Nythän on niin että ajat ovat vaikeita. Sitä ei kiellä kukaan. Silti säästötoimenpiteet kunnissa toteutetaan useimmiten ”helpoimmalla” mahdollisella tavalla: otetaan pois niiltä, jotka eivät pysty itseään puolustamaan. Sairaat, vanhukset ja lapset laitetaan siis ensimmäisenä polkemaan miinoja. Mikkelin kaupunki suunnittelee säästöjä, taas. Tässä ammattiyhdistyksen kommentti asiaan, jos jotakuta kiinnostaa….

Avoin kirje päättäjille

Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 4.5.2009 § 252 maaliskuun 2009 toteutuman perusteella tehtyyn ennusteeseen ja yleiseen taloustilanteeseen pohjautuen päättänyt velvoittaa toimialat tekemään toukokuun loppuun mennessä selvityksen 1 %:n käyttömenojen säästötoimenpiteistä. Mikkelin opettajien ammattiyhdistys vastustaa opetustoimen leikkauksia.

Esitämmekin, että opetuslautakunta ei hyväksy opetustoimeen kohdistuvia lisäsäästöjä, ja pidättäytyy leikkauksista.

Perusteluina esitämme:

1)      Opetustoimi koki vuoden 2008 aikana kaksinkertaiset leikkaukset. Keväällä säästövelvoitteiden mukaisesti opetustoimessa toteutettiin tuntikehysleikkaukset, tuntijakomuutokset ja käyttömenojen karsimiset. Pohjoisella alueella Siekkilän ja Vanamon koulut joutuivat tyytymään vain yhteiseen rehtoriin. Lisäksi opettajat lomautettiin samana syksynä. Nyt opetustoimen pitäisi säästää jo edellisten pysyviksi jääneiden leikkausten lisäksi. Enää vain ei ole, mistä leikata.

2)      Nykyisen kaltaisessa taloudellisessa tilanteessa ”juustohöylällä” toteutetut säästötoimenpiteet johtavat vahingollisiin seurauksiin. Yhdelle toimialalle kohdistuvat moninkertaiset säästöt ovat kohtuuttomia niin lapsia kuin henkilöstöä kohtaan. Lapsista ja nuorista ei voi enää säästää puuttumatta toden teolla mikkeliläisten lasten tasavertaiseen mahdollisuuteen saada laadukasta ja riittävästi resursoitua opetusta. Kaiken lisäksi kouluverkkoa uudistetaan tällä hetkellä rankalla kädellä, mikä lisää epävarmuutta kouluväen keskuudessa.

3)    Opettajan ammattitaidon ylläpitäminen vaatii jatkuvaa ja suunnitelmallista täydennyskoulutusta. Opettajat olivat lomautettuna virkaehtosopimuksen mukaiset kolme koulutuspäivää syksyllä 2008. Koulutusmäärärahoista leikkaaminen veisi jo toisena perättäisenä vuotena mahdollisuuksia opettajien täydennyskoulutukseen ja tätä kautta vaikeuttaisi työssä kehittymistä ja ajantasaisen tiedon saamista.

4)    Sijaismääräyksen muuttaminen kolmesta viiteen oto-järjestelyin toteutettavaan päivään on jo ajatuksena mahdoton. Yksikin tunti ilman luokassa läsnä olevaa opettajaa on turvallisuusriski ja vaarantaa opetussuunnitelman toteutumisen. Tästä on konkreettisena esimerkkinä Itä-Suomen lääninhallituksen päätös, joka koskee oppilaan sairaskohtausta oto-opetuksena järjestetyn oppitunnin aikana (ISLH-2008-02971/op-13).

Lomautukset toteutettiin Mikkelissä oto-järjestelyin. Lomautuksen toteuttamisesta Itä-Suomen lääninhallitus on todennut seuraavasti (ISLH-2008-02856/Op-13/8.4.2009): Perusopetusta ei ole opettajien lomautusten aikana järjestetty kaikilta osin siten, että oppilaiden oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön ja opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen toteutuisi perusopetuslain mukaisesti. Mikkelin kaupungin opettajien lomautusten aikana toteuttamat opetusjärjestelyt eivät ole sopusoinnussa perusopetuslain 3, 4, 17, 29, 30 ja 31§:ien ja perusopetusasetuksen 2 §:n ja YK:n lapsen oikeuksien koskevan yleissopimuksen kanssa. Lääninhallitus kehottaa päätöksessään Mikkelin kaupunkia perusopetuslain 4 §:n tarkoittamana perusopetuksen järjestäjänä huolehtimaan, että sen vastuulla olevissa opetusjärjestelyissä noudatetaan säädettyjä lakeja, asetuksia ja määräyksiä.

5)      Mikkelin kaupunki on saanut valtiolta erityistä rahaa ryhmäkokojen pienentämiseksi. Tuntikehykseen kohdistuvat leikkaukset tässä tilanteessa ohjaisivat rahat pois tarkoituksestaan. Tällaiset päätökset olisivat moraalittomia. Joutuuko kaupunki perustelemaan valtioneuvostolle ryhmäkokojen pienentämiseen tarkoitettujen rahojen käyttöä, jos todellisuudessa ryhmäkoot eivät tuntikehysleikkausten myötä pienenekään?

6)      Säästöselvitysluonnoksessa mainittu erityistehtävätuntien (luokanvalvontatyö, oppilaskunnan ohjaustyö, tietotekniikan vastuu, koulumatkakuljetusten matkan valvonta, taito- ja taideaineiden vastuut, kirjastokokoelmien, kielistudioiden ja musiikkiesitysten hoito) leikkaaminen puoleen tarkoittaa myös työpanoksen puolittamista. Jos virkaehtosopimuksen mukaisista työtehtävistä ei makseta, ei niihin voi opettajaa määrätä.  Oletetaanko opettajien hoitavan erityistehtävät talkootyönä?

7)      Yhden prosentin säästövelvoite tässä vaiheessa vuotta määrättynä kohdistuu käytännössä vuoden viiteen viimeiseen kuukauteen, jolloin se vaikeuttaa tuntuvasti tulevan lukuvuoden koulutyön suunnittelua, joka on jo aloitettu.  Näin ollen jo tehty suunnittelutyö menettää osittain merkityksensä.

Lopuksi:

Leikkausten vaikutukset heikentävät koulujen mahdollisuuksia toteuttaa perusopetuslain, lukiolain ja asetusten mukaista opetusta.  Ammattiyhdistys muistuttaa, että säästöjä mietittäessä tulisi tarkastella myös hallintokuntien välistä laskutusta. Ainakin Etelä-Savon tietohallinnon ja opetustoimen väliset toimitussopimukset, laskutusperusteet sekä teknisen puolen tilavuokrat voisi neuvotella kohtuullisemmiksi tässä taloudellisessa tilanteessa. Opetustoimea laskutetaan palvelutasoon nähden liikaa.

Aina kun on kyse rahasta, on kyse myös arvovalinnoista. On eettinen kysymys päättää, millaista opetusta mikkeliläiset lapset ja nuoret saavat, millaiset tiedot ja taidot he saavat tulevaisuutta varten ja millaisilla eväillä he tulevat hakemaan jatko-opiskelupaikkoja ja rakentamaan elämäänsä. Lapsiin kohdistuvien leikkausten kantomatka on arvaamattoman pitkä.