Valtuuston kokous 18.2.2013

Posted on 19.02.2013 by Maisteri

Eilen taas kokousteltiin.

Kyseessä oli kovin rutiiininomainen kokous, jossa ainoa erikoisuus oli peräti viisi valtuustoaloitetta eri suunnilta. Demareiden Satu Taavitsainen teki aloitteen lasten harrastusmahdollisuuksista, KD:n Erkki Rantalainen teki aloitteen Ristiinan ikuisuusriitaan eli Muurikin rantapuistoon liittyen, keskustan valtuustoryhmältä tuli aloite kaupunkipuistosta, kokoomuksen Elina Hölttä teki aloitteen, jossa esitettiin selvityksen tekemistä siitä, miten Mikkelin lukioiden yhdistyminen onnistui ja mitä siitä on opittavissa. Näistä aloitteista lähdimme ryhmänä mukaan kaupunkipuistoaloitteeseen. Minä laitoin allekirjoitukseni kaikkiin muihinkin edellä mainittuihin aloitteisiin.

—

Omalta kohdaltani eilisen kohokohta oli oma valtuustoaloitteeni liittyen A2-kielen opiskeluun Mikkelissä. Kyse ei ollut vihreiden ryhmäaloitteesta sillä kaikki meistä eivät allekirjoittaneet sitä, mutta yhteensä aloite sai minun nimeni lisäksi peräti 46 nimeä alle. Aloitetta olin ideoinut yhdessä perussuomalaisten varavaltuutettu Anne Korholan ja valtuutettu Marja Hämäläisen kanssa.

–

Asialistalla puolestaan oli KH:n vastaus demareiden valtuustoaloitteeseen veroparatiisivapaasta Mikkelistä (eli: Mikkelin ei pitäisi tehdä hankintoja yrityksiltä, jotka tekevät ”verosuunnittelua” veroparatiisien kautta). KH:n vastaus oli löperö: asialle voi tehdä mitään. Kuitenkin esim. Helsingissä selvitellään asiaa ja vihreiden Rauni Berndt esitti että aloite palautetaan jatkovalmisteluun odottelemaan mitä Helsingissä asialle keksitään. Raunin esitys oli looginen ja maltillinen ja sai demarit taakseen. Salin oikea laita ei palautusta hyväksynyt ja niinpä äänestettiin. Lähinnä keskustan ja kokoomuksen äänillä KH:n puolivillainen vastaus hyväksyttiin äänin 36-22.

–

Suoraan sanoen meidän vihreiden oli vaikea ymmärtää sitä logiikkaa jolla keskusta ja kokoomus täysin yhdessä, murtumattomassa linjassa äänesti käsien levittelyn puolesta.

Vaalirahoituksesta

Posted on 22.10.2012 by Maisteri

Minä olen jättänyt ilmoituksen vaalirahoituksestani. Tein sen jo ennen ennakkoäänestyksen alkamista, sillä minulle on tärkeää olla mahdollisimman avoin ulospäin omasta toiminnastani. Samalla tavalla olen julkistanut kaikki sidonnaisuuteni avoimesti. Jokaisessa mainoksessani niin lehdissä kuin käteen jaettavissa lehtisissäni lukee mainoksen maksaja.

Minua on mietityttänyt näissä vaaleissa kovasti miten vähän vaalirahakohusta on opittu ja miten vähän vaalirahoitusta koskevan lainsäädännön henkeä noudatetaan. Vain harva Mikkelin lähes 370 ehdokkaasta on ilmoittanut avoimesti vaalirahoituksensa. Laki tietysti vaatii ilmoituksen tekemistä vasta vaalien jälkeen mutta ”kuluttajansuojan” kannalta olisi turvallisempaa tietää rahoituksesta jo etukäteen. Tilanne 22.10. (kun vaaleihin on jäljellä kuusi päivää): vaalirahoituksensa oli ilmoittanut 8 demaria, 5 kokoomuslaista, 4 keskustalaista eikä yhtään perussuomalaista. Lisäksi todella monesta lehtimainoksesta puuttuu mainoksen maksajan nimi.

Otetaanpa pieni otanta eilisen 21.10. ja tämän päivän 22.10. Länkkäreistä. Vaalimainoksista maksajan nimi puuttui Mali Soiniselta (kok.), Markku Kakriaiselta (kesk.), Sara Tiaisen (kok.) kahdesta mainoksesta, Jaana Kervisen (kok.) kahdesta mainoksesta, Pauliina Viitamieheltä (sd.), Arto Seppälältä (sd.), Hannu Kortelaiselta (kok.), Antti Suhoselta (kok.), Hannu Sutiselta (sd.), Jyrki Manniselta (kok.), Olli Nepposelta (kok.), Juha Paanilalta (kok.), Olli Miettiseltä (kok.) sekä Pekka Pöyryltä (kesk.).

Lista on tyrmäävä.

Kokoomuspuolueella näyttäisi olevan eniten rahaa käytössään, ainakin jos lehti-ilmoittelun määrää tarkastalee. Kokoomuksen kohdalla en jotenkin ole kuitenkaan yllättynyt siitä, että kortit eivät ole avoimet. Minun (vajaavaisen) näkemykseni mukaan Kokoomus ei ole profiloitunut avoimuutta erityisesti edistävänä puolueena. Hyvin näyttävää Ison Rahan kampanjaa käyvä Jyrki Koivikko on toki ilmoittanut oman rahoituksensa ja saanut siitä irvailuja Länsi-Savossa. Arvostan Koivikon avoimuutta ja todella toivon että kampanjan aikaiset puheet ja joka suuntaan lentäneet kosiskelut ja lupaukset realisoituisivat yhteistyökykyiseksi, kaikkia poliittisia toimijoita arvostavaksi toiminnaksi ensi valtuustokaudella.

Keskustaehdokkaiden vähäinen innostus avoimuuteen hämää minua. Ja paljon. Tämä erityisesti siksi, että juuri Kepuhan tahrasi itsensä vaalirahakohussa kaikkein pahiten. Mitään ei kuitenkaan ole haluttu oppia. Jos olisin Kepussa johtoasemassa, olisin varmasti vaatinut oman puolueeni ehdokkaiden näyttävän toiminnallaan, että kaikki on puolueessa muuttunut ja nyt pelataan avoimin ja rehdein kortein. Uskon, ettei mitään vilunkipeliä tällä kertaa rahoituksessa ole, mutta kun historian syntien painolasti kuitenkin on erityisesti Keskustapuolueen päällä, niin nyt väkisinkin voi jäädä mielikuva että hihasta vedellään taas jokereita.

Kaikkein epämiellyttävintä on perussuomalaisten sumuverho. Puolue on ratsastanut herravihalla ja halunnut muuttaa ”vanhojen puolueiden” tapaa toimia politiikan kentällä. Perussuomalainen muutosvoima kuitenkin näyttää vievän avoimuutta aivan väärään suuntaan. Perussuomalaisissa minua on aina hämmentänyt puheiden ja tekojen ristiriita, josta tämäkin on taas hyvä esimerkki. Toinen esimerkki lienee se, miten huutaminen puoluetuista on vaimentunut sen jälkeen kun perussuomalaiset pääsivät itse käsiksi isoihin rahoihin. Hyvin tuntuu raha kelpaavan. Niin se vaan mieli muuttuu ja takki kääntyy…

Keskustelua Heikin kanssa

Posted on 20.04.2011 by Maisteri

Vastaus

Etelä-Savon vihreiden toiminnanjohtaja Heikki Härkönen, joka muuten oli ehdokkaanakin, linkkasi FB:ssä uutisen liittyen Panu Laturiin ja vihreiden vaalistrategiaan Etelä-Savossa. Kävimme tämän jälkeen keskustelua asiasta ja koska keskustelussa oli muutamia aika hyviä pointteja, laitanpa sen nyt tähän. Pientä moderointia olen tehnyt: olen jättänyt pois muiden kommentit ja korjannut muutamat kirjoitusvirheet.

—–

Heikki Härkönen

‎Vihreiden kansanedustaja Ville Niinistö luonnehtii virheeksi sitä, että puolue kävi vaalikampanjassaan ärhäkästi perussuomalaisten kimppuun.

Oma piirihallituksemme päätti, ettemme Perussuomalaisia vastaan, koska tuntemistamme perussuomalaisista monet olivat ihan tavallisia.

Kiellosta kerrottiin myös puoluesihteerille. Tosin lupauksestaan huolimatta http://www.lansi-savo.fi/Uutiset/11145335.html

- Mikko Siitonen
  
  Tjaa-a. Minä olen näissä asioissa niin kokematon että en varmaan ymmärrä taaskaan mistään mitään. Siitäkin huolimatta sanon tämän:Minusta yksi ongelma on ollut se, että emme ole puolustautuneet tarpeeksi hyökkäyksiä vastaan. Meitä on saanuthutkia mennen tullen julkisuudessa Soinin suulla ja blogeissa persujen ja hommalaisten suulla. Ja me emme ole puolustautuneet, vaan ottaneet kiltisti iskut vastaan. Joka tapauksessa meidän olisi pitänyt tuoda omat vaihtoehtomme selkeämmin esiin VERRATTUNA muihin, myös persuihin.
  
  —
- Heikki Härkönen juuri näin, asiat olisi pitänyt saada vastakkain, ei vain liberalismia vastaan konservatismia tai yhtä puoluetta toista vastaan.
  
  —
- Mikko Siitonen
  
  Politiikka on kilpailua toisia vastaan ja siihen kuuluvat luonnollisesti hyökkäämisetkin. Meidän olisi pitänyt selkeämmin erottua porvaririntamasta – se nyt on ainakin selvää. Persut puolestaan onnistuivat ottamaan aloitteen kaikessa keskustelussa ja monopolisoimaan myös vihreiden keskustelun. Meidän olisi selkeämmin pitänyt repiä riekaleiksi persujen poliittiset ohjelmat, samoin kuin tietysti kaikkien muidenkin. Tämä ei olisi todennäköisesti vaikuttanut persujen suosioon, mutta kenties se olisi tuonut meidän vaihtoehdollemme enemmän kannatusta. Nyt tyydyimme olemaan iskujen kohteena ja koitimme pitää käsissämme sivistyksen soihtua viimeiseen hengenvetoon saakka. Olimme liian kilttejä.
  
  —
- Heikki Härkönen hallituskauden loppuvaiheessa olisi tosiaan pitänyt tehdä irtiottoja sellaisista päätöksistä, jotka olivat suoraan puolueohjelmamme vastaisia. Esimerkiksi kävisi biokaasun käyttövoimaverosta liikennekäytössä, jonka hallituksessa kiltisti hyväksyimme.
  
  —
- Mikko Siitonen Olet oikeassa ja vaalikampanjassa eroa olisi pitänyt korostaa entisestään. Mutta mitä mieltä olet siitä kiltteydestä?
  
  —
- Heikki Härkönen juotiin ydinvoimanmalja kiltisti, perusteena olise, että kun viimeksi lähdettiin ovet paukkuen hallituksesta ei kannatus noussut. Kyllä johdonmukaisuuden vuoksi olisi pitänyt tehdä samoin nyt..
  
  —
- Heikki Härkönen Ollaan oltu siunaamassa oman ohjelmamme vastaisia asioita. Mauri Pekkarinen sanoi ydinvoiman aikaan, että silloin olimme enemmän oppositiossa kuin oppositio itse. Siihen olisi pitänyt tarttua.
  
  —
- Mikko Siitonen
  
  Kyllä juurikin näin. Mutta meidän olisi myös pitänyt reagoida siihen miten persut käyttivät meitä poliittisena lyömäaseena äänestäjiä saadakseen. Ja aloite oli koko ajan persuilla. En usko että meiltä vuoti äänestäjiä persuihin paljoakaan, mutta meidän suosiollisella avustuksellamme – eli olemalla kiltisti hiljaa – persut saivat kannatustaan nousemaan. Olen hieman taipuvainen ajattelemaan että fight fire with fire. Mutta politiikassa asiapohjalta, ei mielikuvatasolla, kuten ehkä nyt osittain tehtiin. Vaikkapa norppakeskustelussa olisimme voineet haastaa persuja paljon enemmän. Osa persujen ehdokkaista oli avoimesti norpansuojelua vastaan. Meidän olisi pitänyt kysyä: ”Haluatteko tosiaan norpan kuolevan sukupuuttoon? Teidän ajama politiikka varmistaa sen.”
  
  —
- Heikki Härkönen Aloitteitahan meillä ei ollut. Demarithan olivat tuolla kauppojen edessä toitottamassa sitä nuorisotyöttömyys on poistettava mantraa, samalla kun nuorisotyöttömyys oli juuri vähentynyt. Tämä viesti oli suunnattu juuri vihreää työministeriä vastaan.
  
  —
- Mikko Siitonen Tässä siis suurin ongelmamme. Meiltä puuttui omia avauksia mutta myös omia hyökkäyksiä.
  
  —
- Heikki Härkönen Me olisimme voineet olla saman kaavan mukaan kertomassa kuinka Sirkka-Liisa Anttila haluaa tappaa norpan.
  
  —
- Mikko Siitonen Olisikohan pitänyt? Minä kirjoitin blogissani persujen koulutuspolitiikasta ja sain kiitostakin siitä.
  
  —
- Heikki Härkönen Joku sellainen ”kaikkien mielestä oikea” -mantra, toissijaista onko se edes totta, sellaita mistä on helppo olla samaa mieltä.
  
  —
- Mikko Siitonen Muuten: Sirkka-Liisa Anttilaa vastaan olisi tosiaan voinut hyökätä monessa muussakin asiassa. Moni valveutunut ihminen on todella pettynyt hänen toimintaansa. Minullekin tuli muutama sähköposti jossa kysyttiin mielipidettä ministeristä…
  
  —
- Heikki Härkönen jos tuota katukampanjaa olisi tuettu tv:ssä jokaisessa sinnemäen haastattelussa/piirin kannarissa jne, olisi se mennyt läpi ihmisten mieleen.
  
  —
- Mikko Siitonen Tai joku Pauliina Viitamies, joka parjaa vihreitä ydinvoimamyönteisinä, mutta äänestää itse lisäluvan puolesta. Ajattelepa sitä.
  
  __________________
  
  Tähän päättyi keskustelumme. Ehkäpä tästä eräitä näkökulmia vaalitappioon on nähtävissä. Se, olemmeko oikeilla jäljillä, on sinun päätettävissä, oi lukija.

Mustaakin mustempi vai säteilevääkin säteilevämpi päivä

Posted on 01.07.2010 by Maisteri

Vastaus

Eduskunnan päätös 1.7.2010 antaa luvat kahdelle uudelle ydinvoimalalle on synkkääkin synkempi päivä kaikissa mahdollisissa kategorioissa.

Etelä-Savon kansanedustajista Molempien voimaloiden puolesta äänestivät Nepponen (kok.), Toivakka (kok.) ja Leppä (kesk.). Yhden ydinvoimalan puolesta äänesti Viitamies (sdp). Molempia hakemuksia vastaan äänestivät Katri Komi (kesk.) ja Heli järvinen (vihr.)

Sen lisäksi että ydinvoimaloita rakennetaan Suomen väkimäärään nähden kohtuuttomasti, samalla Suomesta tulee ydinjätteen säilytyspaikka 100 000: ksi vuodeksi. Ympäristöjärjestöt, mm. WWF, ovat tuominneet eduskunnan päätöksen.

Ydinvoimaloihin liittyy valtavia riskejä. Jos vakuutusyhtiöt eivät riskien takia suostu ydinvoimaloita vakuuttamaan, miksi minun, syntymättömän lapseni ja koko Suomen kansan pitää ottaa riski harteilleen. Loppusijoitus on valtava riski sekin. En millään voi uskoa että ihminen kykenisi valmistamaan säiliöitä, jotka kestävät 100 000 vuotta.

Viime päivien uutisoinneissa on lisäksi hehkutettu uraanilouhoksien tuottavan tulevaisuudessa uraania vientiin saakka. Harva kaivostoiminta on ympäristön kannalta traagisempaa ja moraalin kannalta kestämättömämpää. Jos ydinhurmoshenkiset saavat tahtoaan läpi niin sekä Talvivaarassa että tulevassa Soklin kaivoksessa tullaan uraania louhimaan ja paljon. Se, että Suomesta tulee ydinsähkön viejä, siitä tulee myös ydinpolttoaineen raaka-aineen viejä. Loppusijoitettavan ydinjätteen Suomesta tulee – sanokaa minun sanoneen – vielä tuoja.

Näillä eväillä siis Valtakuntakuntamme Vastuuttomimmat ovat Suomen taloutta nostamassa. Tässä myös selvisi millä tolalla kansanvalta Suomessa todellisuudessa, sillä iso osa kansasta vastusti ydinvoiman lisärakentamista.

Eli kiitosta vaan arvoisat hihhulit!

____________________________________________________________________________________

Oheisesta linkistä löytyy Fennovoiman ydinvoimalahankkeen äänestystulos kansanedustajittain. Tässä puolestaan Teollisuuden voiman ydinvoimalahankkeen äänestystulos.

Lopuksi vielä Tsernobylin läheisyydestä otettu kuva lampaasta muistutukseksi siitä, millaisia maatalouden tulevaisuuden mahdollisuuksia ydinvoimalapäätös voi tuoda tullessaan.