Keskustelu taidemuseosta on psykedeelistä

Tänään 24.3.2017 Länsi-Savossa julkaistiin kipakka kirjoitukseni vastineena Raimo Heinäsen (ps.) kirjoitukseen. Muutenkin olin jo jonkun aikaa taidemuseo/siilokortteli -keskustelun tasosta ja suunnasta kiusaantuneena aikonut kirjoittaa aiheesta mutta Heinäsen kirjoitus taisi osua sen verran hyvin kiukkuhermoon että oma tuotokseni syntyi 20 minuutissa opehuoneen kahvipöydässä…

Ehkäpä tekstini ei ole se kaikkein analyyttisin mutta tulee se nyt ainakin suoraan sydämestä. Tällä hetkellä tietyt tahot, Heinänen (plus muutama muu) etunenässä, koittavat kalastella ääniä taidemuseon kustannuksella. Minusta se on lähinnä vastenmielistä. Toki ymmärrän ettei mielipiteeni asiasta taida olla tietyissä piireissä kovin suosittu mutta siitäpä minä vähät välitän! Olen valmis taistelemaan ja kaatumaan saappaat jalassa oikeaksi kokemieni asioiden puolesta. Mielestäni se on paljon suoraselkäisempää kuin poliittisten irtopinnojen napsiminen. Eipä minusta taida populististista helppoheikkiä saada. Sori siitä.

 


Tässä vielä kirjoitus kokonaisuudessaan:

Marskin perintö ei ole vaarassa (LS Lukijoilta 23.3.2017)

Raimo Heinänen (ps.) kirjoitti Länsi-Savossa (20.3.) Graniittitalosta ja harmitteli, ettei päätöstä taidemuseosta saatu tehtyä nykyisen valtuuston aikana. Lisäksi Heinänen syytti mm. vihreitä siitä, että Graniittitalo on otettu vaaliaseeksi.
Heinänen kuitenkin unohtaa että Graniittitalolla ovat vaalien alla ratsastaneet taidemuseorakentamisen vastustajat. Taidemuseo tosiaan on joutunut vaalien uhriksi, josta halutaan kerätä helppoja pikavoittoja vaalikentillä.
Ylipäätään keskustelu taidemuseosta on saanut psykedeelisiä mittakaavoja. Mannerheim-parkakin on jo vedetty mukaan, ja aivan vakavalla naamalla on väitetty, että Graniittitalon myynti jollain ihmeellisellä tavalla häpäisisi Marskin muistoa.
Jos monella tapaa ongelmallisen rakennuksen omistuksesta päätettäisiin luopua, voin henkilökohtaisesti luvata, että rakennus ei katoa Mikkelin katukuvasta vaan seistä jököttää paikallaan vastedeskin. Lisäksi rautatieaseman uusiokäyttö osoittaa, että vanhaa perintöä voidaan vaalia myös ennakkoluulottomalla ajattelulla.
Heinänen, kuten muutkin siilokorttelivaihtoehdon vastustajat, mielellään unohtavat taidemuseon tarpeet sekä tarpeen rakentaa elinvoimaa Mikkeliin. Siilokortteli on kirjaimellisesti kivenheiton päässä torista ja olisi kaikkien etu saada kurainen tontti tehokkaaseen ja järkevään käyttöön.
Heinänen myös väittää, että edustaa kannallaan kaikkia mikkeliläisiä ja että vaalikentillä ihmiset yhdessä rintamassa vastustaisivat taidemuseon sijoittamista siilokortteliin. Väite on epätosi ainakin vihreiden vaaliteltalla käymieni keskustelujen perusteella. Heinäsen kannattaisi muistaa, että yhtä lailla kuin valtuustossa, myös äänestäjien keskuudessa mielipiteet vaihtelevat. Heinäsen totuus ei ole ainoa totuus.

Mikko Siitonen
Kaupunginvaltuutettu (vihr.), kuntavaaliehdokas
Mikkeli

 

Mainokset

Tuoteseloste, vol 3

Tämä blogikirjoitus on jatko-osa seitsemän ja kuusi vuotta sitten kirjoittamilleni tuoteselosteille. Huomaan että aika ja maailman muuttuminen ovat muuttaneet mielipiteitäni joissain kysymyksissä ja kiinnostuksen kohteetkin ovat hieman vaihtuneet… Tämähän lienee loppupeleissä hyvä asia.

Oli miten oli, tämän blogauksen tarkoitus on olla eräänlainen tuoteseloste eli tehdä selväksi muutamia mielipiteitäni ja ajatuksiani muutamista mieleentulevista asioista. Sen enempiä perustelematta. Näinhän ei saisi tehdä… Jos joku kysymys jäi vastaamatta, laita kommenttia, niin täältä pesee!

Yleistä…

– Vihreät on poliittinen puolue, ei lahko.

– Olen pragmaattinen idealisti  tai idealistinen pragmaatikko.

– Olen arvoliberaali ja edustan vihreissä ehkä sitä ”maltillista porvariutta”. Mitä ihmettä se mahtaakaan sitten tarkoittaa. Ehkä sitä, etten ainakaan ole kovin ”vasemmistohenkinen”. Mitä ihmettä sekään sitten tarkoittaa.

– Vaikka jo koulutukseni perusteella katselen maailmaa kokonaisuuksina niin SILTI koen vahvasti olevani keskiluokan puolestapuhuja sekä pitää oman ikäluokkani ja minua nuorempien puolia. Tietyissä kysymyksissä vastakkainasettelun aika ei tosiaan ole ohi.

– En haikaile Kekkosta, Neuvostoliittoa tai markkaa. Muutenkaan ennen ei ollut paremmin. Parasta retroilua edustavat vinyylilevyt ja analoginen käyttöliittymä kirjallisuudessa (eli siis perinteinen kirja).

– Haluan muuttaa maailmaa. Maailmaa muutetaan pääsemällä asemaan, jossa muutosta voi tehdä. Haluan siis valtaa.

– Suhtaudun vähintään epäilevästi ja epäluuloisesti nationalismiin ja patriotismiin. Isänmaallinen olen mutta en suostu siihen että pieni porukka (kaikki tietävät kyllä ketä tarkoitan) saa päättää mitä isänmaallisuus tarkoittaa. Heidän lokeroihinsa en tosin mahdu. Sori siitä.

– Yhteiskunnan ”hyvyyden” mittari on se, miten sen kaikkein heikoimmista jäsenistä huolehditaan ja miten se suhtautuu ympäristöön.

– Joskus ja joissain asioissa yhteiskunnan pitää holhotakin. Ikävä kyllä.

– Vaikka kannustaminen toimii useimmiten pakkoa paremmin, on kuitenkin olemassa tilanteita, joissa pakko on paras kannuste.

– Ihmisten vapaaehtoinen toiminta ja hyvä tahto eivät aina riitä, vaan tarvitaan määräyksiä ja kieltoja. Tämä koskee mm. norpansuojelua.

– Sivistyksen ja sivistyneisyyden arvoa pitää nostaa. Olemme unohtamassa ihan peruskäytöstavat ja faktatiedon tärkeyden. Hemmetti.

Aseista ja armeijoista…

– Aseet auroiksi.

– Yleinen asevelvollisuus saattaa olla välttämätön paha. Valitettavasti.

– Käsiaseiden säilyttäminen kotona tulisi kieltää kansalaisilta. Metsästysharrastus on asia erikseen.

– Vastustan sotilaallista liittoutumista. Ehkä.

Energiasta…

– Vastustan ydinvoimaa.

– Turpeen käyttö energiantuotannossa on lopetettava.

– Suomeen ei tarvita uraanikaivoksia.

– Energian pientuotannossa ja älykkäissä sähköverkoissa on tulevaisuus.

Veroista ja palveluista…

– Arvonlisäveron tulisi olla ympäristövaikutusten mukaan progressiivinen.

– Tuloeroja tulee tasata progressiivisella tuloverotuksella. Keskiluokan verotaakka ei kuitenkaan saa olla kohtuuton.

– Rakastan veroja koska verotuksella yhteiskunta rahoittaa palvelut ja tulonsiirrot. Verotuksen tason tulee olla riittävä, että saadaan turvatuksi laadukkaat, tasapuolisesti kaikkien saatavilla olevat palvelut.

– Tarvitsemme perustulon.

– Päättäjien ei pidä toimia elinkeinoelämän ehdoilla, elinkeinoelämän pitää toimia päättäjien ehdoilla. Uskon kuitenkin markkinatalouteen ja suhteelliseen vapaaseen kilpailuun.

– Vapaa kilpailu on useimmiten hyvä asia ja markkinoilla on usein itseään korjaava vaikutus. Tässä on kuitenkin monta muttaa ja reunaehtoa, joten talouden säätelyäkin tarvitaan. Teoria hyvä, pragmatismi parempi.

Luonnosta ja eläimistä ja ruoasta…

– Turkistarhaus tulisi elinkeinona lopettaa.

– Eläinten ja erityisesti tuotantoeläinten oikeuksia tulee vahvistaa lainsäädännön kautta entisestään.

– Kannatan kasvisruokapäivää kouluruokailussa. Puuro ei ole kasvisruoka.

– Ylipäätään lihaton ruokavalio on ihan tosi jees. Ihmisiä tulisi kannustaa vähentämään lihan osuutta ruokavaliossaan.

– Itse olen kuitenkin sekasyöjä, mutta yritän pitää hyvin kohtuudessa lihamäärän jonka suuhuni laitan.

– Puita saa halailla, jos haluaa.

– Yleisesti ympäristö- ja eläinsuojelulainsäädäntöä tulee kiristää. Sanktioita tulee koventaa.

Kaavoituksesta ja asumisesta…

– Rantarakentamista tulee säädellä tiukasti. Hyvin tiukasti.

– Vastustan Ideaparkkien kaltaisten kauppakeskusten rakentamista keskelle peltoja.

– Keskusta-alue tulee rakentaa tiivisti, haja-asutusalueiden rakentaminen on syytä olla suunnitelmallista.

– Maaseutuakin tarvitaan. Kaikki eivät voi eikä halua asua kaupungissa.

Työelämästä…

– Kehitys, jossa työelämä muuttuu koko ajan kovemmaksi ja epävarmemmaksi, täytyy pysäyttää. Voihan se olla mahdotonta mutta minä nyt kuitenkin olen valinnut puoleni.

– Tarvitsemme pehmeämpiä työelämän arvoja, ja siinä julkisyhteisöjen työnantajina tulee toimia edelläkävijöinä ja esimerkkeinä. Tässä Mikkeli ei aina onnistu, sanonpahan vaan.

– Työaikaa pitäisi lyhentää ja osa-aikatyöstä pitäisi tehdä työntekijälle kannattavampaa. Perustulo ja maksuton varhaiskasvatus voisivat olla keinoja tähän.

– Työn pitää joustaa työntekijän ehdoilla, ei aina niin niin että työntekijä joustaa työn ehdoilla.

Tasa-arvosta ja vähemmistöistä” ja maahanmuutosta…

– Kannatan samaa sukupuolta olevien avioliittoja ja adoptio-oikeutta.

– ”Maahanmuuttokriittisyys” on pseudoälyllisyyteen verhottua rasismia ja islamofobiaa. ”Kriittisyyden” varjolla ollaan valmiita kieltämään jokaisen yhdenvertainen ja luovuttamaton ihmisarvo. Se ei ole kovin sivistynyttä tai länsimaisten arvojen mukaista.

– Monikulttuurisuus on tosiasia.  Se on tätä päivää ja tulevaisuutta. So what?

– Kotouttamiseen tulee panostaa. Maahanmuuttajalasten koulunkäyntiin ja suomen kielen oppimiseen on satsattava riittävästi tukitoimia.

– Olen feministi.

– Isillä tulee olla mahdollisuus nykyistä reilusti enemmän olla kotona lasten kanssa. 6+6+6 -malli olisi aivan hyvä.

Demokratiasta…

– Suomi ei itse asiassa tarvitsisi presidenttiä.

– Asioita päätettäessä kaikki sidosryhmät tulee tulla kuulluksi. Aidosti, ei näytöksenomaisesti.

– Poliittisten päätösten vaikutusarviointeihin pitäisi oikeasti panostaa.

– Politiikan pitää olla avointa ja läpinäkyvää. Jo valmistelun tulisi olla avointa.

– Päätöksenteon tulee olla mahdollisimman lähellä ihmistä. Kunnallista ja esimerkiksi kaupunginosademokratiaa on vahvistettava.

– Poliitikot on luovuttaneet liikaa valtaa virkamiehille. Siksi politiikka on yhtä mössöä.

Globaalista maailmasta…

– Suomen on hyvä kuulua Euroopan Unioniin.

– Kehitysyhteistyöhön tulee satsata nykyistä enemmän.

– Suomen tehtävänä on olla esimerkkinä ja edelläkävijänä globaaleissa kysymyksissä, kuten ilmastonmuutoksen ehkäisyssä, Itämeren suojelusssa, tai köyhyyden vastaisessa taistelussa. Ja vaikka muut maat eivät huolehtisi velvollisuuksistaan.

 

Kouluista ja varhaiskasvatuksesta…

– Pääsykokeista yliopistoissa tulee pitää kiinni.

– Opiskelun on oltava ilmaista, kaikilla asteilla, ja kaikille.

– Kannatan pakkoruotsia. Mutta myös pakkomatikkaa, pakkohistoriaa, pakkoliikuntaa jne.

– Varhaiskasvatus on varhaiskasvatusta, ei vain päivähoitoa.

– Varhaiskasvatuksen pitää olla kaikille lapsille tarjolla subjektiivisena oikeutena.

– Kyllä hitto soikoon pienimmät lapset on selkeästi paskin säästökohde. Parempaan meidän aikuisten pitää pystyä.

lataus.png

 

 

Valtuusto 22.4. eli Voi Arto, minkä teit!

Tässä raporttia viime viikon maanantain valtuustosta.

Ensimmäinen pykälä, jossa vihreät olivat näkyvästi esillä, liittyi Ristiinan valtuustosta  periytyneeseen KD:n Jenni Kolmisopin aloitteeseen, jonka ideana oli näyttää lasten elokuvia ilmaiseksi Ristiinassa kohderyhmänä päivähoidon ja kotihoidon lapset. Kh:n pohjaesityksenä oli että asia siirretään Ristiinan aluejohtokunnalle. Minä käytin puheenvuoron, jossa tuin aloitteen ideaa ja lopuksi esitin toivomusponnen, jonka sanatarkka muotoilu oli:

Sivistystoimi ryhtyy valmistelemaan ensi vuoden toiminnassa ainakin muutaman lasten elokuvan näyttämisen taajamakeskuksissa kokeiluluonteisesti.


Eli toisin sanoen toimintaa kokeiltaisiin Ristiinan lisäksi niin Anttolassa, Haukivuorella, Suomenniemellä kuin Otavassakin. Ponsi sai valtuuston yksimielisen tuen. Laitan oman puheenvuoroni seuraavaksi postaukseksi.

Seuraava meille tärkeä pykälä liittyi ESE:n 40 miloonan euron lainantakauksiin. Vihreiden Veli Liikanen oli tässä pykälässä aktiivinen ja kyseli, onko osa lainasta (n. 8 milj.) tarkoitus käyttää Fennovoimaan. Saimme vastaukseksi että ei, vaan pikemminkin uusiutuvien energiamuotojen investointeihin.

Haukivuoren koulu oli keskiössä valtuuston keskustelussa. Olimme yrittäneet ennen valtuuston kokousta vedota muihin ryhmiin, että hanketta lykättäisiin lautakuntakierroksen verran mutta emme olleet saaneet vastakaikua.

Joka tapauksessa osallistuimme keskusteluun aktiivisesti. Keskustelussa kiinnitettiin huomiota liikuntatiloihin ja niiden riittävyyteen koko Haukivuoren näkökulmasta, koulun toimivuuteen sekä ainakin meidän mielestämme puutteelliseen lautakuntakierrokseen. Rauni otti esiin kansanterveydellisiä näkökulmia ja minä puolestani kyselin mitä haittaa päätöksenteon siirtämisestä 6.5. valtuustoon olisi, mutta viranhaltijoiden (Mikander, Riihelä) vastaus oli varsin ehdoton ja tukea vastaesitykselle ei varmaankaan olisi tullut.

Nyt valtuusto siis hyväksyi F-vaihtoehdon ja 5,5 miljoonan raamin mutta ohjeisti myös käyttämään suunnitelmat asiantuntijalautakunnissa (kunuliin asia ei olisi ollut edes tulossa, mutta minä sitä vaadin ja sivistysjohtaja Siekkinen lupasi asian sinne tuoda). Teklan jaosto, joka hanketta ohjaa, velvoitettiin lautakuntien näkemys huomiomaan. Veli vielä muisutti, että koulun henkilöstön ja koulun vanhempaintoimikunnan (vai neuvottelukunnan?) näkemykset tulisi myös ottaa huomioon suunnitteluvaiheessa. Jonkinlaista liikkumavaraa vielä kuulemma on, joten toivottavasti koulun kohdalla päädytään edes kohtuulliseen lopputulemaan.

Myös Ristiinan asiat puhuttivat valtuustoa paljon. Ristiinan aluejohtokunnan purkamisesta käytiin pitkä keskustelu, johon osallistuivat sekä minä että vihreiden Minna Pöntinen. Minna puolusti kh:n pohjaesitystä, jossa valtuuston päätös aluejohtokunnan nimeämisestä kumotaan ja valitaan uusi aluejohtokunta. Minna korosti että tässä ei toimita ristiinalaisia vastaan mutta tässä tilanteessa aluejohtokunnan purkaminen on järkevintä. Minä puolestani vastustin pohjaesitystä ja kannatin keskustan Jaakko Väänäsen muutosesitystä, jonka ideana oli että asiasta mennään hallinto-oikeuteen. Käytin puheenvuoron, jossa korostin että kävi tässä miten kävi, niin elämä jatkuu ja eteenpäin on katsottava.

Taustallahan kaikelle tälle oli siis demareiden Arto Seppälän valitus aluejohtokunnan valitsemisesta. Keskustelu oli polveileva ja ristiinalaiset kaikki (lukuun ottamatta kokoomuksen Mauri Miettistä) pitivät asiassa yhtä. Asia meni siis äänestykseen ja äänin 29-28 aluejohtokunta päätettiin purkaa ja valita uusi. Selkeästi koko tapahtumasarja herätti eripuraa ja toivottavasti tämä ei vaikeuta valtuuston työskentelyä tulevaisuudessa. Ja jakoihin kysymys myös meitä vihreitä.

Toinen Ristiinaan liittyvä asia liittyi äänestysalueiden yhdistämiseen. Ristiinassahan on ollut aiemmin kuusi äänestysaluetta mutta nyt kh:n pohjaesityksessä määrä oli tarkoitus laskea kahteen. Jaakko Väänänen esitti että äänestysalueita ei muutettaisi lainkaan. Minä esitin kompromissina että tehdään kolme äänestysaluetta (eli Vitsiälä-Hangastenmaa, Kirkonkylä-Toijola, Pellosniemi-Kuomio). Minun esitykseni ei saanut kannatusta, joten äänestys käytiin kh:n esityksen ja Väänäsen esityksen välillä. Vihreät äänestivät kh:n pohjaesityksen puolesta minua lukuun ottamatta. Minä äänestin tyhjää.

Kokous oli siis mielenkiintoinen ja tapahtumarikas. Vihreät valtuutetutkin olivat isossa roolissa eri asioissa. Ainakin Ristiinan kannalta ilta oli surkea, mutta toivottavasti ei Haukivuoren. Aika näyttää.

Haastatteluita ja kokouksia

Muutaman asia torstai-illan ratoksi.

Valtuustoaloite A2-kieleen liittyen on saanut hyvin huomiota mediassa. Tänään Ristiinalaisessa oli hyvä juttu asiasta ja mitä ilmeisemmin ensi maanantain Länkkärissä asiasta on tulossa juttu. Tässä Ristiinalaisen juttu, niidenkin luettavaksi joiden postilaatikkoon kyseinen aviisi ei kolahda:

2013-02-21 23.40.53

 

Mutta hyvä että asia keskusteluttaa, sillä asia on todella tärkeä ja kuntalaispalautettakin on tullut niin keskustelupalstoilla ja sähköpostiin. Kiitos kannustuksesta!

Keskiviikkona oli Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan kokous. Tammikuun kokouksessa en ollutkaan vaan Aino Pohjanvirta oli tuuraamassa ja nyt siis ensimmäistä kertaa oli katsastelemassa meininkiä. Kokous oli kovin rutiininomainen eikä kestänytkään kuin 35 minuuttia. Mitään mainittavaa ei kyllä jäänyt jälkipolville kerrottavaksi.

Jännittävää on nähdä, millaiseksi lautakunnan työskentely tulevina vuosina muodostuu. Ainakin osaava puheenjohtaja meillä on eli Marianne Huoponen demareista.

Mainitsenpa tässä vielä sen, että olen mukana Kylä koulussa -hankkeen seurantaryhmässä Löytö-Vitsiälä -alueen edustajana. Seurantaryhmä on kokoontunut kerran ja seuraava tapaaminen on ensi syksynä.

Hankkeessa kehitetään ja toteutetaan uudenlaista koulukylä-/kylätaloa, joka toimii monipuolisena palvelu-, oppimis- ja toimintakeskuksena. Keskuksen on tarkoitus koota lähialueensa asukkaita vauvasta vaariin, yrityksiä, kesäasukkaita ja muita yhteisöjä aktiiviseen toimintaan ja se mahdollistaa myös palvelutuotannon – esimerkiksi erilaisten hyvinvointipalveluiden tuotannon, lähi- ja luomuruoan myynnin jne.

Kävimme myös tutustumassa oman kylän porukalla Ihastjärven kouluun ja kuuntelemassa koulun rehtoria Jaana Strandmania. Siellä suunnalla hankerahoitusta on riittänyt kaikenlaiseen pöhinään ja varmasti jotain on meidänkin kylälle sovellettavissa mutta totuuden nimissä täytyy sanoa, että kyllä Vitsiälän ja Ihastjärven toimintaympäristö ja olosuhteet ovat kuin eri planeetoilta. Kovin Ihastjärven ehdoilla ja Ihastjärveä varten tätä hanketta tunnutaan vievän eteenpäin ja mielenkiintoista onkin nähdä, miten hanketyöntekijöillä riittää aikaa tai ideoita jaettavaksi myös Vitsiälään.

Yritän kuitenkin suhtautua varovaisen positiivisesti hankkeeseen.