Like a rolling stone

Viime päivät ovat kuluneet vaalikoneissa, ehdokastietojen lähettelyissä ja mielipidekirjoituksen valmistelussa. Olen siis ollut vierivä kivi, enkä siis ole sammaloitunut.

Tässä listaa vaalikoneista:

– Terve vaalikone 2011 – Soten vaalikone

– Savon sanomien vaalikone

– Animalian ja SEY:n vaalikone

– Vapaa-ajattelijoiden vaalikone

– SAK:n työelämävaalikone

– KEPA:n ulkopoliittinen vaalikone

Eli onhan tuossa. Lisäksi ehdokastietoja on tosiaan lähetelty eri paikkoihin ja muutamaan kyselyynkin vastailtu. Työrintamalla tuli tehty opintoretki 37 yläasteelaisen kanssa eduskuntaan tapaamaan kansanedustajaa. Matka sujui loistavasti ja oppilaat tuntuivat kihisevän innosta takaisin Mikkeliin päin ajellessa.

Oppilaat tapaamassa Heli Järvistä.

Lisäksi olen valmistellut yleisönosastokirjoitusta liittyen Mikkelin kaavailemaan kokeilulupahekemukseen. Kokeilulupa koskisi B1-kielen (ruotsi) muuttamista valinnaiseksi venäjän kanssa. Tämähän on aivan tuhoon tuomittu idea monellakin tapaa. Täytyy laittaa jokin versio kirjoituksesta tänne piakkoin. Ei kuitenkaan sitä lehteen lähtenyttä, sillä se oli torsoksi lyhennetty toimituksen vaatimuksesta.

Vaalikoneita

Vaalikoneisiin vastaaminen käy työstä. Olen tänään näpytellyt vastaukset neljään vaalikoneeseen ja tuntuu siltä että pää lyö nyt tyhjää!

Viisas poliitikko pyrkisi vastaamaan kysymyksiin taktisesti ja pyrkisi ymmärtämään koneen logiikkaa: keskitien vastauksilla saisi todennäköisesti parhaita vastaavuuksia äänestäjien vastauksiin.

Minulla on kuitenkin toinen taktiikka. Olen vastannut täysin ja puhtaasti omantuntoni mukaan ilman minkäänlaista taktikointia. Syteen tai saveen siis. Rehellisesti seison omien kärkkäidenkin tai epämuodikkaiden tai epäpopulististen mielipiteitteni takana.

Eli rakas ystävä: kun käyt kokeilemassa vaalikoneita ja jos en ole kärkiehdokkaiden joukoissa, käy silti katsomassa vastauksiani. Ne saattavat olla mielipiteidesi mukaisia tai vastaisia. Joka tapauksessa ne ovat minun näkemyksiäni.

Vaalikuvia

Pari viikkoa sitten minusta räpsittiin filmillinen kuvia, joilla luodaan eduskuntavaalikampanjalle visuaalista ilmettä. Samoista kuvista on tarkoitus löytää sopivin myös kadunvarsimainontaan. Tässä muutama maistiainen.

Tätä kamppanjaa ei voi lähteä tekemään muuten kuin omana itsenään. Minulla ei ole tarkoitus kosiskella ihmisiä mielipiteillä tai ulkoisella habituksella. Minä olen minä kaikessa mitä teen: niin työssä, kotona kuin politiikassa olen sama Mikko! Ehkä se on näidenkin kuvien pointti.

Kauluspaitakuviakin otettiin, mutta niistä ei ole vielä photoshopattu valokuvaamon aika karmean väristä taustakangasta pois. Saa nähdä, onko niille kuville lopulta käyttöä. Joka tapauksessa, pukua en suostunut kuvaan laittamaan…