Sivistyslautakunta 27.4.2010

Ristiinan sivistyslautakunta kokoontui 27.4. ja asialistalla oli alunperin vain yksi, mutta sitäkin tärkeämpi asia: yhtenäiskoulun valmistelu. Sivistysjohtaja Anssi Vidmanin pohjaesitys pykälään oli: yhtenäiskoulu aloittaa 1.1.2012.

Sivistyslautakunnan esityslista oli tällä kertaa siis lyhyt, vain yhtenäiskouluasia. Sivistysjohtaja Vidmanin esityksestä listaan lisättiin sivistystoimen kunniamerkkiesitykset. Minä puolestani esitin lisäpykäläksi oppilashuollon järjestelyt Ristiinassa. Oppilashuoltoon liittyvät kysymykset Ristiinassa herättävät kovasti huolta ja halusin ottaa asian esille lautakunnassa. Se, että Ristiinaan ei ole saatu palkattua koulupsykologia, vaikka useita hakuja on tehty, ihmetyttää. Tilanne on nolo, mutta aiheuttaa myös epäkohtia monella tasolla. Oppilaat ovat oikeutettuja näihin palveluihin, se on lähtökohta numero yksi. Toisaalta psykologin puute kuormittaa esimerkiksi laaja-alaisen erityisopettajan työtä, aiheuttaa kohtuuttomia jonoja tutkimuksiin, vaikeuttaa esimerkiksi päätöksiä vuosiluokan kertaamisista sekä pakottaa kunnan turvautumaan kalliisiin ostopalveluihin. Sanalla sanoen: tilanne on kohtuuton.

Oppilashuoltoon liittyviä kysymyksiä on muitakin. Psykologin puuttuminen näkyy erityisesti alaluokkien kohdalla, yläkoulussa puolestaan tarvittaisiin koulukuraattoria. Kunnan sosiaalityöntekijän työajasta osa on jyvitetty kuraattorina toimiseen. En kuitenkaan ole lainkaan vakuuttunut siitä, että resurssi on koulun ja oppilaiden kannalta mitoitettu oikein. Niinpä vaadin kuulla selvitystä tästä. Lisäksi halusin kuulla OHR:n (oppilashuoltoryhmä, joka koulussa pakollinen) toimivuudesta sekä nivelvaiheen (alakoulu – yläkoulu) toimivuudesta. Vaikka olinkin informoinut esityslistaan liittyvästä lisäyksestä etukäteen, sivistysjohtaja ei ehtinyt valmistella pykälää. Niinpä päätimme, että seuraavassa lautakunnan kokouksessa asiaan palataan ja nyt vain käytin puheenvuoron asiasta.

Yhtenäiskoulun valmistelu on kysymys, joka on herättänyt ja herättää kovasti tunteita Ristiinassa. Osa kannattaa kovasti ja osa pitää asiaa tarpeettomana tai vastustaa henkeen vereen. Kannattajia löytyy niin kunnan korkeimmasta virkamiesjohdosta (kunnanjohtaja Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja Vidman) sekä alakoulun henkilöstöstä. Kriittisemmin asiaan suhtaudutaan lukion ja yläkoulun henkilöstössä. Ongelmallista yhtenäiskouluasiassa mielestäni on se, että argumentit puolesta ja vastaan perustuvat usein kaikkeen muuhun paitsi faktaan tai pedagogiaan. Yhtenäiskoulun kannattajien perustelut ovat joko suoraan tai rivien välistä luettavissa talouden säästöihin nojautuvina tai vaihtoehtoisesti epämääräiseen yhtenäiskouluideologiaan pohjautuvina. Yhtenäiskouluajattelu nimittäin on ideologista ajattelua: todelliset pedagogiset hyödyt kun ovat tulkinnanvaraisia.

Vastustajien argumentointi on puolestaan tunnesidonnaista. Toisaalta siihen liittyy huolta muutoksen vaikutuksista, jopa muutosvastarintaa ja toisaalta huolta lukion asemasta, jos painopiste siirtyy yhä vahvemmin perusopetuksen puolelle. Huoli lukiosta on olemassa silti, vaikka kunnassa valmistui äskettäin lukioselvitys (jonka ohjausryhmässä minäkin olin) ja lautakunta vahvisti lukion asemaa mm. lisäinvestoinnein. Toisaalta lukion kurssimäärää puolestaan on leikattu viime vuosina rajusti, joka näkyy opettajien palkkauksessa.

Tilanne ennen lautakunnan kokousta oli mielestäni hämmentävä. Perustana esityslistan esitykselle oli Kimmo Tantun vuonna 2008 tekemä yhtenäiskouluselvitys. Selvitys tehtiin vihreiden valtuustoaloitteen pohjalta. Vaikka selvitystä kaikki tuntuvat kehuvan kilpaa, minusta se on aina vaikuttanut hieman ohuelta. Toisaalta taas lautakunnan jäsenille tuli kokouksen alla kaksikin eri kirjelmää, joissa puututtiin yhteinäiskouluasiaan. Kun tein taustatyötä asiasta, tietooni tuli lisää erikoisia tai hämmentäviä asioita. Oman näkemyksen luominen tuntui tällä kertaa varsin vaikealta, varsinkin kun koulun henkilöstölläkään ei ollut yksimielisyyttä asiasta. Toisaalta keinotekoisten raja-aitojen poistaminen on hyödyllistä, mutta tarvitaanko siihen yhtenäiskoulua? Toisaalta vähäiset resurssit tulee käyttää mahdollisimman tehokkaasti, mutta on kyseenalaista jäävätkö mahdolliset säästetyt eurot opetukseen? Lisäksi koulut ja sivistystoimi tarvitsevat johtajansa, joilla riittää aikaa kehittämiseen ja koulujen tasolla henkilöstöjohtamiseen ja pedagogiseen johtamiseen, ja jos säästöt tulevat johtajuutta karsimalla, Ristiinan koulutoimi on kyllä pulassa.

Lisäksi yhtenäiskoulu ei synny hallinnollisilla tai organisatorisilla päätöksillä, vaan henkilöstöjen ja koulujen yhteispelistä ja yhteisestä toimintakulttuurista. Uuden yhtenäisen toimintakulttuurin luominen vie helposti 5- 6 vuotta ja mielestäni kyllä vaatii yhteisen opettajienhuoneen. Siksikin yhtenäiskouluun siirtymisellä ei ole mikään kiire, vaan yhteistä toimintakulttuuria voidaan rakentaa samassa rakennuksessa olevien koulujen kesken aivan rauhassa.

Joka tapauksessa, sivistysjohtaja alusti pykälää hartaasti, jonka jälkeen kunnanjohtaja, kunnanhallituksen puheenjohtaja Ari Hämäläinen, lukion ja yläkoulun rehtori Matti Hämäläinen sekä JUKO:n pääluottamusmies Jussi Haapalainen käyttivät perusteelliset puheenvuorot. Mielenkiintoista oli kunnanjohtaja Siekkisen kommentti hänen puhuessaan tavoitelluista säästöistä, jolloin hän katsoi minuun ja totesi ”Mikon olevan tästä varmasti eri mieltä”. Täytyy kyllä sanoa, että pidän ajatuksesta että olen profiloitunut lautakunnassa sivistystoimen resurssien puolustajana….

Oli miten oli, kului melkein puolitoista tuntia ennenkuin lautakunta pääsi ääneen. Itse sain avauspuheenvuoron, enkä edes pyrkinyt lyhytsanaisuuteen… Lopulta tein vastaesityksen sivistysjohtajan pohjaesitykselle (yhtenäiskoulu aloittaa 1.1.2012):

1) Yhtenäiskoulun kehittämisryhmä tekee selkeän suunnitelman riittävästä johtajaresurssista ja työnjaosta koko sivistystoimen organisaatiossa

2) Yhtenäiskouluasia käsitellään YT:ssä tai jollain muulla tavalla pyydetään henkilöstöltä viralliset kannanotot

3) Yhtenäiskoulua valmisteltaessa tehdään henkilöstön kanssa (mukana mahdollisuuksien mukaan myös lautakunnan edustus) tutustumismatkoja eri yhtenäiskouluihin

4) Päätös yhtenäiskoulun käynnistämisestä tehdään keväällä 2011 tai vaihtoehtoisesti yhtenäiskoulu käynnistetään aikaisintaan 1.8.2013

Tämän avauksen jälkeen keskustelu olikin sitten vilkasta, polveilevaa ja värikästäkin. Pitkällisen keskustelun jälkeen puheenjohtaja Janne Strengell alkoi vetää lankoja yhteen: jäljellä oli kaksi esitystä, minun esitykseni, jota tarkensin siten että päätös lopullisesta aikataulusta tehtäisiin keväällä 2011 ja Marja Paasosen (kesk.) esitys jonka mukaan yhtenäiskouluun siirrytään aikaisintaan 1.8.2012. Äänestimme asiasta ja Marja Paasosen esitys voitti sen äänin 5-2. Minun esitykseni puolesta äänesti Kirsi Töyrynen.

Eikä siinä mitään. Marja Paasosen voittanut esitys on kuitenkin kahdella tapaa parempi kuin alkuperäinen pohjaesitys. Ensinnäkin, aikaa yhtenäiskoulun startiin tuli 7 kuukautta lisää ja startti olisi lukukauden alussa, ei keskellä, kuten pohjaesityksessä oli. Toisekseen, ja vielä tärkeämpänä asiana, päätöksen sanamuodossa yhtenäiskoulu aloittaa AIKAISINTAAN 1.8.2012. Toisin sanoen, asiaan jäi vielä takaportti, jos tarve vaatii. Siinä mielessä äänestystappiosta huolimatta koulut mielestäni saivat tarvittavaa aikalisää muutoksen edessä.

Henkilökohtainen vendetta

Koston enkeli räpiköi tänään 1.2.2010 Ristiinan valtuuston kokouksessa. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Ari Hämäläinen oli päättänyt tehdä tilit selviksi niiden kanssa, jotka olivat olleet lykkäämässä Virpi Siekkisen vakinaistamista viime syksynä. Lopputulema: naurunpyrskähdyksiä…

Hieman taustaa. Viime syksynä kunnanhallituksen puheenjohtaja Hämäläisen johdolla pyrittiin vakinaistamaan kunnanjohtaja Siekkistä. Silloin vihreät, kristillisdemokraatit, yksi keskustalainen ja sosialidemokraatit vaativat asiaa kunnanhallituksen uudelleen valmisteluun: asiassa oli liian monta avointa kysymystä (ks. kirjoitukset Kunnanjohtajastamme ja Kunnanjohtajan vakinaistamisesta 2). Muutaman hajaäänen avustuksella asia palautettiin kunnanhallituksen valmisteluun. Myös allekirjoittanut kirjoitti Ristiinalaiseen aiheesta valtuuston päätöksen jälkeen.

Kun valtuusto päätti mitä päätti, tuli Hämäläisen mitta täyteen. Vielä varsinaisen kokouksen aikana hän pystyi pidättelemään käytöstään, mutta valtuuston kokousta seuranneessa iltakoulussa alkoi asiaton ja moukkamainen kommentointi ja peräti huutelu, joissa asemansa täydellisesti unohtanut kunnanhallituksen puheenjohtaja sortui melkoisiin riman alituksiin niin useita valtuutettuja kuin valtuuston puheenjohtajaa kohtaan. Samoja purskahduksia saatiin lukea myöhemmin Länsi-Savon nettilehden keskustelupalstalta. Hämäläisen toiminta vaikutti, luvalla sanoen, koulukiusaajan käytökseltä. Vihreiden valtuustoryhmä nuhteli seuraavassa valtuuston kokouksessa Hämäläistä käytöksestään ja muistutti asemastaan.

Tänään valtuustokokouksessa saimme seurata jälleen samaa näytelmää Hämäläisen junaileman valtuustoaloitteen yhteydessä. Valtuustoaloitteena Hämäläinen esitti valtuutetuille koulutusta oikeista toimintatavoista valtuustokokouksien yhteydessä. Lisäksi hän tiedusteli vasta uudelleenvalitulta valtuuston puheenjohtajalta onko hän kenties käynyt koulutuksissa ja suositteli myös tutustumaan kirjallisuuteen valtuustotyöskentelystä! En tiedä jäikö valtuuston puheenjohtaja Jaana Vartiainen hölmistyneenä sanattomaksi vai eikä hän vain halunnut alentua Hämäläisen tasolle. Oli miten oli, Hämäläisen käytös oli törkeää. Vieläpä monella tasolla.

Kerronpa mitä tarkoitan. Ensinnäkin, asemansa puolesta Hämäläiseltä voitaisiin odottaa sivistyneempää käytöstä. Tämä on itsestäänselvyys. Toinen, paljon vakavapi oireilu tässä liittyy Hämäläisen ilmeisen vääristyneeseen käsitykseen demokratiasta: jos ihmiset eivät ole samaa mieltä, heidän pitäisi ilmeisesti ainakin ymmärtää olla hiljaa. Itsevaltaisiin otteisiin tottunut ja poliittisia erätappioita harvoin kokenut Hämäläinen ei ilmeisesti ole sisäistänyt toisinajattelun mahdollisuutta demokratiassa. Dialogi, slloin kun se perustuu loogiseen argumentointiin, tuottaa usein parempia tuloksia kuin yhden mielipiteen jyrääminen (vrt. Pohjois-Korea, Neuvostoliitto).  Sitä paitsi: demokratia ei saisi olla enemmistön diktatuuria. Ei ainakaan niin pienessä kunnassa kuin Ristiina, jossa resurssit myös aktiivitoimijoiden saralla ovat rajalliset. Jokainen voimavara ja näkökulma pitäisi hyödyntää. Silloinkin, ja erityisesti silloin, kun ne eroavat omasta mielipiteestä.

Hetki, jolloin Hämäläinen ehdotti valtuustettujen vaientamista koulutuksella, sai osan meistä läsnä olleista loksauttelemaan suita auki. Kun ajatuksesta sai alkuhämmennyksen jälkeen kiinni, alkoikin sitten tirskuminen ja säälinsekainen naurunpyrskähtely, joka tarttui myös lehtereille.