Ehdokkaaksi

Tänään 16.8. Mikkelin seudun vihreät nimesivät minut ehdokkaakseen tulevissa kunnallisvaaleissa. Tällä hetkellä MiSeVi:llä on 21 julkistettua ehdokasta.

Tosiaan, ehdokkuuteni on nyt sitten virallisesti päätetty ja vaalityö voi toden teolla alkaa. Myös toinen ristiinalainen ehdokas päätettiin samassa kokouksessa: MIlja Kinni-Jenu lähtee myös mukaan listalle. Minulla on vahva usko että ainakin toinen meistä kahdesta menestyy vaaleissa valtuustopaikan arvoisesti!

Eräs lättäjalka vastaa

Presidentinvaalit ovat ohitse ja Sauli Niinistö tulee olemaan 12. Suomen tasavallan presidentti. Minulle on jäänyt vaalikamppailusta muutama asia sen verran hampaankoloon, että taidanpa vuodattaa ne tähän.

Ensinnäkin Pekka Haavisto teki hienon tuloksen, oli äänestäjät sitten vihreitä tai haavistolaisia tai molempia. Erityisen hienoa kuitenkin Haaviston menestys on vihreille  eduskuntavaalien jälkeisen apeuden lievittäjänä. Samalla tavalla Väyrynen nosti kepun kanveesista.

Lipponen epäonnistui, mutta rehellisyyden nimissä: odottiko kukaan oikeasti mitään muuta? Lipponen on menneen ajan miehiä ja monilla – myös minulla – on vallan terävät muistikuvat pääministeri Lipposesta. Jossain huumoriohjelmassa asia muotoiltiin osuvasti: ”demareiden vaalikampanja olisi luultavasti onnistunut paremmin, jos ehdokkaana olisi ollut joku demari”.

Niinistöstä tuli presidentti, mutta kuka oikeasti uskoi mitään muuta? Niinistön suosio on ollut pitkään vankka ja vakaa, ja sanon tämän ilman sarvia ja hampaita, hän on saanut vankkaa taustatukea mm. MTV3:lta. Eikä siinä mitään. Kyllä tiedotusvälineet nostivat persut edellisissä eduskuntavaaleissa ja Haavistoa presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella. Näin se menee ja ”mediapeliä!”, sanoisi Väyrynen.

Arhinmäki pärjäsi koko ajan paremmin ja paremmin mitä pidemmälle kamppailu eteni. Hän haastoi ja uskalsi antaa esimerkkiä erilaisesta, auktoriteettivapaasta presidenttiehdokkuudesta, joka ei ole lainkaan sellaista ”maan suuri isäntä talossa”  –johtajuutta.

Arhinmäen, samoin kuin Biaudet’n, roolina oli haastaa Soini… jotta Haaviston ei tarvinnut ja jotta Haavisto voisi nousta tämän yläpuolelle ”valtakunnansovittelijana”. Tämän pelitilanteen oivaltaminen oli varmasti Haaviston kampanjakoneiston suurin ja tärkein oivallus. Se vain ei lopulta riittänyt ennakkosuosikkia vastaan. Mutta kuka oikeasti sitä odottikaan?

Ja ketäs muita siellä oli?

Ai niin, Essayah.

Mutta sitten Soiniin. Soinin kitkeryys vaalien jälkeen on tehnyt hänestä Suomen virallisen huonon häviäjän: ”Koko kansa saa äänestää Soinia! Soinista tulee resitentti! Kansa ei äänestäkään Soinia. Edes Soinissa. Soinista ei tule resitentti. Soini hyvin hyvin pettynyt. ”

Mistä kiikasti että kansa valitsikin Soinittoman Suomen?

’Vastajytky’ lienee vielä ’jytkyäkin’ vastenmielisempi ilmaisu, mutta näin se tietysti politiikassa menee: reaktioita seuraa vastareaktio ja niin kävi nytkin. Tosin ehkä eniten myötähäpeää aiheuttanut vaalianalyysi tuli Timo Soinin omasta suusta: ”Kansa halusi Soinin jatkavan persujen puheenjohtajana!”. Höpö höpö. Väite on yhtä validi kuin jos Haavisto olisi väittänyt kansan halunneen hänen jatkavan vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Soinin imu ei enää riittänyt, siitä on kyse ja piste.

Mutta mikä sitten hyydytti Soinin? Väitän, että Soini itse. Kampanjan aikana Soinista paljastui puolia, jotka hän on koittanut peittää (yliherkkyys ja huumorintajuttomuus Soiniin kohdistuvasta kritiikistä, naisviha ja itserakkaus, näin muutamia mainitakseni). Soinin todellinen karva on alkanut siis paljastua.

Lisäksi Soinilla tuntuu nousseen jytky päähän. Näin on pääteltävä, sillä sen verran tarmokkaasti mies hoki ’jytkyä’ jokaisessa presidentinvaalitenteissä. Aivan kuin vanha levy olisi jäänyt pyörimään samalla uralle.

Ymmärrän että ’jytky’ oli Soinin suuri henkilökohtainenkin voitto, mutta silti ”Suomen kansa on äänestänyt jytkyn…”  hokeminen tentistä toiseen paljasti tietyn sisällyttömyyden Soinista. Sama sisällön puute välittyi jatkuvista vaikeiden kysymysten väistelystä, omien aloitteiden puuttumisesta, ja kun EU:kaan ei noussut isoksi vaaliteemaksi, niin metsään mentiin ja kovaa.

—-

Vihreiden vaalitappio viime keväänä sai vihreät puolueena jättämään persut rauhaan. Vihreät ovat antaneet persujen aivan yksin käydä sanasotaansa vihreitä vastaan. Tämä ei tietenkään koske yksittäisiä vihreiden jäseniä, mutta itse puolue on ollut hiljaa ja kääntänyt fokuksen muualle. Persut ovat jatkaneet nälvimistään samaan malliin, eikä vähiten Soinin suulla.

Olen ollut koko ajan sitä mieltä, että vihreiden ja persujen vastakkainasettelu on pitkälti persujen aiheuttamaa ja haluamaa. He ovat tarvinneet keppihevosen, vai mitä mieltä olette siitä että samassa lauseessa, jossa Soini kehuu Haavistoa sillanrakentajaksi ja aidosti suvaitsevaksi ihmiseksi, joka ei halua tökkiä muita, hän muistaa kuitenkin itse tökkiä vihreitä ”kuten muut vihreät”… Timo ei taida itse olla niin suuri ihminen, että osaisi olla nälvimättä.

Ja entäpä tämä Soinin kommentti Niinistön valinnasta:

” Vihreät lyötiin lättäjalaksi tässä toisella kierroksella. Ei Niinistö ole mikään liberaali. Hän on konservatiivipuolueen ehdokas ja voitti aivan pystyyn nämä vaalit, Soini sanoi STT:lle vaalivalvojaisissa sunnuntai-iltana Brysselissä.

Haavisto oli Soinin mukaan hyvä ehdokas, mutta porukka hänen takanaan pilasi hänen mahdollisuutensa.” (http://www.iltasanomat.fi/presidentinvaalit/timo-soini-vihreat-lyotiin-lattajalaksi/art-1288447145263.html)

Eli taas vihreät? Voi Timo, vihreät!

—-

Paavo Arhinmäki ennätti huikkaista ensimmäisenä takaisin:

”Mutta kyllähän perussuomalaiset viime viikolla lyötiin lättäjaloiksi, hän toteaa lainaten Soinin määritelmää Vihreistä Haaviston hävittyä kokoomuksen Sauli Niinistölle sunnuntaina.

Arhinmäki viittaa perussuomalaisten pikkuruiseen osanottoon kevään ammattiliittovaaleissa. Puolue sai houkuteltua JHL:n vaaleihin kaksi ja metalliliiton vaaleihin kuusi omaa ehdokasta. SDP:llä ja vasemmistoliitolla on satoja ehdokkaita.

– Takana on pitkä uho siitä, että perussuomalaiset ovat duunareitten puolella ja valtaavat ammattiyhdistysliikkeen, hän sanoo.

– Nyt nähtiin kuinka kapealla pohjalla se on, kun puolueen puheenjohtajakin on loimaankassalainen ja hehkuttaa vedet silmissä Niinistöä  ja Thatcheria.”   (http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2731529/arhinmaki-piikittelee-%E2%80%9Dperussuomalaiset-lyotiin-lattajaloiksi%E2%80%9D)

Niinistön oletettu “konservatiivisuus” on joka tapauksessa aivan erilaista kuin Soinin ”konservatiivisuus”. Se lienee Suomen kannalta vain hyvä asia.

—-

Mielenkiintoista on ollut huomata se, miten Soini tarvitse vihreitä vähintään yhtä paljon kuin EU:ta ja maahanmuuttajia. Soini tarvitsee vihollisia ja syntipukkeja.

Hyvä Timo Soini, sinä tarvitset meitä vihreitä, jotta voisit oikeuttaa oman olemassaolosi. Harmi vain, että me emme riitä sinun oikeutukseksi ilmeisesti enää kovinkaan pitkään.


Talousarviokeskustelussa ei tarvita keskustelua

Tänään Ristiinan valtuusto käsitteli talousarviota ensi vuodelle. Se olikin sitten aika siirtyä valtuutettuna tositoimiin!

Tein talousarvion käyttötalouden osaan kaksi muutosesitystä, joiden kustannusvaikutus olisi ollut pieni, mutta vaikutukset ihmisten lähiympäristöön suuri.

Ensimmäinen ehdotus oli lisätä 1500 euroa Ristiinan nuorisovaltuustolle, jotta heillä olisi mahdollisuus järjestää toimintaa ja tapahtumia ristiinalaisille nuorille. Pienellä summalla olisi vahvistettu osallistuvaa kansalaisuutta ja tehty todennäköisesti paljon hyvää. Esitystäni ei kannatettu.

Toinen muutosesitykseni liittyi kyläseurojen avustuksiin. Budjetissa tähän oli suunnattu 5000 euroa, mutta esitin summan kaksinkertaistamista 10 000 euroon. Perusteluina olivat yhteisöllisyyden lisääminen sekä elintärkeän toiminnan tukeminen. Ristiina on lakkauttanut kyliltään KAIKKI palvelut ja kylätoimikunnat ovat joutuneet ottamaan osittain kunnan tehtäviä kontolleen. Olisi oikeus ja kohtuus että kunta tukisi kyläseurojen toimintaa nykyistä avokätisemmin. No, tätäkään esitystä ei kannatettu.

Harmillista on tietysti se, että puoluepolitiikka torppaa hyvät ehdotukset Ristiinassa(kin).

Joka tapauksessa laitan tähän lopuksi pitämäni (ja välitunnilla kirjoittamani) ryhmäpuheenvuoron talousarvioon.

Arvoisa puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut, arvoisa yleisö.

Talousarvioesitys vuodelle 2012 on mielestämme luottamushenkilöiltä ja johtavilta virkamiehiltä tyydyttävä suoritus. Pieniä viilauksia se silti tarvitsee.

Menokuri ja velkaantumisen hillitseminen ovat keskeisiä tavoitteita myös meidän vihreiden mielestä. Vihreän politiikan tavoitteena on turvata myös talouden saralla kestävä tulevaisuus.

Kunnanjohtajan yleiskatsauksessa puhutaan talouden epävarmuustekijöistä. Kuntataloudessa on edessä todennäköisesti tiukat ajat tulevina vuosina,  kunnan verotulojen kehitys on kysymysmerkki ja eräs vakava uhka palvelutuotannolle on tukipalveluiden hallitsematon hintojen nousu.  Tämä on vaarantamassa itse palvelutuotannon.

Palveluiden kohdalla taloussuunnitelmassa ja strategioissa palveluita kuvataan adjektiiveilla ”kohtuulliset” ja ”riittävät”. Sen lisäksi että meidän pitää turvata ristiinalaisten palvelut, meidän pitää käydä jatkuvaa arvokeskustelua siitä mikä on kohtuullista ja riittävää. Me kunnan taloussuunnitteluun osallistuvat luottamushenkilöt tiedämme millaista taistelua jo nyt on pitää kiinni palveluista Ristiinassa. Tulevaisuudessa taistelu on vaarassa muuttua toivottomaksi. Siksi on järkevää että käännämme kaikki mahdolliset kivet, myös kuntaliitosmahdollisuuden, jotta Ristiinassa voidaan tulevaisuudessakin elää parasta elämää Etelä-Savossa.

Kuitenkin on niin, että mitä tahansa ei voi tehdä tai myydä. Lähidemokratia, kuntalaisten mahdollisuus vaikuttaa elämäänsä, lähiympäristöönsä, ympäröivään luontoon ja palveluihin, ei saa olla kaupan – ainakaan halpaan hintaan. Siksi ulkoistamisissa ja erilaisissa seudullisissa yhteistyömalleissa on pidettävä mielessä myös kuntalaisten mahdollisuus osallisuuteen. Samoin meidän on keskityttävä siihen että niukkenevat resurssit ohjautuvat yhä tehokkaammiin palveluihin, ei hallinnollisiin himmeleihin tai tukipalveluiden kustannuksiin.

Vihreät aikovat esittää talousarvioon muutamaa lisäystä. Niiden kustannusvaikutukset ovat pienet ja toivomme, että muut valtuustoryhmät voisivat niitä kannattaa. Niiden idea on lisätä aktiivista kuntalaisuutta ja yhteisöllisyyttä. Tämä on erityisen tärkeää nyt, kun palvelutuotanto on keskittynyt vain tänne keskustaajamaan. Lisäksi pienellä lisäpanostuksella voimme tarjota nuorillemme lisää aktiviteettia. Palaan näihin talousarvion yksityiskohtaisemmassa käsittelyssä.