Mikkelin opetuslautakunnan kokoomuslaiset, keskustalaiset ja kristillisdemokraattinen jäsen osoittivat eilisiltaisessa kokouksessaan harvinaisen suurta harkintakyvyn ja järjen puutetta päättämällä hakea kokeilulupaa venäjäkokeilulle.
Todellakin, opetuslautakunta jatkoi eilen 22.2.2011 huonojen päätöstensä sarjaa.
Kokeiluluvan puolesta äänestivät:
Puheenjohtaja Pirkko Valtola (kokoomus)
Juha Paanila (kokoomus)
Juha Kontinen (kokoomus)
Ulla Haposen (keskusta) varajäsen Hanna Sajapuro
Matti Piispa (keskusta)
Matleena Pulkkinen (keskusta)
Raija Pajunen (kd).
Vastaan äänestivät:
Minna Pöntinen (vihreät)
Osmo Ukkonen (sd)
Marianne Huoponen (sd)
Jorma Harmoinen (sd).
Harmillisesti vain siis osalla lautakunnasta oli lasten etu mielessä, näkemys siitä että (liian) niukkoja resursseja tuhlattaisiin haihatteluun ja ymmärrys mahdollisen kokeilun tuomista tuhoisista vaikutuksista muiden vieraiden kielten opetukselle Mikkelissä sekä kielten opiskelun kehittämishankkeelle, Kielitivolille.
Jälleen kerran kokoomus-keskustavetoinen lautakunta osoitti päätöksellään muutaman jo aiemmin selväksi tulleen asian:
– Porvarijäsenet eivät ole kiinnostuneet lapsista ja nuorista vaan päätökset tehdään bisneksen ehdoilla.
– Ammattilaisten eli opettajien näkemystä ei haluta kuunnella saati ottaa huomioon.
– Vaikka kuinka argumentoisi vedoten järkeen, talouteen ja toteuttamiskelpoisuuteen vedoten, se ei paina vaakakupissa lainkaan.
– Sivistysjohtaja Heikki Hirvonen pystyy ohjailemaan tiettyjä päätöksentekijöitä ja sitä kautta koko päätöksentekoa mielensä mukaan.
Kun vuoden 2008 kuntavaalien jälkeen lautakunta vaihtui, opettajilla oli suuria odotuksia uutta lautakuntaa ja sen järkevänä tunnettua puheenjohtajaa, työterveyslääkäri Pirkko Valtolaa kohtaan. Nyt viimeistään alkaa olla selvää että Valtolan johdolla lautakunta on osoittatumassa lasten, koulujen ja Mikkelin opetustoimen kannalta yhtä surkeaksi kuin edellinen Ulla Haposen puheenjohtama pahamaineinen lautakunta.
Huolestuttava piirre tässä kaikessa on se, miten tietyt poliitikkomme ja virkamiehemme suhtautuvat opettajien ammattikuntaan. Heikki Hirvosen mielestä opettajien vastustus johtuu siitä, että päätös sorkkisi ruotsinopettajien ”mukavuusaluetta” ja Mikkelin seudun kieltenopettajat ovat ”kielivastaisia”. Aivan uskomattoman törkeitä näkemyksiä ylimmältä esimieheltä.
Myös osa poliitikoista tuo halveksuntansa opettajien ammattikuntaa kohtaan monissa käänteissä. En tarkoita tällä välttämättä lautakunnan jäseniä, kuitenkaan. Hyvä esimerkki on eduskuntavaaliehdokas ja Mikkelin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Arto Seppälä (sd.), jonka mielestä opettajien ammattikunta mukamas vastustaa venäjää! On hyvä muistaa näitä asioita vaalien alla: Seppälä ei vaikuta erityisen koulu- tai opettajamyönteiseltä tyypiltä. Seppälä ei kuitenkaan ole yksin. Opettajiin vihamielisesti suhtautuvia päättäjiä on muitakin. Eniten kuitenkin ihmetyttää esimiehemme asenne.
Toinen törkeä piirre asiassa on, että Mikkeli pisti auki kaksi venäjän kielen opettajan virkaa jo ennen lautakunnan päätöstä. Joko virkamiesjohto oli voitonvarma tai eilinen kokous oli vain näytelmää. Valtola ja Hirvonen tietänevät totuuden.
Mutta todellakin, Länsi-Savo uutisoi illalla aiheestaan tuoreeltaan. Nettilehden mukaan:
Seitsemäsluokkalaiset voinevat valita joko ruotsin tai venäjän B1-kieleksi syksystä 2012 alkaen Mikkelissä.
Tämähän ei pitäne paikkaansa. Opetusministeri Virkkunen on varsin selvästi useaan otteeseen ilmoittanut että kokeilu olisi liian ongelmallinen toteutettavaksi. Kyse ei ole vain ministerin kannasta vaan ministeriössä on varsin vakaa yhtäläinen näkemys asiasta.
Öh, en kyllä nyt ymmärtänyt miksi tuo oli niin huono päätös.
Eihän missään muussakaan Euroopan maassa opiskella pienen vähemmistön kieltä ja kulttuuria.
Huonous tulee siitä, että asiaa ei vain voi päättää paikallisesti, koska asia vaatii valtakunnallisen päätöksen. Perustuslaki, tutkintovaatimukset jne. aiheuttavat sen mittaluokan ongelman että opetusministeriö ei koskaan voi antaa kokeilulupaa. Lisäksi puuttuu opetussuunnitelma ja oppimateriaali. Siksi.
Jos B1-kieltä tarjotaan vapaaehtoisena, pitää miettiä mikä on ryhmäkokoraja. Se voi olla hyvin pieni. Tämä taas syö resursseita muutenkin tiukoille ajatulta opetustoimelta. Varsinkin kun muiden kielivalintojen ryhmäkokovaatimus on 16. Myös siksi.
Ja siksi että että B1-kielenä venäjää valitsevat todennäköisesti valitsevat B2-kielenä ruotsia (koska sitä tarvitaan), joka puolestaan syö muiden kielien valintoja eli saksaa ja ranskaa. Siksikin.
Ja ruotsin kieli on tarpeellinen kieli. Ruotsi on toiseksi tärkein kauppakumppani Suomelle. Siksi.
Ruotsi on myös vähemmistökieli, ja mielestäni siinä ei ole mitään pahaa, että Suomi on hoitanut koko maailman mittakaavalla vähemmistökysymyksiään hyvin. Maailma on täynnä esimerkkejä siitä, mitä seurauksia huonosti hoidetulla vähemmistöpolitiikalla voi pahimillaan olla. Siksikin.