Maailman turvallisinta ydinvoimaa?

Tokiossa vesijohtovesi on vaarallista pienille lapsille ja pullovesi loppuu. Suomessa Olkiluoto-3:sta rakennetaan ja  se tulee olemaan maailman turvallisin ydinvoimala. Näin lausui meille pääministeri Mari Kiviniemi. Se on hienoa kuulla, varsinkin kun ottaa huomioon brittien epäilyt asiasta…

Tosiaan pääministeri Kiviniemi sanoi MTV3:n uutisessa 14.3. rakenteilla olevasta Olkiluoto-3:sta näin:

Suomen rakenteilla olevassa, ja kahdessa luvan saaneessa hankkeessa on kaikkein kehittynein teknologia, kaikkein korkeimmat turvallisuusmääräykset ja siinä mielessä Suomi on hyvässä asemassa.

Taloussanomat  uutisoi puolestaan seuraavaa marraskuussa 2009:

Britannian ydinturvallisuusviranomaiset eivät suosittele ranskalaisen Arevan Olkiluoto-reaktorimallia maan uusiin ydinvoimaloihin. Reaktorin turvajärjestelmissä on brittien mielestä aivan liikaa vaarallisia puutteita.

No mutta, johan tuli huojentunut olo pääministerin kommentista. Vihreiden Oras Tynkkynen kirjoitti blogissaan 13.3.2011 asiasta osuvasti:

Riski voidaan määrittää tapahtuman todennäköisyyden ja vaikutuksen tuloksi. Mitä todennäköisempi jokin tapahtuma siis on ja mitä suurempia sen ennakoidut haitat, sitä suurempi on riski.

Ydinvoimateollisuus muistuttaa usein siitä, että laajamittaisen onnettomuuden todennäköisyys ydinvoiman normaalikäytössä on Suomen kaltaisissa maissa häviävän pieni. Toteutuessaan ydinonnettomuuden vaikutukset voivat kuitenkin olla suuria, jopa katastrofaalisia. Hyvin pieni todennäköisyys mutta mittavat haitat merkitsevät yhdessä kohtuullisen suurta riskiä.

Eli laskukaavana siis:

Riski = todennäköisyys x vaikutus

—-

Seuraava eduskunta päättää Fortumin ydinvoimaluvasta, joka tällä hallituskaudella jäi yhtiöltä saamatta. Laitetaanpa lopuksi vielä muistutus siitä, millaisia tuloksia edellä mainitusta laskukaavasta lisäydinvoimalle Etelä-Savon istuvat kansanedustajat saivat…

Järvinen

Heli

Vihreä liitto

Etelä-Savon vaalipiiri

EI

Komi

Katri

Suomen Keskusta

Etelä-Savon vaalipiiri

EI

Leppä

Jari

Suomen Keskusta

Etelä-Savon vaalipiiri

JAA

Nepponen

Olli

Kansallinen Kokoomus

Etelä-Savon vaalipiiri

JAA

Toivakka

Lenita

Kansallinen Kokoomus

Etelä-Savon vaalipiiri

JAA

Viitamies

Pauliina

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

Etelä-Savon vaalipiiri

JAA

—-

Koitin etsiä istuvien kansanedustajien ajatuksia ydinvoiman lisärakentamisen puolesta. Vaikeaa oli. Monet kansanedustajat vaivautuvat avaamaan ajatuksiaan kansalaisille vain vaalien alla. Yksi kuitenkin löytyi.

Kansanedustaja Pauliina Viitamies on ahkera bloggaaja, ja se on hieno asia. Blogissaan hän kirjoittaa ydinvoimasta 23.4.2010 näin:

… Kannatan yhden lisävoimalan rakentamista. Perusteluina olen kertonut tarpeen päästä omavaraiseen ja turvalliseen energiantuotantoon eli eroon venäläisestä sähköntuotannosta. Toisena syynä olen pitänyt teollisuuden tuotantomahdollisuuksien parantamista ja sitä edellyttää kohtuuhintaisen ja vakaan energian tuottaminen…

Siinäpä sitä. Viitamiehen mukaan ydinvoima on riskitöntä, jos se ei ole venäläistä. Hyvä hyvä.

Lisäksi samaisessa kirjoituksessa Viitamies kertoo suhtautumisestaan ydinvoiman lisärakentamiseen seuraavasti:

Osa meistä suhtautuu asiaan varsin rationaalisesti ja vailla tunnetta. Oma nuoruuden kiihkomielinen ydinvoiman vastaisuuteni on kääntynyt edellä kerrotuista järkisyistä maltillisen lisärakentamisen kannalle, keski-ikäistymistäkö tämäkin…?

Tässä taitaa kulminoitua koko sosiaalidemokraattisen aatteen ja puolueen ongelma: idealismia on liian vähän jäljellä, ja tilan on vallannut keski-ikäinen rationaalisuus ja tunteettomuus.

Joka tapauksessa, monet eivät ole olleet Fukushiman jälkeen aivan yhtä vakuutuneita ydinvoiman hyvyydestä. Tässä Kansan Uutisten uutinen 15.3. järjestetystä kynttilämielenosoituksesta eduskuntatalolla. Yli 2000 ihmistä oli paikalla vastustamassa ydinvoimaa.

Sivistyslautakunta 26.1.2011

Vuoden ensimmäinen sivistyslautakunnan kokous sujui yllättävän sopuisassa ja yksimielisessä hengessä. Asialistalla oli kuitenkin kuuma peruna, joka olisi voinut aiheuttaa suuriakin näkemyseroja.

Esityslistalla oli kaksi pykälää: koulujen työajoista päättäminen lukuvuodelle 2011-12 sekä B1-kielen kokeilulupahakemus. Koulun työajat päätettiin yksimielisesti esityksen mukaisesti. Esityksessä työajat olivat samat kuin Mikkelin kouluilla, joka on tietysti järkevää. Toin kuitenkin keskustelussa esille sen, että Mikkeli tietoisesti hilaa koulunaloitusta lähemmäksi elokuun loppua (koulut alkavat ensi lukuvuonna 16.8. kun tänä lukuvuonna koulut alkoivat 12.8.) ja pyrkii tiivistämään lukuvuotta ja me Ristiinassa näytämme olevan pakotettuja tähän samaan, halusimme tai emme. Tiiviimpi lukuvuosi tarkoittaa lyhyempiä lomia (esim. ensi lukuvuonna joululoma jää varsin lyhyeksi) ja lisääntyviä lauantaityöpäiviä. Tämä tulee näkymään oppilaiden ja henkilöstön uupumisena palautumisaikojen jäädessä liian lyhyeksi.

Toinen asia esityslistalla oli yleistä keskustelua herättänyt kielikokeilulupahakemus. Mikkeli ja muutama muu kaupunki on suunnitellut hakevansa opetusministeriöltä lupaa kielenopetuskokeiluun, jossa toisen kotimaisen eli B1 -kielen opiskelu tulisi valinnaiseksi venäjänkielen kanssa. Meidän tehtävämme oli päättää lähteekö Ristiina hakemaan samoin kokeilulupaa.

Sivistysjohtaja Vidmanin pohjaesityksenä oli että kokeilulupaa ei haeta. Oma kantani oli täsmälleen sama. Lautakunnan muiden jäsenten näkemystä oli vaikea ennakoida etukäteen, mutta oli varautunut isoonkin vääntöön asiasta. Lautakunta oli kuitenkin yksimielinen tilanteesta. Kokeiluluvalle ei ole tarvetta, se on kysymyksenä liian ongelmallinen ja Ristiinan kunnalla ei ole moiseen varaa. Mielestäni teimme hyvän ja oikean päätöksen!

Omia perusteluitani lupaan kirjata tänne piakkoin paljon suuremmalla tarkkuudella.