Valtuusto 22.4. eli Voi Arto, minkä teit!

Tässä raporttia viime viikon maanantain valtuustosta.

Ensimmäinen pykälä, jossa vihreät olivat näkyvästi esillä, liittyi Ristiinan valtuustosta  periytyneeseen KD:n Jenni Kolmisopin aloitteeseen, jonka ideana oli näyttää lasten elokuvia ilmaiseksi Ristiinassa kohderyhmänä päivähoidon ja kotihoidon lapset. Kh:n pohjaesityksenä oli että asia siirretään Ristiinan aluejohtokunnalle. Minä käytin puheenvuoron, jossa tuin aloitteen ideaa ja lopuksi esitin toivomusponnen, jonka sanatarkka muotoilu oli:

Sivistystoimi ryhtyy valmistelemaan ensi vuoden toiminnassa ainakin muutaman lasten elokuvan näyttämisen taajamakeskuksissa kokeiluluonteisesti.


Eli toisin sanoen toimintaa kokeiltaisiin Ristiinan lisäksi niin Anttolassa, Haukivuorella, Suomenniemellä kuin Otavassakin. Ponsi sai valtuuston yksimielisen tuen. Laitan oman puheenvuoroni seuraavaksi postaukseksi.

Seuraava meille tärkeä pykälä liittyi ESE:n 40 miloonan euron lainantakauksiin. Vihreiden Veli Liikanen oli tässä pykälässä aktiivinen ja kyseli, onko osa lainasta (n. 8 milj.) tarkoitus käyttää Fennovoimaan. Saimme vastaukseksi että ei, vaan pikemminkin uusiutuvien energiamuotojen investointeihin.

Haukivuoren koulu oli keskiössä valtuuston keskustelussa. Olimme yrittäneet ennen valtuuston kokousta vedota muihin ryhmiin, että hanketta lykättäisiin lautakuntakierroksen verran mutta emme olleet saaneet vastakaikua.

Joka tapauksessa osallistuimme keskusteluun aktiivisesti. Keskustelussa kiinnitettiin huomiota liikuntatiloihin ja niiden riittävyyteen koko Haukivuoren näkökulmasta, koulun toimivuuteen sekä ainakin meidän mielestämme puutteelliseen lautakuntakierrokseen. Rauni otti esiin kansanterveydellisiä näkökulmia ja minä puolestani kyselin mitä haittaa päätöksenteon siirtämisestä 6.5. valtuustoon olisi, mutta viranhaltijoiden (Mikander, Riihelä) vastaus oli varsin ehdoton ja tukea vastaesitykselle ei varmaankaan olisi tullut.

Nyt valtuusto siis hyväksyi F-vaihtoehdon ja 5,5 miljoonan raamin mutta ohjeisti myös käyttämään suunnitelmat asiantuntijalautakunnissa (kunuliin asia ei olisi ollut edes tulossa, mutta minä sitä vaadin ja sivistysjohtaja Siekkinen lupasi asian sinne tuoda). Teklan jaosto, joka hanketta ohjaa, velvoitettiin lautakuntien näkemys huomiomaan. Veli vielä muisutti, että koulun henkilöstön ja koulun vanhempaintoimikunnan (vai neuvottelukunnan?) näkemykset tulisi myös ottaa huomioon suunnitteluvaiheessa. Jonkinlaista liikkumavaraa vielä kuulemma on, joten toivottavasti koulun kohdalla päädytään edes kohtuulliseen lopputulemaan.

Myös Ristiinan asiat puhuttivat valtuustoa paljon. Ristiinan aluejohtokunnan purkamisesta käytiin pitkä keskustelu, johon osallistuivat sekä minä että vihreiden Minna Pöntinen. Minna puolusti kh:n pohjaesitystä, jossa valtuuston päätös aluejohtokunnan nimeämisestä kumotaan ja valitaan uusi aluejohtokunta. Minna korosti että tässä ei toimita ristiinalaisia vastaan mutta tässä tilanteessa aluejohtokunnan purkaminen on järkevintä. Minä puolestani vastustin pohjaesitystä ja kannatin keskustan Jaakko Väänäsen muutosesitystä, jonka ideana oli että asiasta mennään hallinto-oikeuteen. Käytin puheenvuoron, jossa korostin että kävi tässä miten kävi, niin elämä jatkuu ja eteenpäin on katsottava.

Taustallahan kaikelle tälle oli siis demareiden Arto Seppälän valitus aluejohtokunnan valitsemisesta. Keskustelu oli polveileva ja ristiinalaiset kaikki (lukuun ottamatta kokoomuksen Mauri Miettistä) pitivät asiassa yhtä. Asia meni siis äänestykseen ja äänin 29-28 aluejohtokunta päätettiin purkaa ja valita uusi. Selkeästi koko tapahtumasarja herätti eripuraa ja toivottavasti tämä ei vaikeuta valtuuston työskentelyä tulevaisuudessa. Ja jakoihin kysymys myös meitä vihreitä.

Toinen Ristiinaan liittyvä asia liittyi äänestysalueiden yhdistämiseen. Ristiinassahan on ollut aiemmin kuusi äänestysaluetta mutta nyt kh:n pohjaesityksessä määrä oli tarkoitus laskea kahteen. Jaakko Väänänen esitti että äänestysalueita ei muutettaisi lainkaan. Minä esitin kompromissina että tehdään kolme äänestysaluetta (eli Vitsiälä-Hangastenmaa, Kirkonkylä-Toijola, Pellosniemi-Kuomio). Minun esitykseni ei saanut kannatusta, joten äänestys käytiin kh:n esityksen ja Väänäsen esityksen välillä. Vihreät äänestivät kh:n pohjaesityksen puolesta minua lukuun ottamatta. Minä äänestin tyhjää.

Kokous oli siis mielenkiintoinen ja tapahtumarikas. Vihreät valtuutetutkin olivat isossa roolissa eri asioissa. Ainakin Ristiinan kannalta ilta oli surkea, mutta toivottavasti ei Haukivuoren. Aika näyttää.

Piiiiiitkä päivä

Tänään olikin mielenkiintoinen ja vaihteleva päivä. Tosin ultrakiireinen ja pitkä kaiken vaihtelevuuden ja mielenkiintoisen kääntöpuolena.

Yle radio ykkösen Kulttuurin Kultakuumeen toimittaja kävi haastattelemassa minua liittyen kulttuuriperintökasvatukseen. Mukavaa oli jutustella ja mielenkiintoista on kuulla valmis ohjelma kunhan se joskus tulee ulos.

Tämän jälkeen olikin kiire Mikkomarkkinoille tekemään vaalityötä. Matkalla kävin hakemassa lisäpainoksen mainosta jaettavaksi, sillä – tosiaan – jäljellä oli enää yksittäiskappaleita. Vaikka markkinahumu olikin jo hiljenemään päin kävin muutamia todella antoisia keskusteluita ihmisten kanssa. Kiitos heille siitä!

Pitkän päivän iltaan kuului sitten Mikkelin opetuslautakunnan ja Ristiinan sivistyslautakunnan yhteiskokous aiheenaan talousarvio ensi vuodelle sekä heti perään Ristiinan sivistyslautakunnan oma kokous. Välissä sai sentään pissalla käydä…

Sivistystoimen talouden tasapainottamisohjelma seuraaville vuosille kuului myös yhteiskokouksen ohjelmaan. Tässä vaiheessa suunnitelmia huolestuttavia kohtia olivat tuntikehykseen ja opetussuunnitelman tuntimäärään kohdistuvat leikkauspaineet. Lisäksi investointiohjelma oli todella suppea tarpeeseen nähden. Käytin itse puheenvuoron tuntikehyksen puolesta, varmuuden vuoksi, jottei jäisi epäselväksi mitä pitää säästöpaineidenkin alla jättää rauhaan.

Haukivuoren koulun remontin mahdollinen siirtyminen ainakin neljän vuoden päähän herätti vastalauseita. Tässä pitää nyt olla tarkkana: lapset tarvitsevat terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön ja opetushenkilökunta työpaikan, jossa ei tarvitse oireilla. Näyttää uhkaavasti siltä että Rantakylän yhtenäiskoulun remontti ja Haukivuoren remontti ovat joutumassa vastatusten. Nyt tarvitaan viisautta toteuttaa molemmat ja jättää muita, vähemmän tärkeitä investointeja odottelemaan parempia aikoja. Urheilupuiston koulun tarvitsema piharemontti jäisi myös – jos investointiohjelma pysyy esitetyn kaltaisena – odottelemaan ainakin neljän vuoden päähän. Ristiinan yhtenäiskoulun saneeraus ja lisärakentaminen olivat kuitenkin listoilla, niin kuin tietysti pitääkin. Saneeraukset oli kuitenkin jaksotettu kolmen vuoden ajalle, joten aivan nopeasti ei myllerrys Ristiinan koulukeskuksella ota laantuakseen.

Ristiinan sivistyslautakunta jatkoi tästä omassa kokouksessaan. Meidän tuli ottaa kantaa Mikkelin talousarvioon ja mielestäni teimmekin muutaman tärkeän huomion. Ensinnäkin, meidän mielestä tuntikehystä ei pidä jäädyttää seuraavan valtuustokauden ajaksi, niinkuin talouden tasapainottamisohjelmassa ehdotettiin. Toisekseen, pidimme ongelmallisena kaupungin tapaa ilmoittaa ilmoittaa opetusryhmien ryhmäkoot keskiarvoina, sillä keskiarvo ei kerro totuutta esimerkiksi siitä, kuinka paljon kaupungissa on ylisuuria opetusryhmiä. Lisäksi vaadimme oikaisua Mikkelin kaupunginvaltuuston päätökseen supistaa Ristiinan kirjaston aukioloaikoja. Tämä on liitossopimuksen vastaista toimintaa.

Loppukommenttina pitänee todeta asia vaikka näin: opetustoimen puolella ei juurikaan ole säästöpotentiaalia jäljellä, koska viimeinen vuosikymmen on järjestelmällisesti supistettu kouluverkkoa, tiivistetty rakenteita ja tuntikehystä laskettu (vaikka onkin viime vuodet ollut uudestaan nousussa). Opetustoimi on myös pysynyt budjeteissa ja toimintaa on tehostettu. Lisäsäästöt vaikuttavat hyvin pian toden teolla koulujen mahdollisuuksiin tehdä työtään hyvin sekä laittaa mikkeliläiset oppilaat eriarvoiseen asemaan muihin kaupunkeihin nähden. Niinpä tasaisesti kaikilta hallintokunnilta vaadittavat säästöt eivät enää ole oikea ratkaisu Mikkelin talouden ongelmiin.

Nurkkakuntaisuus ei riitä Ristiinalle

Tänään 11.10. Ristiinalaisessa julkaistiin mielipidekirjoitukseni Nurkkakuntaisuus ei riitä Ristiinalle. Tässäpä tarjolle tämäkin raapustus.

Vaalien alla on monella suulla sanottu, kuinka tärkeää on, että Ristiinasta valitut ehdokkaat ajavat ristiinalaisten etua. Lienee itsestään selvää että kaikki me ehdokkaat haluamme varmistaa kuntaliitossopimuksen noudattamisen ja lähipalveluiden säilymisen. Tätä ei yksikään puolue tai ehdokas pysty omimaan. On kuitenkin hyvin erilaisia käsityksiä siitä, mitä muuta ristiinalaisten etu on kuin sopimuksen valvontaa. Väitän että, ahdas nurkkakuntaisuus ja pelkkä kotikylään päin vetäminen ei viime kädessä hyödytä ristiinalaisia.

Nyt kun kuntaliitos toteutuu, on pystyttävä näkemään kokonaisuus. Esimerkiksi taloudenpidossa, kestävän kehityksen edistämisessä, julkisen liikenteen kehittämisessä, päivähoidon tai sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä koko Uuden Mikkelin etu on myös ristiinalaisten etu. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö tule vaatia yhtäläisiä palveluita ja investointeja täällä suunnassa kuntaa, mutta sitä se tarkoittaa, ettei mihinkään kilpajuoksuun muiden Uuden Mikkelin reuna-alueiden kanssa pidä ryhtyä eikä luoda vastakkainasettelua kaupunkikeskustan kanssa. Vuoden vaihteen jälkeen olemme samassa veneessä ja yhdessä sitä venettä on soudettava tai äyskäröitävä.

Kaupunkikeskustan on hyödyllistä ja järkevää huolehtia myös niin Ristiinan, Suomenniemen, Anttolan kuin Haukivuoren palveluista. Tämä on se viesti mitä Ristiinasta valittujen luottamushenkilöiden on saatava läpi kaikilla päätöksenteon tasoilla. Tämä vaatii yhteistyötä muiden luottamushenkilöiden kanssa eikä nyt ole sijaa henkilökohtaisten tai puoluepoliittisten etujen ajamiselle. Näitä molempia on nähty aivan riittävästi Ristiinan päätöksenteossa tähän asti. Ilman yhteistyötä on turha puhua mistään “Ristiina-puolueesta”.

Ristiinalaiset ansaitsevat ja tarvitsevat tulevaan kaupunginvaltuustoon avoimuutta ja lähidemokratiaa edistäviä, koko kaupungin kehittämiseen halukkaita ja sitoutuneita edustajia. Pirujen maalailu seinille tai änkyröinti kun ei palvele enää kenenkään etua.