Nurkkakuntaisuus ei riitä Ristiinalle

Tänään 11.10. Ristiinalaisessa julkaistiin mielipidekirjoitukseni Nurkkakuntaisuus ei riitä Ristiinalle. Tässäpä tarjolle tämäkin raapustus.

Vaalien alla on monella suulla sanottu, kuinka tärkeää on, että Ristiinasta valitut ehdokkaat ajavat ristiinalaisten etua. Lienee itsestään selvää että kaikki me ehdokkaat haluamme varmistaa kuntaliitossopimuksen noudattamisen ja lähipalveluiden säilymisen. Tätä ei yksikään puolue tai ehdokas pysty omimaan. On kuitenkin hyvin erilaisia käsityksiä siitä, mitä muuta ristiinalaisten etu on kuin sopimuksen valvontaa. Väitän että, ahdas nurkkakuntaisuus ja pelkkä kotikylään päin vetäminen ei viime kädessä hyödytä ristiinalaisia.

Nyt kun kuntaliitos toteutuu, on pystyttävä näkemään kokonaisuus. Esimerkiksi taloudenpidossa, kestävän kehityksen edistämisessä, julkisen liikenteen kehittämisessä, päivähoidon tai sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä koko Uuden Mikkelin etu on myös ristiinalaisten etu. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö tule vaatia yhtäläisiä palveluita ja investointeja täällä suunnassa kuntaa, mutta sitä se tarkoittaa, ettei mihinkään kilpajuoksuun muiden Uuden Mikkelin reuna-alueiden kanssa pidä ryhtyä eikä luoda vastakkainasettelua kaupunkikeskustan kanssa. Vuoden vaihteen jälkeen olemme samassa veneessä ja yhdessä sitä venettä on soudettava tai äyskäröitävä.

Kaupunkikeskustan on hyödyllistä ja järkevää huolehtia myös niin Ristiinan, Suomenniemen, Anttolan kuin Haukivuoren palveluista. Tämä on se viesti mitä Ristiinasta valittujen luottamushenkilöiden on saatava läpi kaikilla päätöksenteon tasoilla. Tämä vaatii yhteistyötä muiden luottamushenkilöiden kanssa eikä nyt ole sijaa henkilökohtaisten tai puoluepoliittisten etujen ajamiselle. Näitä molempia on nähty aivan riittävästi Ristiinan päätöksenteossa tähän asti. Ilman yhteistyötä on turha puhua mistään “Ristiina-puolueesta”.

Ristiinalaiset ansaitsevat ja tarvitsevat tulevaan kaupunginvaltuustoon avoimuutta ja lähidemokratiaa edistäviä, koko kaupungin kehittämiseen halukkaita ja sitoutuneita edustajia. Pirujen maalailu seinille tai änkyröinti kun ei palvele enää kenenkään etua.

 

Mainokset

Onnistunut kuntaliitos vaatii työtä

Tänään 26.4. sekä Ristiinalainen että Länsi-Savo julkaisivat mielipidekirjoitukseni liittyen kuntaliitokseen. Laitan se nyt tännekin vielä luettavaksi.

Me vihreät olemme halunneet suhtautua kuntaliitosneuvotteluihin avoimin mielin ja kiihkottomasti. Halusimme nähdä millainen neuvottelutulos saavutetaan ja mitä vaihtoehtoja itsenäiselle Ristiinalle olisi luvassa.
Sopimuspaperin sisältö on yllättävän hyvä. Sopimuksessa on kieltämättä kattava investointiohjelma sekä pienempi paine nostaa veroja. Tärkeintä sopimuksessa on kuitenkin se, että näin lähipalvelut saadaan turvattua nykyisellä tasolla. Se, että suomenniemeläisten on ajateltu tukeutuvan Ristiinan palveluihin, tuo uskoa siihen että palvelut voisivat säilyä Ristiinassa myös jatkossa.
Yltiöoptimismiin ei kuitenkaan pidä sortua. Vaikka investointiohjelmassa on paljon hyvää, osa rahasta olisi pitänyt osata kohdistaa paremmin. Vihreiden hyvät esitykset investointikohteiksi, kuten kevyen liikenteen väylän rakentaminen Mikkelin ja Ristiinan välille, jäivät valitettavasti huomioimatta. Toteutuipa kuntaliitos tai ei, veroprosentti tulee nousemaan ja ristiinalaisten lähipalveluiden säilymiseksi joudutaan tulevaisuudessakin tekemään työtä.
Kuntaliitosta vastustavilla oli tänä keväänä mahdollisuus esittää todellinen vaihtoehto kuntien yhdistymiselle. Valitettavasti uhkakuvien maalailusta ei päästy yhtään sen pidemmälle. Itsenäisen kunnan puolustaminen on jäänyt pinnalliseksi ja epäuskottavaksi. Itsenäisyyden hinta näyttäytyy näin kovana: korkeampia veroja ja kurjistettuja Mikkeliltä ostettuja palveluita. Kun järkisyyt eivät tunnu puolustavan itsenäisyyttä, jää jäljelle vain tunteeseen perustuvia mielipiteitä ja pelkoja. Se ei riitä, kun kyseessä on jokaisen kuntalaisen etu.
Tähän asti olemme keskittyneet ristiinalaisten etujen turvaamiseen. Jos kuntaliitos toteutuu, meidän on ryhdyttävä ajattelemaan kokonaisuutta. Jokaisen kuntalaisen on päästävä kohtuullisessa ajassa ja matkassa lääkäriin. On huolehdittava, että peruskoululla on riittävästi resursseja niin keskustassa kuin reuna-alueillakin. Niin Ristiinassa, Anttolassa kuin Otavassakin tarvitaan kirjastoa ja päiväkotia. Toimivat lähipalvelut koko kunnan alueella on myös ristiinalaisten etu.
Vihreät tulevat 3.5. äänestämään kuntaliitokseen puolesta. Ei siksi, että riemusta kiljuen haluaisimme Mikkeliin vaan siksi, että itsenäisen Ristiinan hinta on liian kova. Ristiinalaiset eivät kaipaa siihen kylmään kyytiin, johon jääräpäinen itsenäisyys meidät veisi.

Mikko Siitonen
Kunnanvaltuutettu (vihr.)
Jukka Kuusela
Varavaltuutettu (vihr.)

Koulutus takaa hyvinvoinnin

Eilen 7.4. sekä Ristiinalaisessa että Länsi-Savossa julkaistiin kirjoittamani mielipidekirjoitus.

Vaalien jälkeisen Suomen on saatava pidettyä kiinni hyvinvointiyhteiskunnasta leikkaustarpeista huolimatta.

Tästä huolimatta lasten oikeus laadukkaaseen koulutiehen ja sitä kautta laadukkaaseen elämään tulee turvata myös tulevaisuudessa.

Koulutusjärjestelmämme on keskeinen osa suomalaista menestystarinaa. Se on luonut osaamista ja kilpailukykyä ja sitä kautta korkeaa hyvinvointia Suomeen.

Vahvuuksiamme ovat tasalaatuinen peruskoulu, jossa korkeasti koulutetut opettajat saavat opetussuunnitelman puitteissa toteuttaa opetusta varsin itsenäisesti, sekä jatko-opintojen maksuttomuus.

Nämä yhdessä ovat taanneet tasa-arvoa riippumatta oppilaan taloudellisesta tai sosiaalisesta taustasta. Koulutus on paras keino estää köyhyyden periytymistä ja tasa-arvoinen yhteiskunta on myös turvallisempi ja onnellisempi.

Koulujärjestelmämme ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, vaan vaatii jatkuvaa panostusta ja vaalimista. Peruskoulun perustan ei saa antaa rapautua enää yhtään enempää.

Kuntien mahdollisuudet järjestää opetusta on turvattava ja kunnat puolestaan on velvoitettava entistä selkeämmin takaamaan opetuksen resurssit.

Näin alueellinen eriarvoistuminen saadaan pysäytettyä, ja ylisuuret ryhmäkoot sekä oppilashuollon riittämättömyys korjattua.

Myös lukiokoulutukseen ja korkeakouluihin on panostettava. Globaalin talouden maailmassa Suomi tarvitsee korkeasti koulutettuja, monipuolista osaamista omaavia kansalaisia.

Perussuomalaisten ehdotukset korkeakoulujen opiskelijamäärien vähentämisestä, opiskeluaikojen lyhentämisestä akateemista vapautta rajoittaen sekä korkeakoulujen perustutkinnon alentamisesta maisterista kandidaattiin, ovat täydellisessä ristiriidassa Suomen tarpeiden kanssa ja siten Suomen kilpailukyvylle vahingollista.

Parasta isänmaallisuutta on panostaa koulutukseen, ei alentaa koulutustasoa.

Lisäksi koulutuksen maksuttomuus on olennainen osa suomalaista kansallista perintöä, jota eivät helppoheikit saa pyyhkäistä romukoppaan.

Mikko Siitonen

eduskuntavaaliehdokas (vihr.)

Ristiina

Maailmaa muuttamassa

Paikallislehti Ristiinalaisessa jatkui tänään 7.4. ristiinalaisten kansanedustajaehdokkaiden haastettelusarja. Vuorossa olivat minä ja vasemmistoliiton listoilta sitoutumattomana ponnistava Merja Vasajoki. Vasajoen ajatukset näyttivät olevan lähellä omiani ja henkilökohtaisesti iloitsen että vassareilla näyttäisi olevan fiksu ehdokas myös täällä. Tsemppiä, Merja! Tässä oma haastatteluni, jonka on kirjoittanut Niko Takala.

Maailmaa muuttamassa

Mikko Siitosen mielestä koulutustason on oltava Suomen vahvuus

Vihreiden ristiinalainen eduskuntavaaliehdokas Mikko Siitonen julistaa nettisivujensa otsikossa ”Maailma muuttuu kun sitä muutetaan”. Minkä asian hän itse ensimmäisenä maailmasta muuttaisi, jos voisi asiasta päättää?

– Taitaa olla mahdotonta mitään yksittäistä asiaa laittaa tällaiseen tärkeysjärjestykseen. Itselleni ovat hyvin tärkeitä erilaiset tasa-arvoasiat, mutta tuskin niihin asioihin tätä korttia käyttäisin, Siitonen tuumaa hetken pohdittuaan.

Mahdollisen asennemuutoksen myötä saavutettava tavoite on jo helpompi nimetä.

– Kyllä meidän pitää siitä lähteä, että tämä planeetta pelastetaan. Se on tärkein tavoite, johon päästään vain sitä kautta että maailmaa muutetaan.

Vaikka planeetan pelastaminen siis onkin Löydössä asuvalle Mikkelin Urheilupuiston koulun historian ja yhteiskuntaopin lehtorille perimmäinen tavoite, on hänen vaalikampanjassa näkyvinä asioina muitakin kuin voisiko sanoa perusvihreitä arvoja. Esimerkiksi sanat koulutus ja sivistys vilahtelevat nettisivuilla ja nousevat usein esiin keskusteltaessakin.

– Peruskoulu kaikkineen on pidettävä kunnossa ja sitä on jatkuvasti kehitettävä. Toisen asteen koulutus on saatava toimivaksi ja houkuttelevaksi, jotta nuoret hakevat opiskelemaan peruskoulun jälkeen. Ja luonnollisesti myös korkeakouluihin on satsattava, esimerkiksi maksutonta korkeakouluopetusta puolustava ja opintotuen sitomista indeksiin ajava Siitonen luettelee.

– Suomen ehdoton vahvuus on jatkossakin oltava se, että me olemme osaava kansa. Sitä kautta säilyy myös meidän kilpailukyky ja mahdollisuus selviytyä tulevasta.

Paukkuja julkiseen liikenteeseen ja luomuun

Vihreiden ohjelmassa yksityisautoilun vähentäminen ja julkisen liikenteen, erityisesti raideliikenteen, kehittäminen ovat olleet olennaisia asioita jo pitkään. Siitonen myöntää että nämä asiat eivät ehkä ole Etelä-Savossa olennaisimpien listalla ykkösenä.

– Mutta ei julkista liikennettä saisi kokonaan unohtaa maaseuduillakaan. Pitäisi tutkia olisiko jotain mahdollisuuksia uudenlaisiin käytäntöihin. Ylipäätään pitäisi saada katkaistua kehä, joka vähentää julkisen liikenteen käyttöä. Kun ei käytetä, vuorot vähenevät ja osa kokee vähäisetkin vuorot kalliiksi tai aikataulut epäsopiviksi eikä niille löydy käyttäjiä. Sitten lakkautetaan ne vähätkin vuorot.

– Ruotsissa esimerkiksi on kokeiltu ilmaisten vuorojen käyttöä, joilla on ikään kuin opetettu ihmisiä käyttämään julkista liikennettä. Voisiko tämä olla meilläkin kokeilemisen arvoista?

Raideliikenteen kehittämistä Siitonen pitää valtakunnallisesti merkittävänä.

– Tavaraliikennettä pitäisi siirtää nykyistä enemmän raiteille. Kumipyörillä kulkee nykyisin aivan käsittämätön määrä tavaraa, joka vaikuttaa jo liikenneturvallisuuteenkin. Olisin valmis myös siirtämään valtion rahoitusta lentoliikenteeltä raideliikenteelle.

Siitosen korostama luomu- ja lähiruuan aseman kohottaminen ja suosiminen sen sijaan lienee maakunnassa omempi aihe.

– Uskon että luomu- ja lähiruuassa on niiden ekologisuuden ja eettisyyden lisäksi paikallisille tuottajille valtavat mahdollisuudet. Myös niiden ympärille voi kehittää monenlaista tulonlähdettä.

– Meidän täytyy muutenkin nähdä maaseudun mahdollisuudet aiempaa laajemmin. Muutakin täytyy olla kuin maataloustukia, Siitonen kärjistää.

Usko vihreään edustajaan

Neljä vuotta sitten käydyissä eduskuntavaaleissa yhden Etelä-Savon kuudesta paikasta nappasi demareiden nenän alta vihreiden Heli Järvinen. Tuolloin läpimenoon ei tainnut Järvisen itsensä ja muun vihreän leirin lisäksi uskoa kukaan. Tälläkin kertaa edessä on haasteellinen tilanne, etenkin kun paikkaa tavoitellaan ilman vaaliliittoa.

– Tosiasia on se, että puolueen pitää lähes kaksinkertaistaa kannatus viime vaaleista, jotta saamme ehdokkaan läpi. Se olisi tietysti huikea parannus, mutta kyllä siihen luottamusta riittää.

– Neljä vuotta sittenkin sanottiin että ”ei mahdollisuuksia”. Nyt tilanne on erilainen, Heli on näyttänyt että vihreäkin ehdokas voi mennä läpi ja hän on tehnyt eduskunnassa hienoa työtä. Meillä on nyt oma, laajempi lista, jolla on osaavia ja erilaisia ehdokkaita eri puolelta maakuntaa, joten äänestäjillä on entistä parempi mahdollisuus löytää itselleen sopiva ehdokas, Siitonen uskoo.