Lasten elokuvia maksutta

Viime maanantain valtuuston §54 koski valtuustoaloitetta, jossa esitettiin lasten elokuvien näyttämistä maksutta kohderyhmänänn päivähoidon lapset ja kotihoidossa olevat lapset. Aloite oli KD:n Jenni Kolmisopin Ristiinan valtuustossa tekemä ja oli periytynyt sieltä Mikkelin valtuustolle. Pidin asiasta puheenvuoron ja esitin toivomusponnen, johon valtuusto yksimielisesti yhtyi. Joskus parhaat argumentit todella voittavat! Ohessa nuotit puheeseeni valtuustossa asiaan liittyen.

 

Arvoisa puheenjohtaja!

Aloitteen valmistelusta on todettava seuraavaa:

 

Ensinnäkin, ei ole selvitelty kustannusvaikutuksia, todettu vain ettei ole rahaa. Kuitenkin aloitteen tekijä Jenni Kolmisoppi oli selvitellyt itse kustannusvaikutuksia kysymällä asiaa Kangasniemeltä, jossa aloitteen kaltainen elokuvien näyttäminen on osa kulttuuritoimen  toimintaa ja Kangasniemen kulttuurisihteeri Irene Spännärin vastaus oli rohkaiseva:

 

-Viime vuonna elokuvakontaktille maksettiin vuokria 565 euroa. (alv0)

-Esityksiä oli 16, yleisöä yhteensä 740.

-Yleisössä on ollut päiväkotilaisia, perhepäivähoitajia lapsineen, ja monia kotihoidossa olevia lapsia. Jopa koululuokkia on käynyt elokuvia katsomassa.

 

Toiminta on siis ollut onnistunutta ja mielestäni kustannustehokasta. 

 

Toinen huomio valmisteluun liittyen. Tekstissä kerrotaan pitkät pätkät kulttuurikamelista ja kulttuuripolusta. Kulttuuripolku ei mielestäni sinänsä asiaan liity mitenkään, sillä se koskee perusopetusta, ei varhaiskasvatusta. Lisäksi KulttuuriKameli on suunnattu juuri päivähoitoon, ja aloitteessa puolestaan tärkeänä kohderyhmänä on kotihoidossa olevat lapset ja tietysti heidän huoltajansa. KulttuuriKameli ei siis ole vastaus kotihoidon lasten suuntaan millään muotoa.

 

Aloitteen kaltaisella toiminnalla olisi monia positiivisia vaikutuksia. Kotona lastaan hoitavat vanhemmat tapaisivat toisiaan ja lapsetkin tapaisivat toisia lapsia. Meillä haja-asutusalueilla nimittäin ei ole lainkaan itsestäänselvyys että toisia lapsiperheitä samalta kylältä löytyy. Toisten perheiden tapaaminen ja kulttuurikasvatus ovat mielestäni oivia keinoja myös syrjäytymisen ennaltaehkäisyn näkökulmasta.

 

Kolmanneksi haluan kiinnittää huomioita vastauksen esitykseen että Ristiinan aluejohtokunta voisi ottaa asian kustannettavakseen. Haluan ajatella tässä asiaa laajemmin: Mikkelissä on Ristiinan lisäksi muitakin entisiä kuntakeskuksia, joissa lasten kulttuuripalvelut ovat olemattomia. Tarkoitan Suomenniemeä, Anttolaa, Haukivuorta ja Otavaa. Aloitteen idea on mielestäni niin hyvä, että toimintaa tulisi laajentaa kaikkiin näihin taajamiin. Ongelmana on vain se, että tällä toimintamallilla se jää aluejohtokuntien varaan ja voi aiheuttaa epätasa-arvoisen tilanteen eri paikoissa. Varmuudella se joka tapauksessa näkyisi Otavassa, jossa aluejohtokuntaa ei ole.

 

Sivistystoimen organisoimana koko kaupungin laajudella elokuvanäytökset saavuttaisivat laajemman yleisön ja takaisi alueellisen yhdenvertaisuuden. Siksi haluaisin, että valtuusto voisi lisätä päätökseen seuraavan lauseen.

 

Toivomusponsi:

 

Sivistystoimi ryhtyy valmistelemaan ensi vuoden toiminnassa ainakin muutaman lasten elokuvan näyttämisen taajamakeskuksissa kokeiluluonteisesti.

 

 

Valtuusto 22.4. eli Voi Arto, minkä teit!

Tässä raporttia viime viikon maanantain valtuustosta.

Ensimmäinen pykälä, jossa vihreät olivat näkyvästi esillä, liittyi Ristiinan valtuustosta  periytyneeseen KD:n Jenni Kolmisopin aloitteeseen, jonka ideana oli näyttää lasten elokuvia ilmaiseksi Ristiinassa kohderyhmänä päivähoidon ja kotihoidon lapset. Kh:n pohjaesityksenä oli että asia siirretään Ristiinan aluejohtokunnalle. Minä käytin puheenvuoron, jossa tuin aloitteen ideaa ja lopuksi esitin toivomusponnen, jonka sanatarkka muotoilu oli:

Sivistystoimi ryhtyy valmistelemaan ensi vuoden toiminnassa ainakin muutaman lasten elokuvan näyttämisen taajamakeskuksissa kokeiluluonteisesti.


Eli toisin sanoen toimintaa kokeiltaisiin Ristiinan lisäksi niin Anttolassa, Haukivuorella, Suomenniemellä kuin Otavassakin. Ponsi sai valtuuston yksimielisen tuen. Laitan oman puheenvuoroni seuraavaksi postaukseksi.

Seuraava meille tärkeä pykälä liittyi ESE:n 40 miloonan euron lainantakauksiin. Vihreiden Veli Liikanen oli tässä pykälässä aktiivinen ja kyseli, onko osa lainasta (n. 8 milj.) tarkoitus käyttää Fennovoimaan. Saimme vastaukseksi että ei, vaan pikemminkin uusiutuvien energiamuotojen investointeihin.

Haukivuoren koulu oli keskiössä valtuuston keskustelussa. Olimme yrittäneet ennen valtuuston kokousta vedota muihin ryhmiin, että hanketta lykättäisiin lautakuntakierroksen verran mutta emme olleet saaneet vastakaikua.

Joka tapauksessa osallistuimme keskusteluun aktiivisesti. Keskustelussa kiinnitettiin huomiota liikuntatiloihin ja niiden riittävyyteen koko Haukivuoren näkökulmasta, koulun toimivuuteen sekä ainakin meidän mielestämme puutteelliseen lautakuntakierrokseen. Rauni otti esiin kansanterveydellisiä näkökulmia ja minä puolestani kyselin mitä haittaa päätöksenteon siirtämisestä 6.5. valtuustoon olisi, mutta viranhaltijoiden (Mikander, Riihelä) vastaus oli varsin ehdoton ja tukea vastaesitykselle ei varmaankaan olisi tullut.

Nyt valtuusto siis hyväksyi F-vaihtoehdon ja 5,5 miljoonan raamin mutta ohjeisti myös käyttämään suunnitelmat asiantuntijalautakunnissa (kunuliin asia ei olisi ollut edes tulossa, mutta minä sitä vaadin ja sivistysjohtaja Siekkinen lupasi asian sinne tuoda). Teklan jaosto, joka hanketta ohjaa, velvoitettiin lautakuntien näkemys huomiomaan. Veli vielä muisutti, että koulun henkilöstön ja koulun vanhempaintoimikunnan (vai neuvottelukunnan?) näkemykset tulisi myös ottaa huomioon suunnitteluvaiheessa. Jonkinlaista liikkumavaraa vielä kuulemma on, joten toivottavasti koulun kohdalla päädytään edes kohtuulliseen lopputulemaan.

Myös Ristiinan asiat puhuttivat valtuustoa paljon. Ristiinan aluejohtokunnan purkamisesta käytiin pitkä keskustelu, johon osallistuivat sekä minä että vihreiden Minna Pöntinen. Minna puolusti kh:n pohjaesitystä, jossa valtuuston päätös aluejohtokunnan nimeämisestä kumotaan ja valitaan uusi aluejohtokunta. Minna korosti että tässä ei toimita ristiinalaisia vastaan mutta tässä tilanteessa aluejohtokunnan purkaminen on järkevintä. Minä puolestani vastustin pohjaesitystä ja kannatin keskustan Jaakko Väänäsen muutosesitystä, jonka ideana oli että asiasta mennään hallinto-oikeuteen. Käytin puheenvuoron, jossa korostin että kävi tässä miten kävi, niin elämä jatkuu ja eteenpäin on katsottava.

Taustallahan kaikelle tälle oli siis demareiden Arto Seppälän valitus aluejohtokunnan valitsemisesta. Keskustelu oli polveileva ja ristiinalaiset kaikki (lukuun ottamatta kokoomuksen Mauri Miettistä) pitivät asiassa yhtä. Asia meni siis äänestykseen ja äänin 29-28 aluejohtokunta päätettiin purkaa ja valita uusi. Selkeästi koko tapahtumasarja herätti eripuraa ja toivottavasti tämä ei vaikeuta valtuuston työskentelyä tulevaisuudessa. Ja jakoihin kysymys myös meitä vihreitä.

Toinen Ristiinaan liittyvä asia liittyi äänestysalueiden yhdistämiseen. Ristiinassahan on ollut aiemmin kuusi äänestysaluetta mutta nyt kh:n pohjaesityksessä määrä oli tarkoitus laskea kahteen. Jaakko Väänänen esitti että äänestysalueita ei muutettaisi lainkaan. Minä esitin kompromissina että tehdään kolme äänestysaluetta (eli Vitsiälä-Hangastenmaa, Kirkonkylä-Toijola, Pellosniemi-Kuomio). Minun esitykseni ei saanut kannatusta, joten äänestys käytiin kh:n esityksen ja Väänäsen esityksen välillä. Vihreät äänestivät kh:n pohjaesityksen puolesta minua lukuun ottamatta. Minä äänestin tyhjää.

Kokous oli siis mielenkiintoinen ja tapahtumarikas. Vihreät valtuutetutkin olivat isossa roolissa eri asioissa. Ainakin Ristiinan kannalta ilta oli surkea, mutta toivottavasti ei Haukivuoren. Aika näyttää.

Keskustelua torista

Tiistaina 9.4. Länsi-Savossa julkaistiin mielipidekirjoitukseni liittyen torikauppiaiden tuskaan vähenevistä asiakkaista. Ratkaisuksi on esitetty torin laitaan rakennettavia parkkipaikkoja. Mielesteni ajatus kuolleena syntynyt. Joka tapauksessa kirjoitukseni herätti jonkin verran keskustelua Länkkärissä ja sainpa myönteistä palautetta monelta suunnalta ihan ”päin kasvojakin”.

Linkki Länsi-Savon verkkolehteen.

Kirjoitukseni Länsi-Savossa 9.4.2013

 

Tori tarvitsee ihmisiä, ei autoja!

Erityisesti torikauppiaat ovat tuskaileet torikaupan hiljentymistä toriparkin rakentamisen jälkeen. Torikauppiaiden huoli on aiheellinen mutta mielestäni maksuttomat parkkipaikat torin laidalla eivät ole ratkaisu. Tarvitsemme vetonaulan, joka toisi torille ihmisiä ja elämää.

Minä uskon ettei toriparkki itsessään ole ongelma vaan se, että mikkeliläiset vierastamme pysäköinnin maksullisuutta. Ihmiset haluaisivat pysäköidä autonsa kaupan eteen, ilmaiseksi.

On kuitenkin aivan oikein että pysäköinti keskustassa maksaa. Mikkelin kantakaupungissa  mistään ei ole pitkä matka minnekäään. Niinpä sekä viihtyvyyden että ympäristön kannalta on järkevää miettiä, miten saamme autojen määrää vähennettyä ydinkeskustassa pikemminkin kuin miten niitä saadaan lisättyä. Enpä usko että monenkaan mielestä autoliikenne luo tunnelmaa!

Kun kerran turistit jo löytävät toriparkin kiitettävästi, niin ajan kanssa meidän mikkeliläistenkin pitää vain oppia sitä käyttämään. Vaikka ihmisten tottumukset pysäköinnistä voivat muuttua hitaanlaisesti, hätiköityjä johtopäätöksiä ei saa tehdä.

Tällä hetkellä ihmisvirta kulkee Stellan ja Akselin vetämänä torin ohitse. Tarvitaan siis painopisteen muutosta: torin kaupungintalon puoleiselle laidalle tulisi saada houkutin, joka olisi jotain kaupunkilaisten ikiomaa, sykkisi elämää ja houkuttelisi pysähtymään.

Mielestäni leikkipuisto olisi oivallinen kaikkeen tähän. Stellan kulmalla oleva leikkipiste jäi torsoksi, joten olisi aivan mahdollista rakentaa kunnollinen, lapsia kiipeilemään, liikkumaan ja leikkimään aktivoiva leikkipaikka myös torin toiselle laidalle.

Leikkipuisto houkuttelisi lapsiperheitä kaupungin sydämeen, antaisi tilaisuuden istahtaa torikahville, piipahtaa ostoksille sekä toisi naurua ja riemua torille.

Mikko Siitonen

Kaupunginvaltuutettu (vihr.)