Suomen keskeisiä haasteita tulevina vuosina on valtiontalouden tasapainottaminen ja työttömyyden vähentäminen. Nämä kysymykset liittyvät olennaisesti yhteen.

Viimeisen vuoden ajan valtakunnassa on keskusteltu työurien pidentämisestä. Milloin on väläytelty eläkeiän nostamista, milloin opiskeluaikojen lyhentämistä. Molempien ratkaisujen taustalla ovat pakkokeinot ja todelliset ongelmat ovat jääneet keskustelun sivulauseisiin.

Opiskeluaikojen lyhentäminen pakkokeinoin on mielestäni väärä suunta. Suomen kilpailuvaltti maailmassa nyt ja yhä enemmän tulevaisuudessa moniosaava työvoima. Opiskeluaikojen lyhentäminen esimerkiksi perussuomalaisten ehdottamalla tavalla, jossa maisterintutkintoon asti opiskelisi yhä harvempi, ja alemmasta korkeakoulututkinnosta eli kandidaatin tutkinnosta tulisi standardi on jo ajatustasolla vahingollinen. Kuinka Suomen kilpailukykyä edistäisi koulutustason laskeminen? Opiskeluajan lyhentämisessä ainoat järkevät keinot ovat kannusteita. Esimerkiksi nopeasti opiskelevat saisivat porrastetusti opintolainaa anteeksi tms.

Kokoomus tarjoaa ratkaisuna eläkeiän nostoa. Tällä hetkellä Suomessa eläkeikä on 63 vuotta. Silti vain harva jaksaa jatkaa edes sinne saakka. Todellinen eläköitymisikä on noin 60 vuotta. Ennenaikaiselle eläkkeelle työntekijöitä ajaa ennen kaikkea työelämän raskaus. Tästä todistaa Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n tuore tutkimus, jonka mukaan 82 %:a suomalaisista kokee työtahdin liian kiihkeäksi.  Ongelmamme on se, että työ jakautuu tavattoman epätasaisesti ihmisten kesken: ne, joilla on työpaikka, työtä on aivan liikaa ja työtahti aivan liian hektinen ja ne, jotka ovat työttömiä… niin, heillä ei ole työtä lainkaan. Lisäksi erilaiset osa-aikaistyöratkaisut ovat tällä hetkellä ihmiselle kannattamattomia ottaa vastaan tai samasta syystä mahdotonta vapaaehtoisesti toteuttaa. Tähän ongelmaan vihreiden ajama perustulo toisi ratkaisun.

Eräs vaaliteemoistani on työelämäkysymykset ja työelämän laadun parantaminen. Tähän liittyy olennaisesti työn epätasainen jakautuminen. Kuinka tehdä työstä vähemmän kuluttavaa, että ihmiset jaksaisivat edes nykyiseen eläkeikään ja miten jakaa työtä tasaisemmin?

Ratkaisu on minulle selkeä: lyhennetään työaikaa. Jos työaikaa lyhennettäisiin esimerkiksi 35 tuntiin, tämä mahdollistaisi työn tasaisemman jakautumisen ja keventäisi ihmisten työtaakkaa, eli toisi selkeästi laadullista parantumista. Jos samalla madallettaisiin entisestään työnantajan mahdollisuutta palkata uutta työvoimaa sekä tehtäisiin osa-aikaistyöstä perustulon avulla kannattavampaa, duuni alkaisikin joustaa ihmisten tarpeiden ja jaksamisen mukaan. Tilanne oli olisi päinvastainen nykytilanteeseen, jossa työntekijä joustaa ja joustaa työtaakan alla kunnes katkeaa.  Lisäksi työttömyys pienenisi merkittävästi.

Ihan itse piirtämä hassunhauska juttu