Ristiinan yhtenäiskoululle nimi

Tänään 29.9. Ristiinan sivistyslautakunta kokoontui käsittelmään yhtä ainoaa asiaa. Esityslistan kuuma kysymys oli: mikä nimeksi uudelle yhtenäiskoululle?

Tosiaan, koulun nimestä päätettiin tänään. Vs. sivistysjohtaja Matti Hämäläisen pohjaesitys nimeksi oli Ristiinan yhtenäiskoulu ja lukio mutta muitakin vaihtoehtoja oli pöydällä: Yöveden koulu ja lukio, jota Eeva Vihermäki ja Mikko Rongas kannattivat, Ristiinan koulu ja lukio sekä Kreivin koulu, jota vanhempainneuvosto oli esittänyt. Lautakunnan keskustelun aikana käytin puheenvuoron, jossa totesin kannattavani pohjaesitystä, mutta että tulisi koulun nimeksi mikä tahansa, toivoisin että sana ’yhtenäiskoulu’ olisi siinä.

Eeva Viherpelto teki tämän pohjalta vastaesityksen, jossa koulun nimeksi olisi tullut Yöveden yhtenäiskoulu ja lukio, mutta tämä esitys jäi äänin 6-2 pohjaesityksen jalkoihin. Niinpä koulun nimi on siis Ristiinan yhtenäiskoulu ja lukio.

Eevan esitys oli kuitenkin mainio. Jos Ristiina ei olisi yhdistymässä Mikkeliin, olisin varmasti kannattanut tätä runollistakin (alkusointu näet!) nimeä, mutta tässä tilanteessa katsoin että ’Ristiina’ -sanan tulee näkyä koulun nimessä, jotta koulun identiteetti ristiinalaisena opinahjona näkyy selkeästi ulospäin. Haluan, että kuntaliitoksen jälkeenkin olemme ylpeästi ristiinalaisia omalla vahvalla identiteetillämme. Koulun nimellä on tässä vahva symboliarvo.

Kootut selittelyt

Länsi-Savossa julkaistiin 12.7.2012 oheinen kirjoittamani yleisönosastokirjoitus. Kirjoitus oli vastine opetuslautakunnan puheenjohtaja Pirkko Valtolan (kok) ja kahden lautakunnan jäsenen Juha Kontisen (kok) ja Juha Paanilan (kok) kirjoitukseen

Opetuslautakunnan puheenjohtaja Pirkko Valtola (kok.) ja kaksi muuta lautakunnan kokoomuslaista jäsentä kirjoittivat mielipidekirjoituksen (LS 5.7.2012), jossa he selittelevät omia kantojaan ja lautakuntansa päätöksiä lukiolaisten oppilashuoltoon liittyen. Lyhyesti: kyse on rahasta, jota ei haluta nuorten hyvinvointiin satsata. Onko tosiaan niin että nuorten hyvinvoinnista ollaan huolissaan vain puheiden tasolla ja silloin kun se ei vie rahaa?

Valtola ja kumppanit kirjoittavat myös kuinka opetuslautakunta kuuntelee nuoria. Tämä on räikeässä ristiriidassa sen kanssa, kuinka lautakunta teki lukion opiskelijahuoltoa koskevan päätöksen. Valtolan omien sanojen mukaan päätös syntyi ministeriön raportteihin tukeutuen, mutta paikallisia toimijoita kuulematta. Miten on mahdollista että tehtäessä päätöksiä, jotka koskevat mikkeliläisiä nuoria ja mikkeliläistä oppilaitosta, juuri päätöksenteon kohteiden näkemysten huomioiminen ”unohtuu”?

Väitän, että kyse on joko laiskuudesta, piittaamattomuudesta tai sitten asioiden kaunistelemisesta jälkikäteen.  Kaikki tieto on ollut varmasti saatavilla, jos sitä on halunnut saada. Ala-arvoisena pidän sitä, että Valtola ja kumppanit yrittävät siirtää vastuun huonosta päätöksestä nuorisovaltuustolle ja heidän kokouksesta puuttuneelle edustajalleen. Moraalinen ja poliittinen vastuu päätöksestä on vain ja ainoastaan niillä, jotka sen puolesta lautakunnassa äänestivät.

Kohti yhtenäiskoulua

Sivistyslautakunta kokoontui eilen 18.4.2012 ja asialistalla oli lähinnä yksi asia eli yhtenäiskoulun perustaminen Ristiinaan.

Yhtenäiskouluprosessi lähti liikkeelle jo vuonna 2006 vihreiden valtuustoaloitteesta ja sen jälkeen asiaa on soudettu ja huovattu jo kolmen työryhmänkin verran. Viimeinen työryhmä, johon minä lautakunnan edustajana kuuluin, valmisteli asiaa tämän kevään ja monet minusta tärkeät asiat tulivat työryhmän raporttiin esille. Minä olen pitänyt kiinni siitä, että yhtenäiskoululla on tarpeeksi johtajaresurssia siirtymävaiheen (5-7 vuotta) läpikäymiseksi. Rehtoreilla tulee olla aikaa koulun kehittämiseen ja pedagogiseen johtamiseen. Työryhmän esityksessä asia on juuri näin.

Joka tapauksessa, lautakunta päätti yksimielisesti että Kirkonkylän koulu, Yöveden koulu ja Ristiinan lukio muodostavat 1.8.2012 lähtien yhden 0-12 luokkien yhtenäiskoulun. Minä, joka olen suhtautunut alunperin yhtenäiskouluajatukseen skeptisesti, olen nyt täysin vakuuttunut siitä, että yhtenäiskoulun perustaminen on Ristiinan kannalta paras vaihtoehto. Varsinkin nyt, kun lähtökohtana ei ole taloudellisten säästöjen tavoittelu vaan aidosti pedagogiset ja toiminnalliset syyt.

Isoksi kysymerkiksi jäi, miten sivitystoimen hallinto järjestetään, jos kuntaliitosta ei tule. Lautakunta nimittäin esittää, että uuden koulun rehtorin toimenkuvaan ei enää kuuluisi sivistysjohtajana otoilu. Ristiinan keskushallinto tarvitsee isomman perkauksen joka tapauksessa, jos kuntaliitos jää syntymättä.

Koulutus takaa hyvinvoinnin

Eilen 7.4. sekä Ristiinalaisessa että Länsi-Savossa julkaistiin kirjoittamani mielipidekirjoitus.

Vaalien jälkeisen Suomen on saatava pidettyä kiinni hyvinvointiyhteiskunnasta leikkaustarpeista huolimatta.

Tästä huolimatta lasten oikeus laadukkaaseen koulutiehen ja sitä kautta laadukkaaseen elämään tulee turvata myös tulevaisuudessa.

Koulutusjärjestelmämme on keskeinen osa suomalaista menestystarinaa. Se on luonut osaamista ja kilpailukykyä ja sitä kautta korkeaa hyvinvointia Suomeen.

Vahvuuksiamme ovat tasalaatuinen peruskoulu, jossa korkeasti koulutetut opettajat saavat opetussuunnitelman puitteissa toteuttaa opetusta varsin itsenäisesti, sekä jatko-opintojen maksuttomuus.

Nämä yhdessä ovat taanneet tasa-arvoa riippumatta oppilaan taloudellisesta tai sosiaalisesta taustasta. Koulutus on paras keino estää köyhyyden periytymistä ja tasa-arvoinen yhteiskunta on myös turvallisempi ja onnellisempi.

Koulujärjestelmämme ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, vaan vaatii jatkuvaa panostusta ja vaalimista. Peruskoulun perustan ei saa antaa rapautua enää yhtään enempää.

Kuntien mahdollisuudet järjestää opetusta on turvattava ja kunnat puolestaan on velvoitettava entistä selkeämmin takaamaan opetuksen resurssit.

Näin alueellinen eriarvoistuminen saadaan pysäytettyä, ja ylisuuret ryhmäkoot sekä oppilashuollon riittämättömyys korjattua.

Myös lukiokoulutukseen ja korkeakouluihin on panostettava. Globaalin talouden maailmassa Suomi tarvitsee korkeasti koulutettuja, monipuolista osaamista omaavia kansalaisia.

Perussuomalaisten ehdotukset korkeakoulujen opiskelijamäärien vähentämisestä, opiskeluaikojen lyhentämisestä akateemista vapautta rajoittaen sekä korkeakoulujen perustutkinnon alentamisesta maisterista kandidaattiin, ovat täydellisessä ristiriidassa Suomen tarpeiden kanssa ja siten Suomen kilpailukyvylle vahingollista.

Parasta isänmaallisuutta on panostaa koulutukseen, ei alentaa koulutustasoa.

Lisäksi koulutuksen maksuttomuus on olennainen osa suomalaista kansallista perintöä, jota eivät helppoheikit saa pyyhkäistä romukoppaan.

Mikko Siitonen

eduskuntavaaliehdokas (vihr.)

Ristiina