Lapsetko laskunmaksajiksi

Tänään päätetään kaupunginvaltuustossa ensi vuoden talousarvioista ja veroprosenteista. Perjantaina 6.11.2015 julkaistiin Länsi-Savossa minun ja Veli Liikasen yhteiskirjoitus aiheeseen liittyen.

 

Lapsetko laskunmaksajiksi?

Mikkelin kaupunki on suunnittelemassa talouttaan ensi vuodeksi ja budjetin tasapainottaminen on jälleen ollut erittäin haastavaa. Taas kerran meille toistellaan, miten ainoa keino lisävelkaantumisen estämiseksi on vuosi toisensa jälkeen vaikeammiksi käyvät leikkaukset kuntalaisten peruspalveluista. Sivistystoimi joutuu kantamaan näistä päänkatkojaisista kohtuuttoman suuren osan.

Sivistystoimen lautakunnat tekivät jo omassa budjettiesityksessään merkittäviä ja vaikeita säästöjä. Nyt kaupunginhallituksessa keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten äänillä tehty budjettiesitys vyöryttää sivistystoimelle vielä satojen tuhansien eurojen lisäleikkaukset. Vaikka vielä ei ole selvää, mihin leikkaukset kohdistuvat, voimme toki arvailla.

Vaihtoehtoina voivat olla edelleen jatkuvat kyläkoulujen lakkauttamiset, koulujen ja päiväkotien ryhmäkokojen kasvattaminen, eka- ja tokaluokkalaisten aamu- ja iltapäiväkerhojen lopettaminen, koulukyytirajan pidentäminen, valinnaiskielten opiskelun lopettaminen, koulujen teknologiahankinnoista luopuminen, sivukirjastojen lakkauttaminen, lähiliikuntapaikoista luopuminen, teatterin toiminta-avustuksen leikkaaminen, yhdistysavustusten leikkaaminen… Lista on tyrmistyttävää luettavaa.

Leikkausten toteutuessa pienituloisimpien perheiden lasten harrastaminen vaarantuu osallistumismaksujen noustessa. Pienet lapset ovat kenties yhä enemmän yksin kotona, pääsevät yhä harvemmin päivähoidossa aikuisen syliin, saavat yhä vähemmän opettajan apua oppitunneilla ja käyttävät yhä enemmän aikaa koulumatkoihin.

Leikkauksia perustellaan usein fraasilla ”emme saa jättää velkaa jälkipolvien maksettavaksi, siksi on leikattava”. Lause on kuitenkin epätosi: politiikassa on aina vaihtoehtoja, aina tehdään arvovalintoja. Etenkin silloin kun pitää valita ”ruton ja koleran välillä”.

Moraalisesti ainoa oikea arvovalinta on, että me työikäiset ja työkykyiset maksamme itse omat velkamme. Leikkauksilla laitamme jälkipolvet maksumiehiksi, koska kauaskantoisimmat säästötoimet kohdistuvat juuri lapsiin.

Me emme voi enää pitää monia muita kaupunkeja alhaisempaa verotasoa näin ikääntyvällä ja paljon sairastavalla väestöpohjalla. Jo puolen prosenttiyksikön veronkorotus yhdistettynä toiminnan tehostamiseen ja rakenteellisiin uudistuksiin estäisi kohtuuttomimmat leikkaukset lasten arjesta ja kuntalaisten hyvinvoinnista. Meiltä nimittäin loppuvat koulut kesken, jos taloudenpitomme perustuu koulujen lakkauttamisille.

Mikko Siitonen

Kaupunginvaltuutettu (vihr.)

Veli Liikanen

Kaupunginhallituksen jäsen, kaupunginvaltuutettu (vihr.)

Mainokset

Kunnanhallituksen vastaus vihreiden aloitteeseen

Kunnanhallitus käsitteli 14.6.2010 vihreiden aloitetta energiatehokkuudesta. Kunnanhallituksen esitys ei aivan mahdoton ole, mutta silti selkeästi riittämätön.

Vihreät teki  aloitetteen energiatehokkuudesta edellissä valtuuston kokouksessa. Aloitteen  idea on selkeä: kunnan panostaminen energiatehokkuuteen säästää sekä planeettaa että veroeuroja. Verot voidaan käyttää energian sijasta esimerkiksi investointoihin tai palveluiden turvaamiseen. Energiatehokkuuden lisäämiseen on olemassa työ- ja elinkeinoministeriön hanke, jota kautta olisi mahdollista saada kuntaan myös valtion rahoitusta. Juuri tähän sopimukseen aloitteessa haluttiin Ristiinan liityvän. Lisäksi aloitteessa vaadittiin eri hallintokuntia tekemään suunnitelmat energiatehokkuuden lisäämiseksi, sekä haluttiin että kunta selvittää mahdollisuutta lämpökameran hankkimiseen. Näin tekninen toimi voisi tarjota kuntalaisten käyttöön palvelun, jolla jokainen kuntalainen voisi selvittää oman asuinrakennuksensa lämpövuodot.

Nyt kunnanhallitus siis on antanut vastauksensa. Vastauksen mukaan kunta tulee palkkaamaan yhdessä Pertunmaan kanssa energiatehokkuusneuvojan. Energiatehokkuusneuvojan tärkeimpiä tehtäviä tulevat olemaan:

1.        Laatia energiatehokkuussopimusten liittymisasiakirjat yhteistyössä kunnan kanssa
2.        Laatia toimintasuunnitelma yhteistyössä kunnan kanssa (aikataulut, toimenpiteet)
3.        Laatia energiatehokkuusohjelman edellyttämät raportit yhteistyössä kuntien kanssa
4.        Järjestää infotilaisuuksia energiatehokkuudesta kunta- ja organisaatiokohtaisesti
5.        Pitää energiatehokkuusasiaa esillä kunnan organisaatioiden ja kuntalaisten keskuudessa
6.        Toimia yhteyshenkilönä Etelä-Savon kuntien ja Motivan/TEM:n välillä

Tämähän kuulostaa hyvältä. Ja riittämättömältä. Kunnanhallituksen esityksessä on nimittäin kolme ongelmaa.

Ensinnäkin, hallituksen vastauksessa tuli nykyistä selkeämmin lukea että Ristiina ottaa tavoitteekseen energiatehokkuussopimukseen liittymisen. Toisekseen, tässä vaiheessa eri hallintokuntia ei velvoiteta yhtään mihinkään. Kolmanneksi, lämpökamerasta ei mainita vastauksessa sanaakaan.

Kun asia tulee valtuuston käsittelyyn tulee puntariin aloitteen lisäksi myös se, miten ”vihreitä” muut puolueet todellisuudessa ovat. Kaikki kolme suurta puoluetta, kokoomus, keskusta ja SDP, yhteen ääneen korostavat ekologisuuttaan. Tämän kaltaisissa tilanteissa arvot  testataan ja samalla testataan myös todelliset teot sanojen takaa.

Pelkään kuitenkin pahoin, että ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on sittenkin vain yhden puolueen, vihreiden, agendassa ja muilla vain juhlapuheissa. Toivottavasti olen väärässä. Tämä selviää seuraavassa valtuuston kokouksessa.

Opetustoimen säästöt

Nythän on niin että ajat ovat vaikeita. Sitä ei kiellä kukaan. Silti säästötoimenpiteet kunnissa toteutetaan useimmiten ”helpoimmalla” mahdollisella tavalla: otetaan pois niiltä, jotka eivät pysty itseään puolustamaan. Sairaat, vanhukset ja lapset laitetaan siis ensimmäisenä polkemaan miinoja. Mikkelin kaupunki suunnittelee säästöjä, taas. Tässä ammattiyhdistyksen kommentti asiaan, jos jotakuta kiinnostaa….


Avoin kirje päättäjille

Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 4.5.2009 § 252 maaliskuun 2009 toteutuman perusteella tehtyyn ennusteeseen ja yleiseen taloustilanteeseen pohjautuen päättänyt velvoittaa toimialat tekemään toukokuun loppuun mennessä selvityksen 1 %:n käyttömenojen säästötoimenpiteistä. Mikkelin opettajien ammattiyhdistys vastustaa opetustoimen leikkauksia.

Esitämmekin, että opetuslautakunta ei hyväksy opetustoimeen kohdistuvia lisäsäästöjä, ja pidättäytyy leikkauksista.

Perusteluina esitämme:

1)      Opetustoimi koki vuoden 2008 aikana kaksinkertaiset leikkaukset. Keväällä säästövelvoitteiden mukaisesti opetustoimessa toteutettiin tuntikehysleikkaukset, tuntijakomuutokset ja käyttömenojen karsimiset. Pohjoisella alueella Siekkilän ja Vanamon koulut joutuivat tyytymään vain yhteiseen rehtoriin. Lisäksi opettajat lomautettiin samana syksynä. Nyt opetustoimen pitäisi säästää jo edellisten pysyviksi jääneiden leikkausten lisäksi. Enää vain ei ole, mistä leikata.

2)      Nykyisen kaltaisessa taloudellisessa tilanteessa ”juustohöylällä” toteutetut säästötoimenpiteet johtavat vahingollisiin seurauksiin. Yhdelle toimialalle kohdistuvat moninkertaiset säästöt ovat kohtuuttomia niin lapsia kuin henkilöstöä kohtaan. Lapsista ja nuorista ei voi enää säästää puuttumatta toden teolla mikkeliläisten lasten tasavertaiseen mahdollisuuteen saada laadukasta ja riittävästi resursoitua opetusta. Kaiken lisäksi kouluverkkoa uudistetaan tällä hetkellä rankalla kädellä, mikä lisää epävarmuutta kouluväen keskuudessa.

3)    Opettajan ammattitaidon ylläpitäminen vaatii jatkuvaa ja suunnitelmallista täydennyskoulutusta. Opettajat olivat lomautettuna virkaehtosopimuksen mukaiset kolme koulutuspäivää syksyllä 2008. Koulutusmäärärahoista leikkaaminen veisi jo toisena perättäisenä vuotena mahdollisuuksia opettajien täydennyskoulutukseen ja tätä kautta vaikeuttaisi työssä kehittymistä ja ajantasaisen tiedon saamista.

4)    Sijaismääräyksen muuttaminen kolmesta viiteen oto-järjestelyin toteutettavaan päivään on jo ajatuksena mahdoton. Yksikin tunti ilman luokassa läsnä olevaa opettajaa on turvallisuusriski ja vaarantaa opetussuunnitelman toteutumisen. Tästä on konkreettisena esimerkkinä Itä-Suomen lääninhallituksen päätös, joka koskee oppilaan sairaskohtausta oto-opetuksena järjestetyn oppitunnin aikana (ISLH-2008-02971/op-13).

Lomautukset toteutettiin Mikkelissä oto-järjestelyin. Lomautuksen toteuttamisesta Itä-Suomen lääninhallitus on todennut seuraavasti (ISLH-2008-02856/Op-13/8.4.2009): Perusopetusta ei ole opettajien lomautusten aikana järjestetty kaikilta osin siten, että oppilaiden oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön ja opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen toteutuisi perusopetuslain mukaisesti. Mikkelin kaupungin opettajien lomautusten aikana toteuttamat opetusjärjestelyt eivät ole sopusoinnussa perusopetuslain 3, 4, 17, 29, 30 ja 31§:ien ja perusopetusasetuksen 2 §:n ja YK:n lapsen oikeuksien koskevan yleissopimuksen kanssa. Lääninhallitus kehottaa päätöksessään Mikkelin kaupunkia perusopetuslain 4 §:n tarkoittamana perusopetuksen järjestäjänä huolehtimaan, että sen vastuulla olevissa opetusjärjestelyissä noudatetaan säädettyjä lakeja, asetuksia ja määräyksiä.

5)      Mikkelin kaupunki on saanut valtiolta erityistä rahaa ryhmäkokojen pienentämiseksi. Tuntikehykseen kohdistuvat leikkaukset tässä tilanteessa ohjaisivat rahat pois tarkoituksestaan. Tällaiset päätökset olisivat moraalittomia. Joutuuko kaupunki perustelemaan valtioneuvostolle ryhmäkokojen pienentämiseen tarkoitettujen rahojen käyttöä, jos todellisuudessa ryhmäkoot eivät tuntikehysleikkausten myötä pienenekään?

6)      Säästöselvitysluonnoksessa mainittu erityistehtävätuntien (luokanvalvontatyö, oppilaskunnan ohjaustyö, tietotekniikan vastuu, koulumatkakuljetusten matkan valvonta, taito- ja taideaineiden vastuut, kirjastokokoelmien, kielistudioiden ja musiikkiesitysten hoito) leikkaaminen puoleen tarkoittaa myös työpanoksen puolittamista. Jos virkaehtosopimuksen mukaisista työtehtävistä ei makseta, ei niihin voi opettajaa määrätä.  Oletetaanko opettajien hoitavan erityistehtävät talkootyönä?

7)      Yhden prosentin säästövelvoite tässä vaiheessa vuotta määrättynä kohdistuu käytännössä vuoden viiteen viimeiseen kuukauteen, jolloin se vaikeuttaa tuntuvasti tulevan lukuvuoden koulutyön suunnittelua, joka on jo aloitettu.  Näin ollen jo tehty suunnittelutyö menettää osittain merkityksensä.

 

Lopuksi:

Leikkausten vaikutukset heikentävät koulujen mahdollisuuksia toteuttaa perusopetuslain, lukiolain ja asetusten mukaista opetusta.  Ammattiyhdistys muistuttaa, että säästöjä mietittäessä tulisi tarkastella myös hallintokuntien välistä laskutusta. Ainakin Etelä-Savon tietohallinnon ja opetustoimen väliset toimitussopimukset, laskutusperusteet sekä teknisen puolen tilavuokrat voisi neuvotella kohtuullisemmiksi tässä taloudellisessa tilanteessa. Opetustoimea laskutetaan palvelutasoon nähden liikaa.

Aina kun on kyse rahasta, on kyse myös arvovalinnoista. On eettinen kysymys päättää, millaista opetusta mikkeliläiset lapset ja nuoret saavat, millaiset tiedot ja taidot he saavat tulevaisuutta varten ja millaisilla eväillä he tulevat hakemaan jatko-opiskelupaikkoja ja rakentamaan elämäänsä. Lapsiin kohdistuvien leikkausten kantomatka on arvaamattoman pitkä.