Sivistyslautakunta aloitti omat kokouksensa vuoden 2010 puolella. Kokouksessa ei sinänsä ollut mitään erityisen hätkähdyttävää. Kaikkein eniten vei aikaa ensi lukuvuoden työajoista päättäminen. Lopulta päädyttiin pohjaesitykseen, jota minäkin kannatin. Saavuin myöhässä kokoukseen n. puoli tuntia ja missasin suuren osan keskustelusta. Tämä lienee vain (henkilökohtaiselta kannalta) hyvä asia, sillä se keskustelu, jota ehdin asiasta seurata, oli varsin tuskastuttavaa.
Toinen pykälä, josta keskustelimme, liittyi koulun tilavuokriin. Pohjaesitykseen oli sisällytetty automaattinen, vuosittainen 3 %:n taksakorotus. Vastustin automaattista korottamista ja esitin tilalle lausetta: ”sivistyslautakunta päättää tilavuokrista vuosittain”. Tämä jäi myös lopulliseen pykälään. Perusteet tälle, ovat tietenkin siinä, että kaikki vastaavat automaatit luovuttavat meiltä luottamushenkilöiltä valtaa virkamiehille. Tämähän ei sovi. Kyse ei ole valtataistelusta, vaan periaatteesta, jolla valta pidetään siellä, minne se kuuluukin: äänestäjien kontrollin alle.
Kokouksen jälkeen keskustelimme tulevan vuoden teemoista. Olinkin lähettänyt lautakunnan puheenjohtaja Strengelille ja sivistysjohtaja Vidmanille etukäteen sähköpostilla kyselyä seudullisesta opetuspalvelusta, perusopetuksen laatukriteereiden jalkauttamisesta, tulevasta valtionosuus uudistuksesta ja sen vaikutuksista sekä maahanmuuttajalasten valmistavasta opetuksesta. Näihin toivoin palattavan mahdollisimman pian. Seudullisesta opetuspalvelusta keskustelimme hieman enemmänkin: Mikä tulisi olevamaan varhaiskasvatuksen tai lukion rooli? Mitkä tulisivat olemaan Ristiinan tavoitteet? Ja tietenkin siitä, että seudullisuus ei saa olla itseisarvo, vaan lisäarvo. Mielipiteeni on: jos ristiinalaiset lapset ja nuoret eivät hyödy seudullisesta opetuspalvelukeskuksesta, silloin siihen ei pidä mennä.