Kohti yhtenäiskoulua

Sivistyslautakunta kokoontui eilen 18.4.2012 ja asialistalla oli lähinnä yksi asia eli yhtenäiskoulun perustaminen Ristiinaan.

Yhtenäiskouluprosessi lähti liikkeelle jo vuonna 2006 vihreiden valtuustoaloitteesta ja sen jälkeen asiaa on soudettu ja huovattu jo kolmen työryhmänkin verran. Viimeinen työryhmä, johon minä lautakunnan edustajana kuuluin, valmisteli asiaa tämän kevään ja monet minusta tärkeät asiat tulivat työryhmän raporttiin esille. Minä olen pitänyt kiinni siitä, että yhtenäiskoululla on tarpeeksi johtajaresurssia siirtymävaiheen (5-7 vuotta) läpikäymiseksi. Rehtoreilla tulee olla aikaa koulun kehittämiseen ja pedagogiseen johtamiseen. Työryhmän esityksessä asia on juuri näin.

Joka tapauksessa, lautakunta päätti yksimielisesti että Kirkonkylän koulu, Yöveden koulu ja Ristiinan lukio muodostavat 1.8.2012 lähtien yhden 0-12 luokkien yhtenäiskoulun. Minä, joka olen suhtautunut alunperin yhtenäiskouluajatukseen skeptisesti, olen nyt täysin vakuuttunut siitä, että yhtenäiskoulun perustaminen on Ristiinan kannalta paras vaihtoehto. Varsinkin nyt, kun lähtökohtana ei ole taloudellisten säästöjen tavoittelu vaan aidosti pedagogiset ja toiminnalliset syyt.

Isoksi kysymerkiksi jäi, miten sivitystoimen hallinto järjestetään, jos kuntaliitosta ei tule. Lautakunta nimittäin esittää, että uuden koulun rehtorin toimenkuvaan ei enää kuuluisi sivistysjohtajana otoilu. Ristiinan keskushallinto tarvitsee isomman perkauksen joka tapauksessa, jos kuntaliitos jää syntymättä.

Advertisement

1 thought on “Kohti yhtenäiskoulua

  1. Kokemuksesta sanoisin, että tuon kokoisen koulun johtajalle ei saa missään nimessä sälyttää enää siv. jothtajan tehtäviä, aika ei riitä edes toisen tehtävän hoitoon. Aikanaan Hankasalmella oli tilanne, jossa perustettiin yhtenäiskoulu 0-9, yhteensä n. 300 oppilasta ja samassa rakennuksessa toimi vielä lukiokin (n. 100 oppilasta), jolla oli oma rehtori. Siv.-johtaja rehtoria ei näkynyt koululla juuri koskaan, kehotettiin vain varaamaan aika rehtorin puhutteluun tarvittaessa. Hallinto laahasi jäljessä ja pedagogisesta kehittämisestä ei edes puhuttu. Monen mutkan kautta siellä päädyttiin siihen, että valittiin yksi rehtori yhtenäiskouluun ja säilytettiin lukion rehtorin vakanssi ilman siv. johtajan tehtäviä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s