Tänään julkaistiin mielipidekirjoitukseni Länsi-Savossa. Kirjoituksessa otan kantaa Raviradantien yhtänäiskoulun rakentamiseen, ja kaavailtuihin karsintoihin alkuperäisestä suunnitelmasta.

Tilaa säästäen, laadusta tinkien? (Länsi-Savo 23.4.2010)

Raviradantielle tuleva uusi koulu on herättänyt keskustelua ja tunteita. Kun uutta koulua suunnitellaan, lähtökohdiksi tulee ottaa koulutuksen, kasvatuksen ja opetussuunnitelman määrittämät tavoitteet sekä koulun toimivuus, turvallisuus ja terveellisyys oppijan näkökulmasta. Raviradantien tulevan koulun tilat on pyritty suunnittelemaan siten, että koulun henkilöstö pystyisi toteuttamaan opetus- ja kasvatustyötään mahdollisimman hyvin. Koululle on suunniteltu myös muuta yhteisöä palvelevaa monikäyttöisyyttä, esimerkiksi kirjasto kohdalla.

Jos Raviradantien koulu toteutetaan nk. karsittuna vaihtoehtona, sen käytännön vaikutukset koulun toimintaan juuri oppilaan näkökulmasta ovat suuret. Piha-aluetta koskevissa karsimisissa tehdään liikunnan opetuksen järjestäminen erittäin vaikeaksi. Lisäksi koulun pihasta tulee virikkeetön ja tämä tietysti kolahtaa ennen kaikkea alakouluikäisiin lapsiin. Liikuntasalin joutuminen karsintalistalle vaikeuttaa liikunnan opetuksen järjestämistä entisestään ja sitä kautta vaikuttaa kouluviihtyvyyteen.

Auditorion poistaminen vie käytännössä mahdollisuuden järjestää koulussa yhteisiä juhlia tai tilaisuuksia. Kevät- ja joulujuhlat ovat kaupunkilaisten mielipiteissä koettu hyvin tärkeäksi koulujen toiminnaksi. Monet luokkatiloihin kohdistuvat säästöt vaikeuttavat yhteistoiminnallisuutta, taito- ja taideaineiden opettamista, lisäävät ahtautta ja vaarantavat oppilaiden turvallisuutta. Karsintalistasta kärsivät ennen kaikkea koulun pienimmät oppilaat sekä kehitysvammaiset oppilaat. Uuden tulevan koulun laaja palvelutehtävä kuitenkin vaatii monipuolisia ja –käyttöisiä tiloja. Koulujen arjessa ei voida erotella oppilaiden tarpeita ja henkilöstön mahdollisuuksia tehdä työtään hyvissä ja tarkoituksenmukaisissa tiloissa. Ne ovat yhden ja saman asian yhtä ja samaa puolta.

Opetuksen karsijoille ei tunnu riittävän koulujen lakkauttaminen. Toimimaan jäävien yksiköiden nykyaikaiset työskentelyresurssit vedetään minimiin tilaa säästäen ja laadusta tinkien.

Ymmärrän kyllä, että Mikkelin kaupungilla ei voi olla avointa piikkiä taloudenhoidossa. Sitä en kuitenkaan ymmärrä, miten asioita Mikkelissä arvotetaan. Nyt kun pitäisi olla investoimassa Mikkelin kaikkien aikojen suurimpaan koulu-uudistukseen, rahaa ei sitten olekaan. Ainakaan riittävästi. Tässä on hyvä muistaa, että sekä lukioiden yhdistäminen että Raviradantien hanke ovat virkamieslähtöisiä esityksiä.

Hyvin toteutettuna hanke pienentää kokonaiskustannuksia, koska kalliiden erikoisjärjestelyjen tarve vähenee. Jos nyt tehdään toimivuudeltaan ja neliöiltään riittämättömiä koulupäätöksiä, maksetaan lähitulevaisuudessa tilojen ajantasaistamisesta moninkertaisesti.

Suomalainen hyvinvointi on rakennettu koulutuksen varaan. Tulevaisuudessa tarvitsemme entistä enemmän nuoria, joilla on ollut mahdollisuus opiskella inspiroivissa, luovuutta ja yhteisöllisyyttä tukevissa tiloissa. Tällaisen järkevän investoinnin hyödyt eivät tule esiin lyhyessä ajassa, mutta pidemmällä tähtäimellä hyödyt ovat myös taloudellisia, sillä koulutukseen sijoittaminen kasvaa korkoa tulevaisuuden osaajina. Myös Mikkelin vetovoimaisuuden keskeisenä tekijänä on palveluiden toimivuus. Lapsiperheet tarvitsevat ennen kaikkea hyvän päivähoidon ja koulun. Toimivat ja hyväkuntoiset koulut tuovat kaupunkiin uusia veronmaksajia huomattavasti imagokampanjoita tehokkaammin.

Tärkeintä näkökulmaa ei kuitenkaan voi rahalla mitata. Lapset ja nuoret ovat kaikkein tärkein investointi, niin nykyhetkeen kuin tulevaisuuteen. Heihin meidän tulee panostaa kaikkemme, sillä lapsissa on tulevaisuus aivan kirjaimellisesti!