Sivistyslautakunta 27.10.2009

Lautakunta kokoontui taas, ja kokous olikin mielenkiintoinen. Asialistalla olivat mm. lukioselvityksen loppuraportti, koulukeskuksen tiloista perittävät vuokrat sekä sivistystoimen tuloskortin päivittäminen. Lisäksi keskustelimme alustavasti Ristiinan kunnan strategiatyöstä.

Lukioselvitysryhmän jäsenenä loppuraportti olikin jo tuttu. Puheenjohtaja teki kokouksessa esityksen, että loppuraportti hyväksytään ja annetaan kunnanhallituksen tietoon sekä esitellään henkilöstölle ja selvitystyöryhmän puheenjohtaja antaa palautteen sivistyslautakunnalle kevään 2010 aikana. Kannatin tätä esitystä. Vaikka koulun operatiivinen johtaminen onkin koulun johdon asia, mielestäni lautakunnan on kuitenkin syytä seurata, miten johtopäätöksiä aletaan toteuttamaan käytännössä. Selvitysryhmän työ oli mielestäni monelta osin onnistunutta, mutta koulun rehtori mielestäni ajoi välillä omaa näkemystään liiankin vahvasti. Tämä näkyi siinä että, kokousten pohjalta kirjoitetut raportin osat toisinaan olivat muuttaneet kovasti muotoa siitä, mitä ryhmässä oli keskusteltu. Selvitysryhmän näkymys oli ohitettu ja tilalle olikin tullut rehtorin näkemys.

Erityisesti itseäni hiertää se, että lukiolaisille ostetaan kannettavat tietokoneet. Tämä ei ole ratkaisu mihinkään: lukion vetovoimaisuutta ei mielestäni voida pitkällä tähtäimellä ja kestävästi taata ”ostamalla” oppilaita tietokoneilla. Kestävämpi tapa olisi ollut käyttää ko. raha koulun toimintakulttuurin kehittämiseen ja ajanmukaisen teknologian hankkimiseen lukioon. Luokkien varustelutason nostaminen, langattoman verkon rakentaminen sekä henkilöstön täydennyskoulutukseen panostaminen toisivat parempia tuloksia. Jos oppilaitos ja sen henkilöstö ovat ajan hermolla, myös oppilaitoksen imago paranee ja tekee opiskelupaikasta halutumman. Ajatuksena minulla tässä on: ”Haluan Ristiinan lukioon, koska siellä annetaan tasokasta ja nykyaikaista opetusta, ja se taas takaa minulle mahdollisuudet jatkokoulutukseen”, pikemminkin kuin ”Haluan Ristiinan lukioon, koska saan sieltä kannettavan tietokoneen”. Mielestäni toimintakulttuurin muutos olisi vaatinut pikemminkin henkilöstölle työsuhdetietokoneet ja koulutusta teknologian hyödyntamiseen opetuksessa.

Koulukeskuksen tilavuokrapykälä lähetettiin yksimielisesti uuteen valmisteluun. Siinä oli selkeitä puutteita ja jopa ristiriitaisuuksia. Tiloja käyttävät erilaiset yhdistykset. Ihannetilanteessa vuokria ei tarvitsi heiltä periä lainkaan, sillä kolmannen sektorin tekemä työ on ensiarvoisen arvokasta ja kuntalaisia hyödyttävää. Tässä taloudellisessa tilanteessa tilavuokrien nostamiselle on valitettavasti kuitenkin painetta. Niinpä olen tilavuokrien nostamisen kannalla, mutta myös sen kannalla että vuokrien perinnässä luovutaan kaksoiskäytännöstä. Tähän asti yhdistykset ovat olleet toisiinsa nähden eriarvoisessa asemassa: kunnalta rahallista tukea saaneet yhdistykset ovat maksaneet alempaa tilavuokraa. Eli: nämä yhdistykset ovat saaneet kaksoistukea. Nyt on syytä yhtenäistää tilavuokrat kaikkia vuokralaisia tasapuolisesti kohtelevaksi.

Tuloskortin yhteydessä puhuimme myös sivistystoimen strategiasta. Sain strategiaan lisättyä hieman vihreää painotusta ja se on mielestäni jo voitto sinänsä. Olen sitä mieltä strategiat ovat hyviä työkaluja ohjata kunnan toimintaa, jos niitä ei suostu jättämään sanahelinän tasolle. Oli hienoa huomata, että en ollut yksin huolissani ilmastonmuutoksesta vaan sain ajatuksilleni tukea myös muilta lautakunnan jäseniltä sekä kunnanhallituksen edustaja Kirsi Olkkoselta ja kunnanjohtaja Virpi Siekkiseltä.

Kun kunnan strategiaa päivitetään, tulisi siinä työssä ottaa huomioon myös aiempaa vahvemmin ympäristönäkökulmat. Kunnilla on suuri rooli ja vastuu ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa, ja nyt olisi myös Ristiinassa aika ymmärtää että tämä uhka ei poistu painamalla päätä pensaaseen.  Kyse on meidän ja tulevien sukupolvien tulevaisuuden edellytyksistä niin monella tasolla, että tähän sitä ei ole mahdollista selvittää. Lyhyemmällä ja paikallisemmalla tähtäimellä kyse on myös kunnan imagosta. Millaisen kuvan haluamme antaa kuntalaisille ja ulospäin: vastuullisen, modernin ja dynaamisen vaiko vastuuttoman, vanhoillisen ja piittaamattoman? Jos vastaus on vaihtoehdoista ensimmäinen, ilmastotavoitteet tulee huomioida kunnan stregiatyön kaikilla tasoilla ja sen jälkeen jalkauttaa se aidosti käytännön toimintaan.

Mainokset

One thought on “Sivistyslautakunta 27.10.2009

  1. Hei!

    Pakko kommentoida, kun olen _niin_ samaa mieltä tuosta läppäri-asiasta. Olikohan se nyt Lapin yliopisto (vai Oulun), jossa 2000 -luvun alkupuolella kokeiluna hankittiin muistaakseni ainakin yhdelle vuosikerralle sponssiläppärit. Ja ajateltiin, että siitäpä ne opiskeluprosessit tehostuvat ja kehitys kehittyy ja sitä rataa. Eli oletuksena oli opiskelutaitojen automaattinen parantuminen, sekä tekniikan käytön tehostuminen opiskelun tukena. Näin ei kuitenkaan käynyt. Ensinnäkin minkäänlaista ohjausta koneiden sisältämien softien käyttöön ei annettu, kuten ei myöskään annettu suoranaista ohjeistusta/opastusta siihen MITEN niitä koneita käytettäisiin opiskelussa. Tuloksena oli, että koneet olivat enemmän vapaa-ajan käytössä.

    Yritin äsken kaivella sitä hankkeen loppuraporttia jostain (kun useammallakin Kasvatustieteen päivillä asianosaiset ovat projektia esitelleet), mutta en juuri tähän hätään löytänyt. Yritän vielä kaivella.. Summa summarum kuitenkin voisi todeta seuraavaa (tähän lisättynä myös oma kokemus tvt-kuvioista kouluttajan ja tutkijan näkökulmasta):

    – Tekniikka sinällään ei ratkaise mitään ongelmia, vaan tekniikkaa käyttävät ihmiset tarvitsevat opastusta ja koulutusta tekniikan mielekkääseen ja tarkoituksenmukaiseen käyttöön (tämä mielekäs ja tarkoituksenmukainen käyttö on sitten sen organisaation vastuulla eli mitä juuri siinä organisaatiossa tällä tarkoitetaan).
    – Opiskelijat ovat koulutusorganisaatioisaa kuitenkin ehkä enemmän ns. loppukäyttäjän asemassa. Tämä tarkoittaa erityisesti sitä, että opettajien tulisi tietoteknisissä taidoissaan olla (ainakin opiskeluun liittyvien softien/toimintatapojen/menetelmien suhteen) jollain tapaa ”enemmän kärryillä” kuin opiskelijat. Vain tällöin opettaja (tai erit. tuutori tms.) voi riittävällä tasolla ohjeistaa ja ohjata oppilaita teknologian mielekkääseen käyttöön opiskelussa. Se on täysi harha, että kaikilla opiskelijoilla olisi yhtäläiset (hyvät) teknologian käyttötaidot (tästä on olemassa paljon tutkimuksia). Pikemminkin opiskelijat käyttävät tehokkaasti joitain välineitä/ softia, mutta siinäkin tehokkuus on enemmän volyymia kuin monipuolisia käyttötapoja (tämä selvisi mm. omassa sosiaalisen median kyselyssäni).

    Tämä kaikki johtaa siis siihen, että koko toimintakulttuuria olisi muutettava aktiivisemmin teknologiaa hyödyntäväksi mielekkäällä tavalla, mutta tämä vaatii sitten sitä organisaation muutosta.

    Eli olet mielestäni aivan oikeassa Mikko ajatuksinesi! Jos tarvitset komppausta, niin yritän kaivella lisää noita tutkimustuloksia, niin saat jotain kättä pidempää.

    t. Tuula

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s