Onnistunut kuntaliitos vaatii työtä

Tänään 26.4. sekä Ristiinalainen että Länsi-Savo julkaisivat mielipidekirjoitukseni liittyen kuntaliitokseen. Laitan se nyt tännekin vielä luettavaksi.

Me vihreät olemme halunneet suhtautua kuntaliitosneuvotteluihin avoimin mielin ja kiihkottomasti. Halusimme nähdä millainen neuvottelutulos saavutetaan ja mitä vaihtoehtoja itsenäiselle Ristiinalle olisi luvassa.
Sopimuspaperin sisältö on yllättävän hyvä. Sopimuksessa on kieltämättä kattava investointiohjelma sekä pienempi paine nostaa veroja. Tärkeintä sopimuksessa on kuitenkin se, että näin lähipalvelut saadaan turvattua nykyisellä tasolla. Se, että suomenniemeläisten on ajateltu tukeutuvan Ristiinan palveluihin, tuo uskoa siihen että palvelut voisivat säilyä Ristiinassa myös jatkossa.
Yltiöoptimismiin ei kuitenkaan pidä sortua. Vaikka investointiohjelmassa on paljon hyvää, osa rahasta olisi pitänyt osata kohdistaa paremmin. Vihreiden hyvät esitykset investointikohteiksi, kuten kevyen liikenteen väylän rakentaminen Mikkelin ja Ristiinan välille, jäivät valitettavasti huomioimatta. Toteutuipa kuntaliitos tai ei, veroprosentti tulee nousemaan ja ristiinalaisten lähipalveluiden säilymiseksi joudutaan tulevaisuudessakin tekemään työtä.
Kuntaliitosta vastustavilla oli tänä keväänä mahdollisuus esittää todellinen vaihtoehto kuntien yhdistymiselle. Valitettavasti uhkakuvien maalailusta ei päästy yhtään sen pidemmälle. Itsenäisen kunnan puolustaminen on jäänyt pinnalliseksi ja epäuskottavaksi. Itsenäisyyden hinta näyttäytyy näin kovana: korkeampia veroja ja kurjistettuja Mikkeliltä ostettuja palveluita. Kun järkisyyt eivät tunnu puolustavan itsenäisyyttä, jää jäljelle vain tunteeseen perustuvia mielipiteitä ja pelkoja. Se ei riitä, kun kyseessä on jokaisen kuntalaisen etu.
Tähän asti olemme keskittyneet ristiinalaisten etujen turvaamiseen. Jos kuntaliitos toteutuu, meidän on ryhdyttävä ajattelemaan kokonaisuutta. Jokaisen kuntalaisen on päästävä kohtuullisessa ajassa ja matkassa lääkäriin. On huolehdittava, että peruskoululla on riittävästi resursseja niin keskustassa kuin reuna-alueillakin. Niin Ristiinassa, Anttolassa kuin Otavassakin tarvitaan kirjastoa ja päiväkotia. Toimivat lähipalvelut koko kunnan alueella on myös ristiinalaisten etu.
Vihreät tulevat 3.5. äänestämään kuntaliitokseen puolesta. Ei siksi, että riemusta kiljuen haluaisimme Mikkeliin vaan siksi, että itsenäisen Ristiinan hinta on liian kova. Ristiinalaiset eivät kaipaa siihen kylmään kyytiin, johon jääräpäinen itsenäisyys meidät veisi.

Mikko Siitonen
Kunnanvaltuutettu (vihr.)
Jukka Kuusela
Varavaltuutettu (vihr.)

Advertisement

Valtuusto 16.4.2012

Ristiinan valtuusto kokoontui 16.4. ja asialistalta löytyi niin valtuustoaloitteita kuin Ristiinan kunnan tilinpäätös vuodelta 2011. 

Valtuuston kokouksessa oli käsittelyssä kaksi vihreiden aloitetta:

1) ”Valtuustoaloite luottamushenkilöiden sidosten julkistamisesta ja julkisuuslain mukaisesta hallinnon avoimuudesta ja kansalaisten oikeudesta saada tietoa” sekä 2) ”Valtuustoaloite kunnan tiedottamisstrategian laatimiseksi”.

Sidosten julkistamisesta valtuusto päätti että luottamushenkilöiden sidonnaisuudet julkistetaan vihreiden esittämällä tavalla Ristiinan kunnan internet –sivuilla seuraavan valtuustokauden alusta lukien. Tiedotusstrategian luomiseen on tarkoitus palata ensi syksynä. Nämä molemmat tietysti ovat siinä mielessä ehdollisia päätöksiä, että 3.5. selviää, onko Ristiina itsenäinen vielä ensi vuonna.

Myös keskustan valtuustoryhmän aloite ”Tilaaja – Tuottajamallin toteutuksen arvioinnista Ristiinan kunnassa” oli käsittelyssä. Kunnanhallitus oli todennut ympäripyöreyksiä vastauksessaan valtuustolle. Niinpä tein pykälässä toivomusponnen, johon muu valtuusto yhtyi. Väänäsen esityksestä aloite palautettiin uudelleen valmisteltavaksi siten, että ponsi huomioidaan valmistelussa. Ponteni oli seuraavanlainen:

Toivomusponsi §27

Ristiinan vihreä valtuustoryhmä esittää toivomuspontena, että eri yhteistoimintaelimiin Ristiinan edustajiksi valitut luottamushenkilöt ja viranhaltijat raportoisivat toimintaansa puolen vuoden välein valtuustolle.

Tämän tulisi koskea vähintään peruspalveluiksi luokiteltavia ostopalveluita. Tavoitteena on että valtuustolle palautuisi edes osa siitä ohjausvallasta, joka on menetetty ostopalveluiden myötä.

Ristiinan vihreä valtuustoryhmä uskoo, että valtuusto ei halua toimia ainoastaan laskujen maksajana, vaan olla aktiivisena osapuolena kuntalaisten palveluiden turvaamisessa.

Tilinpäätöksessä oli n. 600 000 euron omituinen satunnainen erä, joka painoi lopulta koko kunnan tuloksen miinukselle viime vuodelta. Sen verran tiesin taustoista, että Ristiinan kunta oli käynyt hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa oikeutta Vantaan kaupunkia vastaan kuntaan muuttaneen kehitysvammaisen lapsen hoitokuluista. Molemmista oikeusportaista oli tullut Ristiinan kannalta kielteinen päätös ja Ristiina oli tuomittu maksamaan hoitokulut viivästyskorkoineen. Viivästyskorot olivat tässä vaiheessa n. 150 000 euroa ja summa ei ole vielä edes lopullinen!

Niinpä olin lähettänyt virkamiehille seuraavat kysymykset etukäteen, jotta asiasta saataisiin valtuuston kokouksessa selvyys. Kysymykset olivat:

1. Paljonko ja miltä ajalta ovat viivästyskorot?

2. Paljonko olivat kunnan oikeudenkäyntikulut?

3. Milloin ja missä päätös asian oikeuteen viemisestä on tehty ja kenen hallintokunnan toimesta?

4. Miten asian tarkastelua on tehty tilintarkastajan ja kunnan johdon välillä siltä osin kun on päädytty tilintarkastuksessa olemaan merkitsemättä varauksia ja mistä on ja kuka on tehnyt sen arvion mikä oli tilikirjoissa viime tilikaudella ?

Lisäksi itse valtuuston kokouksessa kysyin, olisiko hallinto-oikeuden kielteisen päätöksen jälkeen pitänyt tehdä kirjanpitoon varauksia. Ja lukuisia muitakin kysymyksiä…

Hallinto- ja talousjohtaja Johanna Lundström oli valmistautunut kokoukseen hyvin ja selvityksessään sai kuvattua päätöksen syntyprosessin varsin uskottavasti. Lisäksi perusturvalautakunnan pj Keijo Partio valotti asiaa lautakunnan näkökulmasta.

Vaikka selvitykset olivat hyviä, niin alkuperäisen hallinto-oikeuteen lähtemispäätöksen dokumentoimattomuus oli niin iso asia, että esitin tilinpäätöksen lähettämistä takaisin tarkastuslautakuntaan tämän asian osalta. Puheenvuorossani totesin että asia tulisi palauttaa myös sen takia, että ”kuntalaisille välittyisi viesti, että valtuusto ei suhtaudu kevyesti epämääräisyyksiin kunnan taloudenpidossa ja hallinnossa”.

En kuitenkaan saanut tukea, joten tilinpäätös tuli hyväksytyksi. Ilman meitä vihreitä asiaa ei kuitenkaan koskaan olisi avattu valtuustossa ja tärkeä keskustelu olisi jäänyt käymättä.

Kohti yhtenäiskoulua

Sivistyslautakunta kokoontui eilen 18.4.2012 ja asialistalla oli lähinnä yksi asia eli yhtenäiskoulun perustaminen Ristiinaan.

Yhtenäiskouluprosessi lähti liikkeelle jo vuonna 2006 vihreiden valtuustoaloitteesta ja sen jälkeen asiaa on soudettu ja huovattu jo kolmen työryhmänkin verran. Viimeinen työryhmä, johon minä lautakunnan edustajana kuuluin, valmisteli asiaa tämän kevään ja monet minusta tärkeät asiat tulivat työryhmän raporttiin esille. Minä olen pitänyt kiinni siitä, että yhtenäiskoululla on tarpeeksi johtajaresurssia siirtymävaiheen (5-7 vuotta) läpikäymiseksi. Rehtoreilla tulee olla aikaa koulun kehittämiseen ja pedagogiseen johtamiseen. Työryhmän esityksessä asia on juuri näin.

Joka tapauksessa, lautakunta päätti yksimielisesti että Kirkonkylän koulu, Yöveden koulu ja Ristiinan lukio muodostavat 1.8.2012 lähtien yhden 0-12 luokkien yhtenäiskoulun. Minä, joka olen suhtautunut alunperin yhtenäiskouluajatukseen skeptisesti, olen nyt täysin vakuuttunut siitä, että yhtenäiskoulun perustaminen on Ristiinan kannalta paras vaihtoehto. Varsinkin nyt, kun lähtökohtana ei ole taloudellisten säästöjen tavoittelu vaan aidosti pedagogiset ja toiminnalliset syyt.

Isoksi kysymerkiksi jäi, miten sivitystoimen hallinto järjestetään, jos kuntaliitosta ei tule. Lautakunta nimittäin esittää, että uuden koulun rehtorin toimenkuvaan ei enää kuuluisi sivistysjohtajana otoilu. Ristiinan keskushallinto tarvitsee isomman perkauksen joka tapauksessa, jos kuntaliitos jää syntymättä.