Valtuusto 16.4.2012

Ristiinan valtuusto kokoontui 16.4. ja asialistalta löytyi niin valtuustoaloitteita kuin Ristiinan kunnan tilinpäätös vuodelta 2011. 

Valtuuston kokouksessa oli käsittelyssä kaksi vihreiden aloitetta:

1) ”Valtuustoaloite luottamushenkilöiden sidosten julkistamisesta ja julkisuuslain mukaisesta hallinnon avoimuudesta ja kansalaisten oikeudesta saada tietoa” sekä 2) ”Valtuustoaloite kunnan tiedottamisstrategian laatimiseksi”.

Sidosten julkistamisesta valtuusto päätti että luottamushenkilöiden sidonnaisuudet julkistetaan vihreiden esittämällä tavalla Ristiinan kunnan internet –sivuilla seuraavan valtuustokauden alusta lukien. Tiedotusstrategian luomiseen on tarkoitus palata ensi syksynä. Nämä molemmat tietysti ovat siinä mielessä ehdollisia päätöksiä, että 3.5. selviää, onko Ristiina itsenäinen vielä ensi vuonna.

Myös keskustan valtuustoryhmän aloite ”Tilaaja – Tuottajamallin toteutuksen arvioinnista Ristiinan kunnassa” oli käsittelyssä. Kunnanhallitus oli todennut ympäripyöreyksiä vastauksessaan valtuustolle. Niinpä tein pykälässä toivomusponnen, johon muu valtuusto yhtyi. Väänäsen esityksestä aloite palautettiin uudelleen valmisteltavaksi siten, että ponsi huomioidaan valmistelussa. Ponteni oli seuraavanlainen:

Toivomusponsi §27

Ristiinan vihreä valtuustoryhmä esittää toivomuspontena, että eri yhteistoimintaelimiin Ristiinan edustajiksi valitut luottamushenkilöt ja viranhaltijat raportoisivat toimintaansa puolen vuoden välein valtuustolle.

Tämän tulisi koskea vähintään peruspalveluiksi luokiteltavia ostopalveluita. Tavoitteena on että valtuustolle palautuisi edes osa siitä ohjausvallasta, joka on menetetty ostopalveluiden myötä.

Ristiinan vihreä valtuustoryhmä uskoo, että valtuusto ei halua toimia ainoastaan laskujen maksajana, vaan olla aktiivisena osapuolena kuntalaisten palveluiden turvaamisessa.

Tilinpäätöksessä oli n. 600 000 euron omituinen satunnainen erä, joka painoi lopulta koko kunnan tuloksen miinukselle viime vuodelta. Sen verran tiesin taustoista, että Ristiinan kunta oli käynyt hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa oikeutta Vantaan kaupunkia vastaan kuntaan muuttaneen kehitysvammaisen lapsen hoitokuluista. Molemmista oikeusportaista oli tullut Ristiinan kannalta kielteinen päätös ja Ristiina oli tuomittu maksamaan hoitokulut viivästyskorkoineen. Viivästyskorot olivat tässä vaiheessa n. 150 000 euroa ja summa ei ole vielä edes lopullinen!

Niinpä olin lähettänyt virkamiehille seuraavat kysymykset etukäteen, jotta asiasta saataisiin valtuuston kokouksessa selvyys. Kysymykset olivat:

1. Paljonko ja miltä ajalta ovat viivästyskorot?

2. Paljonko olivat kunnan oikeudenkäyntikulut?

3. Milloin ja missä päätös asian oikeuteen viemisestä on tehty ja kenen hallintokunnan toimesta?

4. Miten asian tarkastelua on tehty tilintarkastajan ja kunnan johdon välillä siltä osin kun on päädytty tilintarkastuksessa olemaan merkitsemättä varauksia ja mistä on ja kuka on tehnyt sen arvion mikä oli tilikirjoissa viime tilikaudella ?

Lisäksi itse valtuuston kokouksessa kysyin, olisiko hallinto-oikeuden kielteisen päätöksen jälkeen pitänyt tehdä kirjanpitoon varauksia. Ja lukuisia muitakin kysymyksiä…

Hallinto- ja talousjohtaja Johanna Lundström oli valmistautunut kokoukseen hyvin ja selvityksessään sai kuvattua päätöksen syntyprosessin varsin uskottavasti. Lisäksi perusturvalautakunnan pj Keijo Partio valotti asiaa lautakunnan näkökulmasta.

Vaikka selvitykset olivat hyviä, niin alkuperäisen hallinto-oikeuteen lähtemispäätöksen dokumentoimattomuus oli niin iso asia, että esitin tilinpäätöksen lähettämistä takaisin tarkastuslautakuntaan tämän asian osalta. Puheenvuorossani totesin että asia tulisi palauttaa myös sen takia, että ”kuntalaisille välittyisi viesti, että valtuusto ei suhtaudu kevyesti epämääräisyyksiin kunnan taloudenpidossa ja hallinnossa”.

En kuitenkaan saanut tukea, joten tilinpäätös tuli hyväksytyksi. Ilman meitä vihreitä asiaa ei kuitenkaan koskaan olisi avattu valtuustossa ja tärkeä keskustelu olisi jäänyt käymättä.

Advertisement

Keskustelua Heikin kanssa

Etelä-Savon vihreiden toiminnanjohtaja Heikki Härkönen, joka muuten oli ehdokkaanakin,  linkkasi FB:ssä uutisen liittyen Panu Laturiin ja vihreiden vaalistrategiaan Etelä-Savossa. Kävimme tämän jälkeen keskustelua asiasta ja koska keskustelussa oli muutamia aika hyviä pointteja, laitanpa sen nyt tähän. Pientä moderointia olen tehnyt: olen jättänyt pois muiden kommentit ja korjannut muutamat kirjoitusvirheet.
—–

‎Vihreiden kansanedustaja Ville Niinistö luonnehtii virheeksi sitä, että puolue kävi vaalikampanjassaan ärhäkästi perussuomalaisten kimppuun.

Oma piirihallituksemme päätti, ettemme Perussuomalaisia vastaan, koska tuntemistamme perussuomalaisista monet olivat ihan tavallisia.

Kiellosta kerrottiin myös puoluesihteerille. Tosin lupauksestaan huolimatta http://www.lansi-savo.fi/Uutiset/11145335.html

    • Mikko Siitonen

      Tjaa-a. Minä olen näissä asioissa niin kokematon että en varmaan ymmärrä taaskaan mistään mitään. Siitäkin huolimatta sanon tämän:Minusta yksi ongelma on ollut se, että emme ole puolustautuneet tarpeeksi hyökkäyksiä vastaan. Meitä on saanuthutkia mennen tullen julkisuudessa Soinin suulla ja blogeissa persujen ja hommalaisten suulla. Ja me emme ole puolustautuneet, vaan ottaneet kiltisti iskut vastaan. Joka tapauksessa meidän olisi pitänyt tuoda omat vaihtoehtomme selkeämmin esiin VERRATTUNA muihin, myös persuihin.
    • Heikki Härkönen juuri näin, asiat olisi pitänyt saada vastakkain, ei vain liberalismia vastaan konservatismia tai yhtä puoluetta toista vastaan.

    • Mikko Siitonen

      Politiikka on kilpailua toisia vastaan ja siihen kuuluvat luonnollisesti hyökkäämisetkin. Meidän olisi pitänyt selkeämmin erottua porvaririntamasta – se nyt on ainakin selvää. Persut puolestaan onnistuivat ottamaan aloitteen kaikessa keskustelussa ja monopolisoimaan myös vihreiden keskustelun. Meidän olisi selkeämmin pitänyt repiä riekaleiksi persujen poliittiset ohjelmat, samoin kuin tietysti kaikkien muidenkin. Tämä ei olisi todennäköisesti vaikuttanut persujen suosioon, mutta kenties se olisi tuonut meidän vaihtoehdollemme enemmän kannatusta. Nyt tyydyimme olemaan iskujen kohteena ja koitimme pitää käsissämme sivistyksen soihtua viimeiseen hengenvetoon saakka. Olimme liian kilttejä.
    • Heikki Härkönen hallituskauden loppuvaiheessa olisi tosiaan pitänyt tehdä irtiottoja sellaisista päätöksistä, jotka olivat suoraan puolueohjelmamme vastaisia. Esimerkiksi kävisi biokaasun käyttövoimaverosta liikennekäytössä, jonka hallituksessa kiltisti hyväksyimme.
    • Mikko Siitonen Olet oikeassa ja vaalikampanjassa eroa olisi pitänyt korostaa entisestään. Mutta mitä mieltä olet siitä kiltteydestä?

    • Heikki Härkönen juotiin ydinvoimanmalja kiltisti, perusteena olise, että kun viimeksi lähdettiin ovet paukkuen hallituksesta ei kannatus noussut. Kyllä johdonmukaisuuden vuoksi olisi pitänyt tehdä samoin nyt..

    • Heikki Härkönen Ollaan oltu siunaamassa oman ohjelmamme vastaisia asioita. Mauri Pekkarinen sanoi ydinvoiman aikaan, että silloin olimme enemmän oppositiossa kuin oppositio itse. Siihen olisi pitänyt tarttua.

    • Mikko Siitonen

      Kyllä juurikin näin. Mutta meidän olisi myös pitänyt reagoida siihen miten persut käyttivät meitä poliittisena lyömäaseena äänestäjiä saadakseen. Ja aloite oli koko ajan persuilla. En usko että meiltä vuoti äänestäjiä persuihin paljoakaan, mutta meidän suosiollisella avustuksellamme – eli olemalla kiltisti hiljaa – persut saivat kannatustaan nousemaan. Olen hieman taipuvainen ajattelemaan että fight fire with fire. Mutta politiikassa asiapohjalta, ei mielikuvatasolla, kuten ehkä nyt osittain tehtiin. Vaikkapa norppakeskustelussa olisimme voineet haastaa persuja paljon enemmän. Osa persujen ehdokkaista oli avoimesti norpansuojelua vastaan. Meidän olisi pitänyt kysyä: ”Haluatteko tosiaan norpan kuolevan sukupuuttoon? Teidän ajama politiikka varmistaa sen.”
    • Heikki Härkönen Aloitteitahan meillä ei ollut. Demarithan olivat tuolla kauppojen edessä toitottamassa sitä nuorisotyöttömyys on poistettava mantraa, samalla kun nuorisotyöttömyys oli juuri vähentynyt. Tämä viesti oli suunnattu juuri vihreää työministeriä vastaan.

    • Mikko Siitonen Tässä siis suurin ongelmamme. Meiltä puuttui omia avauksia mutta myös omia hyökkäyksiä.
    • Heikki Härkönen Me olisimme voineet olla saman kaavan mukaan kertomassa kuinka Sirkka-Liisa Anttila haluaa tappaa norpan.
    • Mikko Siitonen Olisikohan pitänyt? Minä kirjoitin blogissani persujen koulutuspolitiikasta ja sain kiitostakin siitä.
    • Heikki Härkönen Joku sellainen ”kaikkien mielestä oikea” -mantra, toissijaista onko se edes totta, sellaita mistä on helppo olla samaa mieltä.
    • Mikko Siitonen Muuten: Sirkka-Liisa Anttilaa vastaan olisi tosiaan voinut hyökätä monessa muussakin asiassa. Moni valveutunut ihminen on todella pettynyt hänen toimintaansa. Minullekin tuli muutama sähköposti jossa kysyttiin mielipidettä ministeristä…
    • Heikki Härkönen jos tuota katukampanjaa olisi tuettu tv:ssä jokaisessa sinnemäen haastattelussa/piirin kannarissa jne, olisi se mennyt läpi ihmisten mieleen.
    • Mikko Siitonen Tai joku Pauliina Viitamies, joka parjaa vihreitä ydinvoimamyönteisinä, mutta äänestää itse lisäluvan puolesta. Ajattelepa sitä.
      __________________
      Tähän päättyi keskustelumme. Ehkäpä tästä eräitä näkökulmia vaalitappioon on nähtävissä. Se, olemmeko oikeilla jäljillä, on sinun päätettävissä, oi lukija.

Nyt äänestämään!

Huomenna sunnuntaina on vaalipäivä! Me Vihreät tarvitsemme kaiken tukenne. Näissä vaaleissa päätetään Suomen suunta seuraavaksi vuodeksi ja jokainen ääni tarvitaan liberaalin ja aidosti vihreän suunnan varmistamiseksi.

Erityisen tärkeää täällä Etelä-Savossa on äänestää vihreitä. Meillä kaikilla on yhteinen usko ja tahtotila siihen, että maakunnassa on myös seuraavat neljä vuotta vihreä kansanedustaja. Varmaa se ei kuitenkaan ole, jos ihmiset eivät ääntään. Nyt siis vaaliuurnille mars mars! Ja kerro kavereillekin: vihreää suuntaa kannattaa äänestää. Kyse on liberaaliuden ja suvaitsevaisuuden lisäksi ilmastonmuutoksen torjumisesta, puhtaista vesistä ja vaikkapa norpasta. Kyse on siitä millainen planeetta lapsillemme jää.

Minun ehdokasnumeroni on siis 43. Muut vihreät ehdokkaat ovat numeroilla 33-45. Eiköhän tehdä yhdessä historiallinen vaalivoitto Etelä-Savossa ja Ristiinassa!

Mitä Mikko on mieltä…

Tämä blogikirjoituksen tarkoitus on olla eräänlainen tuoteseloste eli tehdä selväksi muutamia mielipiteitäni ja ajatuksiani muutamista mieleentulevista asioista. Sen enempiä perustelematta. Näinhän ei saisi tehdä… Jos joku kysymys jäi vastaamatta, laita kommenttia, niin täältä pesee!

Yleistä…

– Vihreät on poliittinen puolue, ei lahko.

– Yleisesti ympäristö- ja eläinsuojelulainsäädäntöä tulee kiristää. Sanktioita tulee koventaa.

– En haikaile Kekkosta, Neuvostoliittoa tai markkaa.

– Haluan muuttaa maailmaa. Maailmaa muutetaan pääsemällä asemaan, jossa muutosta voi tehdä. Haluan siis valtaa.

– Suhtaudun epäilevästi ja epäluuloisesti nationalismiin ja patriotismiin.

– Yhteiskunnan ”hyvyyden” mittari on se, miten sen kaikkein heikoimmista jäsenistä huolehditaan ja miten se suhtautuu ympäristöön.

– Joskus ja joissain asioissa yhteiskunnan pitää holhotakin. Ikävä kyllä.

– Vaikka kannustaminen toimii useimmiten pakkoa paremmin, on kuitenkin olemassa tilanteita, joissa pakko on paras kannuste.

– Ihmisten vapaaehtoinen toiminta ja hyvä tahto eivät aina riitä, vaan tarvitaan määräyksiä ja kieltoja. Tämä koskee mm. norpansuojelua.

– Puita saa halailla, jos haluaa.

Aseista ja armeijoista…

– Aseet auroiksi.

– Yleistä asevelvollisuutta ei tarvita.

– Käsiaseet tulisi kieltää kansalaisilta.

– Vastustan sotilaallista liittoutumista.

Energiasta…

– Vastustan ydinvoimaa.

– Turpeen käyttö energiantuotannossa on lopetettava.

– Suomeen ei tarvita uraanikaivoksia.

Veroista ja palveluista…

– Arvonlisäveron tulisi olla ympäristövaikutusten mukaan progressiivinen.

– Tuloeroja tulee tasata progressiivisella tuloverotuksella. Pääomaveroon muutettava progressiiviseksi.

– Rakastan veroja. Verotuksen tason tulee olla riittävän korkea, että saadaan turvatuksi laadukkaat, tasapuolisesti kaikkien saatavilla olevat palvelut.

– Alkoholiveroa on varaa korottaa.

– Tarvitsemme perustulon

– Päättäjien ei pidä toimia elinkeinoelämän ehdoilla, elinkeinoelämän pitää toimia päättäjien ehdoilla.

– Kuntien saamia valtionosuuksia tulee korvamerkitä nykyistä enemmän. Nykyinen suunta on väärä.

Eläimistä ja ruoasta…

– Turkistarhaus tulisi elinkeinona lopettaa.

– Eläinten ja erityisesti tuotantoeläinten oikeuksia tulee vahvistaa lainsäädännön kautta entisestään.

– Kannatan kasvisruokapäivää kouluruokailussa. Puuro ei ole kasvisruoka.

– Ihmisiä tulisi kannustaa vähentämään lihan osuutta ruokavaliossaan.

Kaavoituksesta ja asumisesta…

– Rantarakentamista tulee säädellä tiukasti. Hyvin tiukasti.

– Vastustan Ideaparkkien kaltaisten kauppakeskusten rakentamista keskelle peltoja.

– Maaseutuakin tarvitaan. Kaikki eivät voi asua kaupungissa.

Työelämästä…

– Kehitys, jossa työelämä muuttuu koko ajan kovemmaksi ja epävarmemmaksi, täytyy pysäyttää.

– Tarvitsemme pehmeämpiä arvoja, ja siinä julkisyhteisöjen työnantajina tulee toimia edelläkävijöinä ja esimerkkeinä.

– Työaikaa pitäisi lyhentää ja osa-aikatyöstä pitäisi tehdä työntekijälle kannattavampaa.

– Työn pitää joustaa työntekijän ehdoilla, ei aina niin niin että työntekijä joustaa työn ehdoilla.

Tasa-arvosta ja vähemmistöistä…

– Kannatan samaa sukupuolta olevien avioliittoja ja adoptio-oikeutta.

– ”Maahanmuuttokriittisyys” on pseudoälyllisyyden huntuun verhottua rasismia.

– Monikulttuurisuus on tätä päivää ja tulevaisuutta. Hyvä niin.

– Kotouttamiseen tulee panostaa. Maahanmuuttajalasten koulunkäyntiin ja suomen kielen oppimiseen on satsattava riittävästi tukitoimia.

– Olen feministi (ainakin niin paljon kuin mies vain voi olla).

– Isillä tulee olla mahdollisuus nykyistä reilusti enemmän olla kotona lasten kanssa. 6+6+6 -malli olisi aivan hyvä.

Demokratiasta…

– Tarja Halonen on hyvä presidentti ja onnistunut tehtävissään. Heidi Hautala olisi ollut vielä parempi.

– Suomi ei itse asiassa tarvitse presidenttiä.

– Asioita päätettäessä kaikki sidosryhmät tulee tulla kuulluksi. Aidosti, ei näytöksenomaisesti.

– Politiikan pitää olla avointa ja läpinäkyvää. Jo valmistelun tulisi olla avointa.

– Päätöksenteon tulee olla mahdollisimman lähellä ihmistä. Kunnallista ja esimerkiksi kaupunginosademokratiaa on vahvistettava.

– Poliitikot on luovuttaneet liikaa valtaa virkamiehille. Siksi politiikka on yhtä mössöä.

Globaalista maailmasta…

– Suomen on hyvä kuulua Euroopan Unioniin.

– Kehitysyhteistyöhön tulee satsata nykyistä enemmän.

– Suomen tehtävänä on olla esimerkkinä ja edelläkävijänä globaaleissa kysymyksissä, kuten ilmastonmuutoksen ehkäisyssä, Itämeren suojelusssa, tai köyhyyden vastaisessa taistelussa. Ja vaikka muut maat eivät huolehtisi velvollisuuksistaan.

– Tobinin vero on otettava käyttöön.

Koulupolitiikasta…

– Pääsykokeista yliopistoissa tulee pitää kiinni.

– Opiskelun on oltava ilmaista, kaikilla asteilla, ja kaikille.

– Kannatan pakkoruotsia. Mutta myös pakkomatikkaa, pakkohistoriaa, pakkoliikuntaa jne.

-Opiskelijoiden tulotasoa on saatava nostettua. Paras vaihtoehto olisi perustulo, toiseksi paras opintorahan korotus ja sitominen elinkustannusindeksiin.