Kuntaliitos – mene ja tiedä

Ristiina, Suomenniemi ja Mikkeli ovat viimeiset kuukaudet neuvotelleet kuntaliitoksesta. Kuntaliitossopimus on valmis, esitelty meille valtuutetuille ja nyt on kuntalaisten vuoro sanoa omat mielipiteensä asiasta. Kaikkien kolmen kunnan valtuustot päättävät liitoksesta 3.5. ja jännäksi ja tiukaksi tulee menemään. Tässäpä hieman minun pohdiskeluja aiheesta.

Kuntaliitos tullee saamaan hyväksynnän niin Mikkelissä kuin Suomenniemelläkin. Jos asiasta tarvitsee edellä mainituissa äänestää, tulee äänestystulos todennäköisesti olemaan murskaava liitoksen puolesta.

Suomenniemen kohdalla tilanne on selvä: reilun 800 asukkaan kunta on auttamatta liian pieni kyetäkseen turvaamaan loput vähäiset palvelut kuntalaisilleen. Mikkeli puolestaan hamuaa maakuntakeskuksen asemaa ja erityisesti Ristiinan mukana tulevia yhteisöverotuottoja sekä yhteisen yhdyskuntasuunnittelun tarjoamia mahdollisuuksia.

Yhteisesti olisi ehkä mahdollista tehostaa palveluita, keventää hallintoa ja etsiä hyviä, kustannustehokkaita käytänteitä. Ennen kaikkea meidän pitäisi hahmotella sitä, millainen Mikkeli olisi kaikille – uusille ja vanhoille – mikkeliläisille paras mahdollinen. Tämä työ tosin on kiireestä johtuen täysin tekemättä.

Tällä hetkellä Ristiina on se suurin kysymysmerkki. Valtuustossa ei ole – eikä tule – yksimielisyyttä tulevaisuuden suunnasta ja on todennäköistä että äänestys tulee olemaan tiukka. On myös muistettava, että kuntalaiskyselystä tulevat vastaukset voivat vielä muuttaa asetelmaa rajustikin.

—-

Mielestäni kuntaliitoskysymyksessä on pidettävä järki kädessä ja jäitä hatussa. Asia ei ole lainkaan itsestään selvä, ei suuntaan eikä toiseen. On järjen köyhyyttä naulata kantansa kiinni pohtimatta lainkaan tosiasioita. Tosiasiat eivät ole lainkaan kirkkaita, itse asiassa on vaikea tunnistaa tosiasioita tämän kaiken epävarmuuden keskellä.

Kuntatalouden ennustettavuus on tällä hetkellä erityisen epävarmaa. Valtiovalta haluaa rukata kuntarakenteen uusiksi kovalla kädellä ja se vaikuttanee myös valtionosuusjärjestelmään. Samanaikaisesti Suomen, Euroopan ja maailmantalouden näkymät ovat epävarmuuden verhon peitossa. Jos euroalue romahtaa ja Eurooppa vajoaa syvään lamaan, se heijastuu Pelloksen tehtaisiin ja se – jos mikä – on pahimillaan omiaan upottamaan koko Ristiinan. Nämä ovat isoja kysymysmerkkejä.

Kuntaliitoksen kautta saatavat leveämmät hartiat voisivat tuoda turvallisuutta epävarmoina aikoina. Toisaalta tämä epävarmuus tekee kaiken talouden ennustamisen äärimmäisen vaikeaksi. Näiden epävarmojen – jopa kyseenalaisten – talousennusteiden perusteella päätös pitäisi kuitenkin tehdä.

Ristiinan kannalta kuntaliitossopimus on varsin hyvä: palvelut pysyvät ennallaan ja alueelle tulee investointeja melkein kymmenellä miljoonalla sopimusajanjaksolla 2013- 2015. Itsenäinen kunta pystyisi investoimaan ehkä noin puolella tästä.

Ongelmana kuitenkin on, että sopimuskauden jälkeisestä ajasta ei voi kuin arvailla. Säilyvätkö palvelut Ristiinassa tämän jälkeen, tuleeko alueelle investointeja, saako aluetoimikunta edelleen rahaa käyttöönsä? Mikkelissä on edessään palvelurakenteen supistuksia tulevina vuosina. Kohdistuvatko ne nykyisen kaupungin alueelle, vai joutuvatko myös mahdollisten uusien reuna-alueiden asukkaat huomaamaan että palvelut pakenevat kaupunkikeskukseen? Nämäkin ovat isoja kysymysmerkkejä.

—-

Se on selvää, että ristiinalaisten vaikutusmahdollisuudet tulisivat kapenemaan huomattavasti kuntaliitoksen myötä. Uuden Mikkelin valtuustossa olisi 59 valtuutettua, johon nousisi ehkä 5-6 ristiinalaista.

Demokratian kannalta ideaalitilanteessa riittävän pieni kunta tuottaa palvelunsa itse, päätöksentekojärjestelmä on avoin eikä virkamiesten valta korostu. Lisäksi luottamushenkilöillä on mahdollisuus todella perehtyä jonkin tietyn sektorin toimintaan toimivan lautakuntarakenteen kautta.

Ristiinassahan tilanne ei ole enää tälläinen, vaan iso osa kunnan palveluista ostetaan jo Mikkeliltä ja erilaisilta kuntayhtymiltä ja haluja olisi siirtää loputkin palvelut Mikkelin tuotettavaksi. Näin valtuustosta tulisi vain kumileimasin, joka kuittaisi muualta tulleet laskut ilman todellista vaikutusmahdollisuutta mihinkään. Mitä demokratiaa sekään olisi?! Lisäksi on ainakin suunniteltu lautakuntarakenteen supistamista ja päätösvallan keskittämistä entistä enemmän kunnanhallitukselle ja virkamiesjohdolle. Ei erityisen hyvä suunta demokratian kannalta sekään.

—-

Arvioiden mukaan itsenäinen Ristiina joutuisi nostamaan veroprosenttia nykyisestä 20 %:sta kahdesta kolmeen prosenttiyksikköä vuoteen 2015 mennessä ja mielellään etupainotteisesti. Kiinteistövero onkin jo Etelä-Savon ankarin. Ennusteiden ja arvioiden mukaan kunnallisveroprosentin nostopaineet olisivat huomattavasti alhaisemmat yhdistyneessä kunnassa kuin jokaisessa kunnassa itsenäisenä yksikkönä.

On huomautettu, että tutkimusten mukaan ihmiset ovat valmiita maksamaan enemmän veroja hyviä palveluita vastaan, mutta tässä on yksi merkittävä ongelma: kunnallisvero on luonteeltaan tasavero ja veroprosentin kiristäminen kirpaisisi eniten pienituloisia.

Kunnallisveron nostoa osittain korvaamassa tai täydentämässä olisi myös edessä mahdollisesti jopa 1,85 miljoonan menoleikkaukset seuraavan kolmen vuoden aikana. Vaikka summa olisi pienempikin, niin silti valtaosa säästöistä olisi katettava peruspalveluista. Tässäkin kärsisivät eniten heikoimmat ja puolustuskyvyttömimmät, sillä Ristiinan palvelurakenne on jo niin virtaviivainen ettei ole mitään mistä leikata ilman että se aiheuttaisi kohtuuttomia seurauksia palveluita tarvitseville. Vanhuspalveluita ja terveydenhuoltoa ei voi leikata ilman että se vaikuttaisi ihmisarvoiseen ja arvokkaaseen vanhuuteen. Kouluista ja päivähoidosta leikkaamalla saadaan varmasti lapsiperheet äänestämään jaloillaan. Ei hyvä, eikä hyväksyttävissä.

—-

Itsenäisen Ristiinan hinta olisi siis kova: alentunut elintaso (ostovoima pienenee veronkorotusten myötä) ja määrällisesti ja laadullisesti nykyistäkin niukemmat palvelut. Kysymys kuuluu: onko hinta edes siedettävä siihen nähden mitä sillä saadaan? En ole täysin vakuuttunut. Provosoiden voisi väittää että tällä hinnalla ostetaan Isännille ja Emännille mahdollisuus istua omassa pikku valtuustossa käyttämässä näennäistä valtaa.

Joka tapauksessa, näyttäisi siltä että molemmissa vaihtoehdoissa on mahdollisuutensa mutta myös suuret uhkakuvansa. Perustuuko Ristiinan valtuuston päätös toukokuun alussa siihen kumpi vaihtoehdoista lupaa paremmat mahdollisuudet rakentaa hyvää elämää Ristiinan alueelle vai lopulta siihen kumpi mörkö vaikuttaa vähemmän vaaralliselta? Idealisti minussa toivoo ensimmäistä, realisti pelkää jälkimmäistä.

Mainokset

Sivistyslautakunta 27.4.2010

Ristiinan sivistyslautakunta kokoontui 27.4. ja asialistalla oli alunperin vain yksi, mutta sitäkin tärkeämpi asia: yhtenäiskoulun valmistelu. Sivistysjohtaja Anssi Vidmanin pohjaesitys pykälään oli: yhtenäiskoulu aloittaa 1.1.2012.

Sivistyslautakunnan esityslista oli tällä kertaa siis lyhyt, vain yhtenäiskouluasia. Sivistysjohtaja Vidmanin esityksestä listaan lisättiin sivistystoimen kunniamerkkiesitykset. Minä puolestani esitin lisäpykäläksi oppilashuollon järjestelyt Ristiinassa. Oppilashuoltoon liittyvät kysymykset Ristiinassa herättävät kovasti huolta ja halusin ottaa asian esille lautakunnassa. Se, että Ristiinaan ei ole saatu palkattua koulupsykologia, vaikka useita hakuja on tehty, ihmetyttää. Tilanne on nolo, mutta aiheuttaa myös epäkohtia monella tasolla. Oppilaat ovat oikeutettuja näihin palveluihin, se on lähtökohta numero yksi. Toisaalta psykologin puute kuormittaa esimerkiksi laaja-alaisen erityisopettajan työtä, aiheuttaa kohtuuttomia jonoja tutkimuksiin, vaikeuttaa esimerkiksi päätöksiä vuosiluokan kertaamisista sekä pakottaa kunnan turvautumaan kalliisiin ostopalveluihin. Sanalla sanoen: tilanne on kohtuuton.

Oppilashuoltoon liittyviä kysymyksiä on muitakin. Psykologin puuttuminen näkyy erityisesti alaluokkien kohdalla, yläkoulussa puolestaan tarvittaisiin koulukuraattoria. Kunnan sosiaalityöntekijän työajasta osa on jyvitetty kuraattorina toimiseen. En kuitenkaan ole lainkaan vakuuttunut siitä, että resurssi on koulun ja oppilaiden kannalta mitoitettu oikein. Niinpä vaadin kuulla selvitystä tästä. Lisäksi halusin kuulla OHR:n (oppilashuoltoryhmä, joka koulussa pakollinen) toimivuudesta sekä nivelvaiheen (alakoulu – yläkoulu) toimivuudesta. Vaikka olinkin informoinut esityslistaan liittyvästä lisäyksestä etukäteen, sivistysjohtaja ei ehtinyt valmistella pykälää. Niinpä päätimme, että seuraavassa lautakunnan kokouksessa asiaan palataan ja nyt vain käytin puheenvuoron asiasta.

Yhtenäiskoulun valmistelu on kysymys, joka on herättänyt ja herättää kovasti tunteita Ristiinassa. Osa kannattaa kovasti ja osa pitää asiaa tarpeettomana tai vastustaa henkeen vereen. Kannattajia löytyy niin kunnan korkeimmasta virkamiesjohdosta (kunnanjohtaja Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja Vidman) sekä alakoulun henkilöstöstä. Kriittisemmin asiaan suhtaudutaan lukion ja yläkoulun henkilöstössä. Ongelmallista yhtenäiskouluasiassa mielestäni on se, että argumentit puolesta ja vastaan perustuvat usein kaikkeen muuhun paitsi faktaan tai pedagogiaan. Yhtenäiskoulun kannattajien perustelut ovat joko suoraan tai rivien välistä luettavissa talouden säästöihin nojautuvina tai vaihtoehtoisesti epämääräiseen yhtenäiskouluideologiaan pohjautuvina. Yhtenäiskouluajattelu nimittäin on ideologista ajattelua: todelliset pedagogiset hyödyt kun ovat tulkinnanvaraisia.

Vastustajien argumentointi on puolestaan tunnesidonnaista. Toisaalta siihen liittyy huolta muutoksen vaikutuksista, jopa muutosvastarintaa ja toisaalta huolta lukion asemasta, jos painopiste siirtyy yhä vahvemmin perusopetuksen puolelle. Huoli lukiosta on olemassa silti, vaikka kunnassa valmistui äskettäin lukioselvitys (jonka ohjausryhmässä minäkin olin) ja lautakunta vahvisti lukion asemaa mm. lisäinvestoinnein. Toisaalta lukion kurssimäärää puolestaan on leikattu viime vuosina rajusti, joka näkyy opettajien palkkauksessa.

Tilanne ennen lautakunnan kokousta oli mielestäni hämmentävä. Perustana esityslistan esitykselle oli Kimmo Tantun vuonna 2008 tekemä yhtenäiskouluselvitys. Selvitys tehtiin vihreiden valtuustoaloitteen pohjalta. Vaikka selvitystä kaikki tuntuvat kehuvan kilpaa, minusta se on aina vaikuttanut hieman ohuelta. Toisaalta taas lautakunnan jäsenille tuli kokouksen alla kaksikin eri kirjelmää, joissa puututtiin yhteinäiskouluasiaan. Kun tein taustatyötä asiasta, tietooni tuli lisää erikoisia tai hämmentäviä asioita. Oman näkemyksen luominen tuntui tällä kertaa varsin vaikealta, varsinkin kun koulun henkilöstölläkään ei ollut yksimielisyyttä asiasta. Toisaalta keinotekoisten raja-aitojen poistaminen on hyödyllistä, mutta tarvitaanko siihen yhtenäiskoulua? Toisaalta vähäiset resurssit tulee käyttää mahdollisimman tehokkaasti, mutta on kyseenalaista jäävätkö mahdolliset säästetyt eurot opetukseen? Lisäksi koulut ja sivistystoimi tarvitsevat johtajansa, joilla riittää aikaa kehittämiseen ja koulujen tasolla henkilöstöjohtamiseen ja pedagogiseen johtamiseen, ja jos säästöt tulevat johtajuutta karsimalla, Ristiinan koulutoimi on kyllä pulassa.

Lisäksi yhtenäiskoulu ei synny hallinnollisilla tai organisatorisilla päätöksillä, vaan henkilöstöjen ja koulujen yhteispelistä ja yhteisestä toimintakulttuurista. Uuden yhtenäisen toimintakulttuurin luominen vie helposti 5- 6 vuotta ja mielestäni kyllä vaatii yhteisen opettajienhuoneen. Siksikin yhtenäiskouluun siirtymisellä ei ole mikään kiire, vaan yhteistä toimintakulttuuria voidaan rakentaa samassa rakennuksessa olevien koulujen kesken aivan rauhassa.

Joka tapauksessa, sivistysjohtaja alusti pykälää hartaasti, jonka jälkeen kunnanjohtaja, kunnanhallituksen puheenjohtaja Ari Hämäläinen, lukion ja yläkoulun rehtori Matti Hämäläinen sekä JUKO:n pääluottamusmies Jussi Haapalainen käyttivät perusteelliset puheenvuorot. Mielenkiintoista oli kunnanjohtaja Siekkisen kommentti hänen puhuessaan tavoitelluista säästöistä, jolloin hän katsoi minuun ja totesi ”Mikon olevan tästä varmasti eri mieltä”. Täytyy kyllä sanoa, että pidän ajatuksesta että olen profiloitunut lautakunnassa sivistystoimen resurssien puolustajana….

Oli miten oli, kului melkein puolitoista tuntia ennenkuin lautakunta pääsi ääneen. Itse sain avauspuheenvuoron, enkä edes pyrkinyt lyhytsanaisuuteen… Lopulta tein vastaesityksen sivistysjohtajan pohjaesitykselle (yhtenäiskoulu aloittaa 1.1.2012):

1) Yhtenäiskoulun kehittämisryhmä tekee selkeän suunnitelman riittävästä johtajaresurssista ja työnjaosta koko sivistystoimen organisaatiossa

2) Yhtenäiskouluasia käsitellään YT:ssä tai jollain muulla tavalla pyydetään henkilöstöltä viralliset kannanotot

3) Yhtenäiskoulua valmisteltaessa tehdään henkilöstön kanssa (mukana mahdollisuuksien mukaan myös lautakunnan edustus) tutustumismatkoja eri yhtenäiskouluihin

4) Päätös yhtenäiskoulun käynnistämisestä tehdään keväällä 2011 tai vaihtoehtoisesti yhtenäiskoulu käynnistetään aikaisintaan 1.8.2013

Tämän avauksen jälkeen keskustelu olikin sitten vilkasta, polveilevaa ja värikästäkin. Pitkällisen keskustelun jälkeen puheenjohtaja Janne Strengell alkoi vetää lankoja yhteen: jäljellä oli kaksi esitystä, minun esitykseni, jota tarkensin siten että päätös lopullisesta aikataulusta tehtäisiin keväällä 2011 ja Marja Paasosen (kesk.) esitys jonka mukaan yhtenäiskouluun siirrytään aikaisintaan 1.8.2012. Äänestimme asiasta ja Marja Paasosen esitys voitti sen äänin 5-2. Minun esitykseni puolesta äänesti Kirsi Töyrynen.

Eikä siinä mitään. Marja Paasosen voittanut esitys on kuitenkin kahdella tapaa parempi kuin alkuperäinen pohjaesitys. Ensinnäkin, aikaa yhtenäiskoulun startiin tuli 7 kuukautta lisää ja startti olisi lukukauden alussa, ei keskellä, kuten pohjaesityksessä oli. Toisekseen, ja vielä tärkeämpänä asiana, päätöksen sanamuodossa yhtenäiskoulu aloittaa AIKAISINTAAN 1.8.2012. Toisin sanoen, asiaan jäi vielä takaportti, jos tarve vaatii. Siinä mielessä äänestystappiosta huolimatta koulut mielestäni saivat tarvittavaa aikalisää muutoksen edessä.

Ylioppilasteatterin Välikysymys

Työväen näyttämöpäivillä Mikkelissä oli tarjolla todellinen helmi: Välikysymys. Vahvan poliittinen ja kantaaottava esitys sai mielen kihelmöimään. Millaisen näytelmän saisikaan Mikkelin valtuustosta?!

Hauska olisi nähdä karikatyyrit Pauliina Viitamiehestä, Martti Lokasta, Arto Seppälästä, Pertti Oksasta ja kumppaneista. Virkamiehistä herkullisinta materiaalia irtoaisi varmasti kaupunginjohtaja Mikanderista ja sivistysjohtaja Hirvosesta…

Aihekin näytelmälle olisi olemassa, varsinkin jos tavoittelisi samanlaista kafkalaista vaikutelmaa, vuoden 2008 lomautuksissa tai vaikkapa toriparkissa. Lomautuksissa herkullisen näkökulman voisi saada vaikkapa siitä, kun kaupunginjohtaja ylpeänä vuoden päätteeksi esitteli Mikkelin budjetin ylijäämää, summa oli jotakuinkin sama joka henkilökunta lomauttamalla (laskennallisesti) saatiin.

Ristiinankin kohdalla Ylioppilasteatterin keihäänkärki löytää maalinsa. Yksi näytelmän keskeisistä pointeista on se, että poliitikot ovat luovuttaneet valtansa virkamiehille ja virkamiehet eivät kanna vastuuta käytännössä kenellekään, he ovat virkaan valitsemisen jälkeen ikuisia. Tästä(kin) on helppo linkkejä siihen, miksi Ristiinan vihreät ovat kannattaneet nykyisen kunnanjohtajan viran pitämistä jatkossakin määräaikaisena.

Kunnanjohtajan vakinaistamisesta, osa 2

Ristiinan vihreät on lähettänyt seuraavan kyselyn kunnanhallitukselle liittyen kunnanjohtajan viran vakinaistamiseen. Tässä se on myös teidän tiedoksenne, rakkaat lukijat!

” Ristiinan Vihreiden valtuustoryhmä vastasi huhtikuussa, ettei se kannata kunnanjohtajan Virpi Siekkisen viran vakinaistamista. Meille ei ole ilmoitettu, että asiaa valmistellaan päätettäväksi syksyllä 2009. Näin ollen emme ole voineet pyytää lisäselvityksiä.

Alla on nyt luettelo niistä tiedoista, jotka hallituksen ja valtuuston esityslistan kyseisen pykälän esittelyssä täytyy ainakin ilmetä, ennen kuin asiasta voidaan tehdä päätöstä. Selvityksien tulee näkyä jo valtuuston esityslistan liitteenä eikä vasta varsinaisessa kokouksessa.

1. Miksi aikanaan päätettiin virka julistaa auki määräaikaisena eikä vakinaisena?

2. Kunnanjohtajan palkka on selvästi suurempi kuin Ristiinan kunnan kokoisissa kunnissa keskimäärin. Mistä tämä johtuu?

3. Mitkä olivat kunnanjohtajalle asetetut tavoitteet?

4. Kaikki palkat ovat julkisessa päätöksenteossa julkisia, joten mitä palkkaa kunnanjohtajalle maksetaan? Tehtäväkohtainen palkka? Määrävuosilisät ? Henkilökohtaiset lisät? Tehtävän vaativuuden mukainen lisä? Autoetu? Puhelinetu? Verotettava tulo yhteensä / kuukausi ?

5. Mikä on vt. sivistystoimenjohtajan palkka?

6. Mikä oli sivistysjohtajan tehtävästä maksettu palkka Virpi Siekkisen toimiessa ko. virassa?

7. Kun päätös määräaikaisuudesta tehtiin, oli mukana kaikkien valtuustoryhmien edustus ja määräaikaisuus päätettiin yksimielisesti. Mitä ympäröivissä tekijöissä on tapahtunut niin oleellista muutosta, että virka pitää vakinaistaa?

8. Voiko yleensäkään määrä-aikaista virkaa vakinaistaa ilman uutta julkista hakua? ”