Tänään minulle soitti ammattikorkeakouluopiskelija, joka halusi kuulla kantani kahteen kysymykseen: pitääkö opintotuki sitoa elinkustannusindeksiin ja pitäisikö korkeakouluihin laittaa lukukausimaksut. Opiskelija soitti minulle opiskelijajärjestöjen kampanjan tiimoilta.

Minulle kysymykset olivat helppoja: opintuki pitää saada indeksiin, ja mielellään ennen sitä tasokorotus tukeen. Samoin asumislisän kustannuskattoa olisi nostettettava. Lukukausimaksuille taas puolestaan kantani on ehdoton ei. Opiskelun tulee olla maksutonta myös ulkomaalaisille opiskelijoille.

Viime viikolla opiskelijajärjestöt järjestivät tempauksen edistääkseen opintotuen sitomista elinkustannusindeksiin.  Helsingissä opiskelijat kampanjoivat mm. Kampin edustalla, jossa he pyysivät asiaa tukevia sitomaan pienen nauhan aitaan vertauskuvana asialle. Tietysti olin heti messissä, sillä asia on erittäin tärkeä. Opiskelijoiden saama opintotuki on tällä hetkellä häpeällisen pieni ja vaatisi myös tasokorotuksen. Eläkäläiset kampanjoivat tällä hetkellä kovasti, jotta eläkkeistä poistettaisiin nk. leikattu indeksi. Vaikka tästä ei mitään vastakkainasettelua pidä tehdäkään niin silti opintotuen nostaminen on paljon tärkeämpi ja kiireellisempi toimenpide. Syy löytyy seuraavasta listasta.

Vähimmäisetuudet vuonna 2011 euroa/kk:

Täysi kansaneläke + (2011) takuueläke 687,74

Peruspäiväraha 1) (25,63 €/5 x vko) 553,41

Sairauspäiväraha (22,04 €/arkipäivä) 552,14

Toimeentulotuen perusosa (13,92 €/pv) 419,00

Opintoraha toisella asteella 246,00

Opintoraha korkea-asteella 298,00

Lisäksi molempiin opintorahoihin vaikuttavat mm. vanhempien luona asuminen, ikä ym. Opiskelijoille syntyy oikeus toimeentulotukeen vasta opintolainaosuuden jälkeen.

Lisäksi opiskelija saa asumislisää. Jos opiskelee Suomessa, asumislisän määrä on 80 prosenttia vuokrasopimuksessa mainituista hyväksyttävistä asumismenoista. Asumismenoja ei oteta huomioon siltä osin, kuin ne ylittävät 252 euroa kuukaudessa.  Ongelma tässä on tuo kyseinen menokatto. Vuokrat ovat nousseet kovasti ja varsinkin yliopistopaikkakunnilla on pulaa opiskelija-asunnoista, joka pakottaa opiskelijat etsimään kotia vapailta markkinoilta. Käytännössä monet saavat tosiasiallisiin asumismenoihinsa tukea alle 50 %:a. Kun tämä kerrannaisvaikutus lisätään alhaiseen opintorahaan, niin voidaan puhua todellisesta köyhyydestä. Opiskelijat joutuvat ottamaan lainaa, tai tekemään työtä opiskeluiden ohessa, tai molempia. Työnteko pidentää väistämättä opiskeluaikoja. Tosin, se tuo myös työkokemusta, mutta harvemmin kuitenkaan omalle alalle. Vaikka tulevina vuosina valtion talous tulee olemaankin tiukilla, niin nämä asiat on saatava korjatuksi siitäkin huolimatta.

—

Lukukausimaksuille on olemassa tällä hetkellä opetusministeriön kokeilu. Tässä lyhennelmä ministeriön sivuilta:

Korkeakoulut voivat vuosina 2010–2014 periä maksuja vieraskieliseen ylempään korkeakoulututkintoon tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutusohjelmaan hyväksytyltä ETA-alueen ulkopuolelta tulevalta opiskelijalta.

Korkeakoulut voivat itse määritellä perittävien maksujen suuruuden.

Kokeilu käynnistyy yhdeksässä yliopistossa ja kymmenessä ammattikorkeakoulussa. Yhteensä kokeiluun osallistuu 130 koulutusohjelmaa.

Korkeakoulujen rahoituksessa tämän kaltaiset ratkaisut ovat täydellisen väärä suunta ja lukukausimaksuilla tulee uhratuksi myös tärkeät suomalaiset periaatteet.

Opiskelijajärjestöjen kampanjavideo: