Kuntaliitos – mene ja tiedä

Ristiina, Suomenniemi ja Mikkeli ovat viimeiset kuukaudet neuvotelleet kuntaliitoksesta. Kuntaliitossopimus on valmis, esitelty meille valtuutetuille ja nyt on kuntalaisten vuoro sanoa omat mielipiteensä asiasta. Kaikkien kolmen kunnan valtuustot päättävät liitoksesta 3.5. ja jännäksi ja tiukaksi tulee menemään. Tässäpä hieman minun pohdiskeluja aiheesta.

Kuntaliitos tullee saamaan hyväksynnän niin Mikkelissä kuin Suomenniemelläkin. Jos asiasta tarvitsee edellä mainituissa äänestää, tulee äänestystulos todennäköisesti olemaan murskaava liitoksen puolesta.

Suomenniemen kohdalla tilanne on selvä: reilun 800 asukkaan kunta on auttamatta liian pieni kyetäkseen turvaamaan loput vähäiset palvelut kuntalaisilleen. Mikkeli puolestaan hamuaa maakuntakeskuksen asemaa ja erityisesti Ristiinan mukana tulevia yhteisöverotuottoja sekä yhteisen yhdyskuntasuunnittelun tarjoamia mahdollisuuksia.

Yhteisesti olisi ehkä mahdollista tehostaa palveluita, keventää hallintoa ja etsiä hyviä, kustannustehokkaita käytänteitä. Ennen kaikkea meidän pitäisi hahmotella sitä, millainen Mikkeli olisi kaikille – uusille ja vanhoille – mikkeliläisille paras mahdollinen. Tämä työ tosin on kiireestä johtuen täysin tekemättä.

Tällä hetkellä Ristiina on se suurin kysymysmerkki. Valtuustossa ei ole – eikä tule – yksimielisyyttä tulevaisuuden suunnasta ja on todennäköistä että äänestys tulee olemaan tiukka. On myös muistettava, että kuntalaiskyselystä tulevat vastaukset voivat vielä muuttaa asetelmaa rajustikin.

—-

Mielestäni kuntaliitoskysymyksessä on pidettävä järki kädessä ja jäitä hatussa. Asia ei ole lainkaan itsestään selvä, ei suuntaan eikä toiseen. On järjen köyhyyttä naulata kantansa kiinni pohtimatta lainkaan tosiasioita. Tosiasiat eivät ole lainkaan kirkkaita, itse asiassa on vaikea tunnistaa tosiasioita tämän kaiken epävarmuuden keskellä.

Kuntatalouden ennustettavuus on tällä hetkellä erityisen epävarmaa. Valtiovalta haluaa rukata kuntarakenteen uusiksi kovalla kädellä ja se vaikuttanee myös valtionosuusjärjestelmään. Samanaikaisesti Suomen, Euroopan ja maailmantalouden näkymät ovat epävarmuuden verhon peitossa. Jos euroalue romahtaa ja Eurooppa vajoaa syvään lamaan, se heijastuu Pelloksen tehtaisiin ja se – jos mikä – on pahimillaan omiaan upottamaan koko Ristiinan. Nämä ovat isoja kysymysmerkkejä.

Kuntaliitoksen kautta saatavat leveämmät hartiat voisivat tuoda turvallisuutta epävarmoina aikoina. Toisaalta tämä epävarmuus tekee kaiken talouden ennustamisen äärimmäisen vaikeaksi. Näiden epävarmojen – jopa kyseenalaisten – talousennusteiden perusteella päätös pitäisi kuitenkin tehdä.

Ristiinan kannalta kuntaliitossopimus on varsin hyvä: palvelut pysyvät ennallaan ja alueelle tulee investointeja melkein kymmenellä miljoonalla sopimusajanjaksolla 2013- 2015. Itsenäinen kunta pystyisi investoimaan ehkä noin puolella tästä.

Ongelmana kuitenkin on, että sopimuskauden jälkeisestä ajasta ei voi kuin arvailla. Säilyvätkö palvelut Ristiinassa tämän jälkeen, tuleeko alueelle investointeja, saako aluetoimikunta edelleen rahaa käyttöönsä? Mikkelissä on edessään palvelurakenteen supistuksia tulevina vuosina. Kohdistuvatko ne nykyisen kaupungin alueelle, vai joutuvatko myös mahdollisten uusien reuna-alueiden asukkaat huomaamaan että palvelut pakenevat kaupunkikeskukseen? Nämäkin ovat isoja kysymysmerkkejä.

—-

Se on selvää, että ristiinalaisten vaikutusmahdollisuudet tulisivat kapenemaan huomattavasti kuntaliitoksen myötä. Uuden Mikkelin valtuustossa olisi 59 valtuutettua, johon nousisi ehkä 5-6 ristiinalaista.

Demokratian kannalta ideaalitilanteessa riittävän pieni kunta tuottaa palvelunsa itse, päätöksentekojärjestelmä on avoin eikä virkamiesten valta korostu. Lisäksi luottamushenkilöillä on mahdollisuus todella perehtyä jonkin tietyn sektorin toimintaan toimivan lautakuntarakenteen kautta.

Ristiinassahan tilanne ei ole enää tälläinen, vaan iso osa kunnan palveluista ostetaan jo Mikkeliltä ja erilaisilta kuntayhtymiltä ja haluja olisi siirtää loputkin palvelut Mikkelin tuotettavaksi. Näin valtuustosta tulisi vain kumileimasin, joka kuittaisi muualta tulleet laskut ilman todellista vaikutusmahdollisuutta mihinkään. Mitä demokratiaa sekään olisi?! Lisäksi on ainakin suunniteltu lautakuntarakenteen supistamista ja päätösvallan keskittämistä entistä enemmän kunnanhallitukselle ja virkamiesjohdolle. Ei erityisen hyvä suunta demokratian kannalta sekään.

—-

Arvioiden mukaan itsenäinen Ristiina joutuisi nostamaan veroprosenttia nykyisestä 20 %:sta kahdesta kolmeen prosenttiyksikköä vuoteen 2015 mennessä ja mielellään etupainotteisesti. Kiinteistövero onkin jo Etelä-Savon ankarin. Ennusteiden ja arvioiden mukaan kunnallisveroprosentin nostopaineet olisivat huomattavasti alhaisemmat yhdistyneessä kunnassa kuin jokaisessa kunnassa itsenäisenä yksikkönä.

On huomautettu, että tutkimusten mukaan ihmiset ovat valmiita maksamaan enemmän veroja hyviä palveluita vastaan, mutta tässä on yksi merkittävä ongelma: kunnallisvero on luonteeltaan tasavero ja veroprosentin kiristäminen kirpaisisi eniten pienituloisia.

Kunnallisveron nostoa osittain korvaamassa tai täydentämässä olisi myös edessä mahdollisesti jopa 1,85 miljoonan menoleikkaukset seuraavan kolmen vuoden aikana. Vaikka summa olisi pienempikin, niin silti valtaosa säästöistä olisi katettava peruspalveluista. Tässäkin kärsisivät eniten heikoimmat ja puolustuskyvyttömimmät, sillä Ristiinan palvelurakenne on jo niin virtaviivainen ettei ole mitään mistä leikata ilman että se aiheuttaisi kohtuuttomia seurauksia palveluita tarvitseville. Vanhuspalveluita ja terveydenhuoltoa ei voi leikata ilman että se vaikuttaisi ihmisarvoiseen ja arvokkaaseen vanhuuteen. Kouluista ja päivähoidosta leikkaamalla saadaan varmasti lapsiperheet äänestämään jaloillaan. Ei hyvä, eikä hyväksyttävissä.

—-

Itsenäisen Ristiinan hinta olisi siis kova: alentunut elintaso (ostovoima pienenee veronkorotusten myötä) ja määrällisesti ja laadullisesti nykyistäkin niukemmat palvelut. Kysymys kuuluu: onko hinta edes siedettävä siihen nähden mitä sillä saadaan? En ole täysin vakuuttunut. Provosoiden voisi väittää että tällä hinnalla ostetaan Isännille ja Emännille mahdollisuus istua omassa pikku valtuustossa käyttämässä näennäistä valtaa.

Joka tapauksessa, näyttäisi siltä että molemmissa vaihtoehdoissa on mahdollisuutensa mutta myös suuret uhkakuvansa. Perustuuko Ristiinan valtuuston päätös toukokuun alussa siihen kumpi vaihtoehdoista lupaa paremmat mahdollisuudet rakentaa hyvää elämää Ristiinan alueelle vai lopulta siihen kumpi mörkö vaikuttaa vähemmän vaaralliselta? Idealisti minussa toivoo ensimmäistä, realisti pelkää jälkimmäistä.

Advertisement

”Jotta sanani pysyisivät tarkoin harkittuina ja punnittuina”

Ristiinan valtuusto kokoontui tänään 30.1.2012. Esityslista oli rutiininomainen lukuunottamatta §10, joka oli kunnanhallituksen vastaus keskustan ja kokoomuksen valtuustoaloitteeseen.  Tässä ensiksi pykälä ja sitten minun puheenvuoroni. Asiasta päädyttiin lopulta äänestämään ja vaikka äänestyksen hävisin, niin jotain oleellista tuli sanottua ääneen. Jätin pykälästä myös eriävän mielipiteen perusteluina oheinen puheeni.

Tässä ensiksi itse pykälä:

§10 VALTUUSTOALOITE KOSKIEN VALTUUTETTU PÄIVI RAHIKAISEN LÄHETTÄMÄÄ SÄHKÖPOSTIVIESTIÄ RISTIINAN VIRKAMIESJOHDOLLE JA VALTUUTETUILLE (HALPA 41/0004/2011)

Valmistelija: hal.tal.johtaja

Valtuusto 24.01.2011 § 17

Valtuutetut Jaakko Väänänen ja P. Olli J. Puhakka ovat jättäneet seuraavan valtuustoaloitteen 24.01.2011:

”Valtuutettu Päivi Rahikainen on 8.1.2011 lähettänyt sähköpostiviestin joka on lähetetty Ristiinan virkamiesjohdolle ja Valtuutetuille, sähköpostiviestissä todetaan muun muassa seuraavaa (suora lainaus)

Onko takana jotakin vielä suurempaa ”suhmurointia” Ympäristörikosten ja rakennusoikeuksien jakamisen merkeissä, jotka eivät kestäisi julki tullessaan ”päivänvaloa”.

Koska sähköpostissa viitataan ympäristörikokseen ja rakennusoikeuksien jakamiseen esitämme että Kunnanhallitus selvittää väitetyt rikokset.

Ristiinassa 24.01.2011

Jaakko Väänänen

Keskustan valtuustoryhmän puhj.

P. Olli J. Puhakka

Kokoomuksen valt.ryhmän pj.”

Päätös:

Valtuusto päätti saattaa asian kunnanhallitukselle valmisteltavaksi.

__________

Kunnanhallitus 23.01.2012 § 30

Virkamies vastaa perustuslain 118 §:n mukaan virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Sekä virkatehtävien virheellinen tai lainvastainen suorittaminen että virkavelvollisuuksien laiminlyönti voi aiheuttaa virkavastuun.

Keskeisimmät virkavelvollisuudet on määritelty yleisesti valtion ja kuntien virkamieslaeissa. Niihin kuuluvat muun muassa velvollisuudet suorittaa virkatehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä sekä työnjohto- ja valvontamääräyksiä noudattaen, pidättyä objektiivisuutta vaarantavista eduista, käyttäytyä virkamiesaseman mukaan sekä noudattaa vaitioloa ja salassapitovelvollisuuksia koskevia säännöksiä ja määräyksiä.

Virkavastuu toteutetaan määräämällä rangaistusseuraamus rikosoikeudellisessa menettelyssä tai toteuttamalla vahingonkorvausvastuu. Julkishenkilöstöön kuuluvan virkamiehen tai työntekijän moitittavaan tai muuten virheelliseen menettelyyn voidaan lisäksi puuttua eräillä muillakin tavoilla. Pahimpiin virheisiin voidaan puuttua irtisanomalla tai purkamalla palvelussuhde.

Rikosoikeudellisen virkavastuun perusteet määritellään pääasiallisesti rikoslain 40 luvussa. Rikosoikeudellinen virkavastuu toteutetaan aina tuomioistuimessa. Virkarikossyyte tutkitaan käräjäoikeudessa. Syytteen esittää yleisessä tuomioistuimessa yleinen syyttäjä omasta aloitteestaan tai esimerkiksi poliisin, kansalaisten tai virkamiehen esimiesten esittämien tietojen perusteella.

Perustuslain 12§:n mukaan jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla.

Luottamushenkilöillä on keskeinen asema edustukselliseen demokratiaan perustuvassa kunnallisessa päätöksenteossa. Ylintä päätösvaltaa kunnassa käyttävät luottamushenkilöt valtuustossa. Kuntalain tavoitteena on vahvistaa kansalaisten luottamusta kunnallishallintoon. Siksi kuntalain 32 §:ssä on yleinen säännös koskien luottamushenkilön käyttäytymistä: ”Luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden parasta sekä toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla.”

Kuntalain 32 §:ssä mainittu käyttäytymissäännös on moraalisia arvoja korostava toimintaohje, jonka rikkomisesta ei voine seurata muita kuin poliittisia sanktioita.

Valtuutetun aloitteessa kuvatussa toisille valtuutetuille ja virkamiesjohdossa lähetetyssä sähköpostissa on esitetty rikosepäily, kuitenkaan yksilöimättä sen tarkemmin viranhaltijoita tai yksittäisiä asioita. Menettely kuulunee sananvapauden piiriin. Aloitteessa vihjatun rikoksen selvittäminen tapahtuisi aiemmin selostetulla tavalla rikosoikeudellisessa menettelyssä.

Vaikka valtuutetuilla on sananvapaus ilmaista asioita, tulee myös valtuutetun noudattaa hyvään hallintoon kuuluvia toimintatapoja ja kuntalaissakin edellytettyä käyttäytymisohjeita. Voitaneen todeta, että vihjailevien sähköpostien lähettäminen ei kuulu kumpaankaan toimintatapaan.

Kunnanjohtaja:

Ehdotan valtuustolle esitettäväksi, että asia merkitään tiedoksi.

Lisäksi ehdotan, että valtuustoaloite katsotaan loppuun käsitellyksi.

Päätös:

Hyväksyttiin.

__________

Valtuusto 30.01.2012 § 10

Päätös:


————-

Sitten minun puheenvuoroni ja muutosesitykseni:

” Luen tämän puheenvuoroni paperista, jotta sanani pysyisivät tarkoin harkittuina ja punnittuina.

Arvoisa puheenjohtaja!

Koska aloite käsittelee edeltäjäni toimintaa valtuutettuna, katson aiheelliseksi kommentoida lyhyesti valtuustoaloitetta ja kunnanhallituksen vastausta.

Ymmärtääkseni politiikkaa voi tehdä vähintään kolmella eri tavalla: joko ajamalla kaikkien kuntalaisten etua parhaan kykynsä ja tietonsa mukaan, ajaa omaa oman viiteryhmänsä etua parhaan kykynsä ja tietonsa mukaan tai ajaa omaa etua parhaan kykynsä ja tietonsa mukaan. Toimi luottamushenkilö edellä mainituista vaihtoehdoista miten vain, mutta ei syyllisty rikokseen, niin hänellä on ainoastaan omatuntonsa ja äänestäjät vastassaan.

Muutamia huomioita tähän haluan tehdä: ensinnäkin, meidän on oltava valppaina itsemme suhteen.  Jokainen meistä, jolla on jokin luottamusasema tai hitunen nk. ”valtaa”, joutuu itse tutkiskelemaan toimintansa pyyteettömyyttä. Mitä enemmän valtaa omaa, sen enemmän pitäisi tutkiskellakin.

Toisekseen, ei liene pahitteeksi olla valppaana myös muiden luottamusasemassa olevien suhteen, sillä tehtävänämme todellakin on vaalia kuntalaisten etua.  Oman edun tavoittelu tulee paljastaa alastomana ihmisten arvioitavaksi. Kuntalaiset ansaitsevat suoruutta, suoraselkäisyyttä ja rehellisyyttä – eivät mitään  ”suhmurointia” mutta eivät myöskään tarpeettomia vihjailuja.

Arvoisa puheenjohtaja!

Näkemykseni mukaan käsiteltävänä oleva valtuustoaloite on erikoinen. Se koskee sähköpostiviestiä, joka on lähetetty yksityishenkilöille, eikä näin ollen ole julkinen. Siksi kummastelen miksi asia on täällä valtuustossa, kun emme täällä muitakaan yksityisluonteisia viestejä käsittele.

Aloitteen sisältö on puolestaan lähinnä hassu: ettäkö kunnanhallituksen tulisi selvittää onko tapahtunut rikoksia?!

Olen aiemmin elänyt käsityksessä, että rikosten esitutkinta on poliisin tehtävä. Jos aloitteen allekirjoittajia  mahdolliset rikokset huolettavat, heidän tulee pikimmiten kääntyä poliisin puoleen.

Jos taas joku valtuutetuista Rahikaisen viestin yksilöimättömyydestä ja nimien puutteesta huolimatta tuntee kunniansa loukatuksi, on syytä samoin kääntyä poliisin puoleen. Kunnianloukkaus on asianomaisrikos ja vaatii rikosilmoituksen. Poliisi sitten tutkii onko rikosta tapahtunut.

Kunnanhallituksen vastauksessa puhutaan kuntalain käyttäytymisohjeista. Käsiteltävänä oleva aloite on ikävä osoitus siitä, miten pahimmillaan politiikka muuttuu henkilökohtaisuuksiksi ja asiat eivät pysy asioina. Tämän aloitteen tarkoituksena on ollut puhtaasti julkisesti nöyryyttää kuntalaisten valitsemaa luottamushenkilöä. Lisäksi aloite on näytösluonteinen.

Kunnanvaltuusto ei ole areena, jossa selvitellään henkilökohtaisia kaunoja. Tämä on arvokkaampi paikka ja kuntalaiset ansaitsevat parempaa!

Näin ollen totean, että aloite itsessään on tuomittava, ja kunnanhallituksen vastaus siksi riittämätön.

Arvoisa puheenjohtaja!

Vihreä valtuustoryhmä esittää kunnanhallituksen vastauksen sanamuotoon muutosta. Ehdotan että lisäämme viimeiseksi lauseeksi: myöskään asiattomat valtuustoaloitteet eivät ole osa hyvään hallintoon kuuluvaa toimintatapaa tai kuntalaissakin edellytettyä käyttäytymistä.”

Keskustelua Heikin kanssa

Etelä-Savon vihreiden toiminnanjohtaja Heikki Härkönen, joka muuten oli ehdokkaanakin,  linkkasi FB:ssä uutisen liittyen Panu Laturiin ja vihreiden vaalistrategiaan Etelä-Savossa. Kävimme tämän jälkeen keskustelua asiasta ja koska keskustelussa oli muutamia aika hyviä pointteja, laitanpa sen nyt tähän. Pientä moderointia olen tehnyt: olen jättänyt pois muiden kommentit ja korjannut muutamat kirjoitusvirheet.
—–

‎Vihreiden kansanedustaja Ville Niinistö luonnehtii virheeksi sitä, että puolue kävi vaalikampanjassaan ärhäkästi perussuomalaisten kimppuun.

Oma piirihallituksemme päätti, ettemme Perussuomalaisia vastaan, koska tuntemistamme perussuomalaisista monet olivat ihan tavallisia.

Kiellosta kerrottiin myös puoluesihteerille. Tosin lupauksestaan huolimatta http://www.lansi-savo.fi/Uutiset/11145335.html

    • Mikko Siitonen

      Tjaa-a. Minä olen näissä asioissa niin kokematon että en varmaan ymmärrä taaskaan mistään mitään. Siitäkin huolimatta sanon tämän:Minusta yksi ongelma on ollut se, että emme ole puolustautuneet tarpeeksi hyökkäyksiä vastaan. Meitä on saanuthutkia mennen tullen julkisuudessa Soinin suulla ja blogeissa persujen ja hommalaisten suulla. Ja me emme ole puolustautuneet, vaan ottaneet kiltisti iskut vastaan. Joka tapauksessa meidän olisi pitänyt tuoda omat vaihtoehtomme selkeämmin esiin VERRATTUNA muihin, myös persuihin.
    • Heikki Härkönen juuri näin, asiat olisi pitänyt saada vastakkain, ei vain liberalismia vastaan konservatismia tai yhtä puoluetta toista vastaan.

    • Mikko Siitonen

      Politiikka on kilpailua toisia vastaan ja siihen kuuluvat luonnollisesti hyökkäämisetkin. Meidän olisi pitänyt selkeämmin erottua porvaririntamasta – se nyt on ainakin selvää. Persut puolestaan onnistuivat ottamaan aloitteen kaikessa keskustelussa ja monopolisoimaan myös vihreiden keskustelun. Meidän olisi selkeämmin pitänyt repiä riekaleiksi persujen poliittiset ohjelmat, samoin kuin tietysti kaikkien muidenkin. Tämä ei olisi todennäköisesti vaikuttanut persujen suosioon, mutta kenties se olisi tuonut meidän vaihtoehdollemme enemmän kannatusta. Nyt tyydyimme olemaan iskujen kohteena ja koitimme pitää käsissämme sivistyksen soihtua viimeiseen hengenvetoon saakka. Olimme liian kilttejä.
    • Heikki Härkönen hallituskauden loppuvaiheessa olisi tosiaan pitänyt tehdä irtiottoja sellaisista päätöksistä, jotka olivat suoraan puolueohjelmamme vastaisia. Esimerkiksi kävisi biokaasun käyttövoimaverosta liikennekäytössä, jonka hallituksessa kiltisti hyväksyimme.
    • Mikko Siitonen Olet oikeassa ja vaalikampanjassa eroa olisi pitänyt korostaa entisestään. Mutta mitä mieltä olet siitä kiltteydestä?

    • Heikki Härkönen juotiin ydinvoimanmalja kiltisti, perusteena olise, että kun viimeksi lähdettiin ovet paukkuen hallituksesta ei kannatus noussut. Kyllä johdonmukaisuuden vuoksi olisi pitänyt tehdä samoin nyt..

    • Heikki Härkönen Ollaan oltu siunaamassa oman ohjelmamme vastaisia asioita. Mauri Pekkarinen sanoi ydinvoiman aikaan, että silloin olimme enemmän oppositiossa kuin oppositio itse. Siihen olisi pitänyt tarttua.

    • Mikko Siitonen

      Kyllä juurikin näin. Mutta meidän olisi myös pitänyt reagoida siihen miten persut käyttivät meitä poliittisena lyömäaseena äänestäjiä saadakseen. Ja aloite oli koko ajan persuilla. En usko että meiltä vuoti äänestäjiä persuihin paljoakaan, mutta meidän suosiollisella avustuksellamme – eli olemalla kiltisti hiljaa – persut saivat kannatustaan nousemaan. Olen hieman taipuvainen ajattelemaan että fight fire with fire. Mutta politiikassa asiapohjalta, ei mielikuvatasolla, kuten ehkä nyt osittain tehtiin. Vaikkapa norppakeskustelussa olisimme voineet haastaa persuja paljon enemmän. Osa persujen ehdokkaista oli avoimesti norpansuojelua vastaan. Meidän olisi pitänyt kysyä: ”Haluatteko tosiaan norpan kuolevan sukupuuttoon? Teidän ajama politiikka varmistaa sen.”
    • Heikki Härkönen Aloitteitahan meillä ei ollut. Demarithan olivat tuolla kauppojen edessä toitottamassa sitä nuorisotyöttömyys on poistettava mantraa, samalla kun nuorisotyöttömyys oli juuri vähentynyt. Tämä viesti oli suunnattu juuri vihreää työministeriä vastaan.

    • Mikko Siitonen Tässä siis suurin ongelmamme. Meiltä puuttui omia avauksia mutta myös omia hyökkäyksiä.
    • Heikki Härkönen Me olisimme voineet olla saman kaavan mukaan kertomassa kuinka Sirkka-Liisa Anttila haluaa tappaa norpan.
    • Mikko Siitonen Olisikohan pitänyt? Minä kirjoitin blogissani persujen koulutuspolitiikasta ja sain kiitostakin siitä.
    • Heikki Härkönen Joku sellainen ”kaikkien mielestä oikea” -mantra, toissijaista onko se edes totta, sellaita mistä on helppo olla samaa mieltä.
    • Mikko Siitonen Muuten: Sirkka-Liisa Anttilaa vastaan olisi tosiaan voinut hyökätä monessa muussakin asiassa. Moni valveutunut ihminen on todella pettynyt hänen toimintaansa. Minullekin tuli muutama sähköposti jossa kysyttiin mielipidettä ministeristä…
    • Heikki Härkönen jos tuota katukampanjaa olisi tuettu tv:ssä jokaisessa sinnemäen haastattelussa/piirin kannarissa jne, olisi se mennyt läpi ihmisten mieleen.
    • Mikko Siitonen Tai joku Pauliina Viitamies, joka parjaa vihreitä ydinvoimamyönteisinä, mutta äänestää itse lisäluvan puolesta. Ajattelepa sitä.
      __________________
      Tähän päättyi keskustelumme. Ehkäpä tästä eräitä näkökulmia vaalitappioon on nähtävissä. Se, olemmeko oikeilla jäljillä, on sinun päätettävissä, oi lukija.

Vaalipaneelia, kampanjointia ja äänestämistä

Vaaleihin on viikko aikaa: tunnelma tiivistyy ja aikaa voisi kuluttaa kampanjointiin loputtomasti. Aika on kuitenkin ehtyvä luonnonvara, mutta viime hetkillä täytyy kuitenkin hieman heittäytyä törsäämään…

Eilen perjantaina 8.4. osallistuin yhdessä Veli Liikasen kanssa Mikkelin lukion paneeliin. Pärjäsimme mielestäni oikein hyvin ja vasemmistoliiton nuori Sini Savolainen oli pirteä tuttavuus. Kovasti symppaan meininkiä ja toivon vaaleissa hänelle menestystä! Toisin on kuitenkin keskustan Martti Lokan laita, jonka ajatukset ja arvomaailma eivät paljon kauempana voisi olla omistani. Lokan ympäristöä koskevat näkemykset, noin niin kuin esimerkiksi, edustavat omiini ja vihreisiin nähden aika lailla vastakkaista äärilaitaa. Myös kokoomuksen edustaja paneelissa (jääköön nyt nimi nuoresta iästä johtuen mainitsematta) oli ajatuksiltaan useimmissa kysymyksissä kovin eri maata kanssani. Toisaalta hyvä, sillä näin yleisössä olleet nuoret näkivät puolueiden eroja ja voivat tehdä omat ratkaisunsa omien näkemystensä mukaan. Demokratiakasvatusta siis parhaimillaan!

Tänään lauantaina 9.4. vihreillä oli kampanjakioski Ristiinassa (ja samanaikaisesti Mikkelissä). Me Ristiinan vihreät isännöimme ja emännöimme  täällä. Valtuutettumme Päivi Rahikainen hoiti emännän roolia jälleen kerran suvereenisti: tarjolla oli reilun kaupan kahvia, Päivin tekemiä luomukaurakeksejä ja pöytä oli koristeltu pääsiäishärpäkkeillä- ja kukilla koreaksi! Paikalla oli meidän ristiinalaisten lisäksi Mikkelistä ehdokkaat Maija Pietiläinen, Veli Liikanen ja Kauko Väisänen. Ihmisiä tosiaan kioskillamme riitti ja ilme oli iloinen ja positiivinen. Monia hyviä keskusteluita käytiin ja ajatuksia vaihdettiin. Erimielisyydetkin hymyiltiin halki, poikki ja pinoon. Mukavaa oli myös huomata, että vihreiden ajama norpansuojelu sai kiitosta ja vaikka keskustelin muutaman verkkokalastusta harrastavankin kanssa niin heilläkin tuntui olevan ymmärrys norppa-asetuksen tarpeellisuudesta, vaikka toisaalta harmittikin. Helppo oli myös suositella tulevaa Avara luonto sarjan dokumenttia Jäätä rakastavat -norppadokkaria ihmisille. Kyseinen dokkarihan on dokumentaristi Juha Taskisen ohjaama, ja Juhahan on vihreiden ehdokas myös!

Maakuntajohtaja Matti Viialaisen ylilyönnit norppa-asiassa eivät juuri sympatioita keränneet. Myös se, että vihreät ovat määrätietoisesti vastustaneet ydinvoimaa, on tuntunut menneen läpi ihan kohtuullisesti. Vain päätöstä pysyä hallituksessa kritisoitiin, muttei sitäkään kuin vain yhdellä suulla tänään. Yleisesti ottaen palaute oli varsin positiivista ja monet kertoivat jo äänestäneensä meitä vihreitä tai aikovansa äänestää! Hienoa!

Huomenna sitten lähdemmekin koko perheen voimin ennakkoäänestämään! Helmi-tyttönen pääsee ensimmäistä kertaa tutustumaan demokratian pyhättöön eli äänestyspaikkaan. Minun valintani on selvä ja toivottavasti vaimonkin… Äänestyksen jälkeen suuntamme sitten perinteisille vaalikahveille. Olenpa saattanut ansaita munkinkin.

——

Jäljellä on noin viikko vaaleihin ja viimeiset taistot ovat edessä. Nyt kaikki apu – pieni ja suuri – on tarpeen:

1) Voit lahjoittaa kampanjaani hieman valuuttaa, että saadaan vielä mainos pari lehtiin. Linkki lahjoitussivulle TÄSSÄ.

2) Voit suositella minua, FB-ryhmääni ja nettisivuani kavereille

3) Jakaa nettisivuilta juttuja kavereiden luettavaksi

4) Voit kertoa julkisesti äänestäväsi vihreitä ja minua

5) Käydä äänestämässsä!

KIITOS KAUNIS!