Eräs lättäjalka vastaa

Presidentinvaalit ovat ohitse ja Sauli Niinistö tulee olemaan 12. Suomen tasavallan presidentti. Minulle on jäänyt vaalikamppailusta muutama asia sen verran hampaankoloon, että taidanpa vuodattaa ne tähän.

Ensinnäkin Pekka Haavisto teki hienon tuloksen, oli äänestäjät sitten vihreitä tai haavistolaisia tai molempia. Erityisen hienoa kuitenkin Haaviston menestys on vihreille  eduskuntavaalien jälkeisen apeuden lievittäjänä. Samalla tavalla Väyrynen nosti kepun kanveesista.

Lipponen epäonnistui, mutta rehellisyyden nimissä: odottiko kukaan oikeasti mitään muuta? Lipponen on menneen ajan miehiä ja monilla – myös minulla – on vallan terävät muistikuvat pääministeri Lipposesta. Jossain huumoriohjelmassa asia muotoiltiin osuvasti: ”demareiden vaalikampanja olisi luultavasti onnistunut paremmin, jos ehdokkaana olisi ollut joku demari”.

Niinistöstä tuli presidentti, mutta kuka oikeasti uskoi mitään muuta? Niinistön suosio on ollut pitkään vankka ja vakaa, ja sanon tämän ilman sarvia ja hampaita, hän on saanut vankkaa taustatukea mm. MTV3:lta. Eikä siinä mitään. Kyllä tiedotusvälineet nostivat persut edellisissä eduskuntavaaleissa ja Haavistoa presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella. Näin se menee ja ”mediapeliä!”, sanoisi Väyrynen.

Arhinmäki pärjäsi koko ajan paremmin ja paremmin mitä pidemmälle kamppailu eteni. Hän haastoi ja uskalsi antaa esimerkkiä erilaisesta, auktoriteettivapaasta presidenttiehdokkuudesta, joka ei ole lainkaan sellaista ”maan suuri isäntä talossa”  –johtajuutta.

Arhinmäen, samoin kuin Biaudet’n, roolina oli haastaa Soini… jotta Haaviston ei tarvinnut ja jotta Haavisto voisi nousta tämän yläpuolelle ”valtakunnansovittelijana”. Tämän pelitilanteen oivaltaminen oli varmasti Haaviston kampanjakoneiston suurin ja tärkein oivallus. Se vain ei lopulta riittänyt ennakkosuosikkia vastaan. Mutta kuka oikeasti sitä odottikaan?

Ja ketäs muita siellä oli?

Ai niin, Essayah.

Mutta sitten Soiniin. Soinin kitkeryys vaalien jälkeen on tehnyt hänestä Suomen virallisen huonon häviäjän: ”Koko kansa saa äänestää Soinia! Soinista tulee resitentti! Kansa ei äänestäkään Soinia. Edes Soinissa. Soinista ei tule resitentti. Soini hyvin hyvin pettynyt. ”

Mistä kiikasti että kansa valitsikin Soinittoman Suomen?

’Vastajytky’ lienee vielä ’jytkyäkin’ vastenmielisempi ilmaisu, mutta näin se tietysti politiikassa menee: reaktioita seuraa vastareaktio ja niin kävi nytkin. Tosin ehkä eniten myötähäpeää aiheuttanut vaalianalyysi tuli Timo Soinin omasta suusta: ”Kansa halusi Soinin jatkavan persujen puheenjohtajana!”. Höpö höpö. Väite on yhtä validi kuin jos Haavisto olisi väittänyt kansan halunneen hänen jatkavan vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Soinin imu ei enää riittänyt, siitä on kyse ja piste.

Mutta mikä sitten hyydytti Soinin? Väitän, että Soini itse. Kampanjan aikana Soinista paljastui puolia, jotka hän on koittanut peittää (yliherkkyys ja huumorintajuttomuus Soiniin kohdistuvasta kritiikistä, naisviha ja itserakkaus, näin muutamia mainitakseni). Soinin todellinen karva on alkanut siis paljastua.

Lisäksi Soinilla tuntuu nousseen jytky päähän. Näin on pääteltävä, sillä sen verran tarmokkaasti mies hoki ’jytkyä’ jokaisessa presidentinvaalitenteissä. Aivan kuin vanha levy olisi jäänyt pyörimään samalla uralle.

Ymmärrän että ’jytky’ oli Soinin suuri henkilökohtainenkin voitto, mutta silti ”Suomen kansa on äänestänyt jytkyn…”  hokeminen tentistä toiseen paljasti tietyn sisällyttömyyden Soinista. Sama sisällön puute välittyi jatkuvista vaikeiden kysymysten väistelystä, omien aloitteiden puuttumisesta, ja kun EU:kaan ei noussut isoksi vaaliteemaksi, niin metsään mentiin ja kovaa.

—-

Vihreiden vaalitappio viime keväänä sai vihreät puolueena jättämään persut rauhaan. Vihreät ovat antaneet persujen aivan yksin käydä sanasotaansa vihreitä vastaan. Tämä ei tietenkään koske yksittäisiä vihreiden jäseniä, mutta itse puolue on ollut hiljaa ja kääntänyt fokuksen muualle. Persut ovat jatkaneet nälvimistään samaan malliin, eikä vähiten Soinin suulla.

Olen ollut koko ajan sitä mieltä, että vihreiden ja persujen vastakkainasettelu on pitkälti persujen aiheuttamaa ja haluamaa. He ovat tarvinneet keppihevosen, vai mitä mieltä olette siitä että samassa lauseessa, jossa Soini kehuu Haavistoa sillanrakentajaksi ja aidosti suvaitsevaksi ihmiseksi, joka ei halua tökkiä muita, hän muistaa kuitenkin itse tökkiä vihreitä ”kuten muut vihreät”… Timo ei taida itse olla niin suuri ihminen, että osaisi olla nälvimättä.

Ja entäpä tämä Soinin kommentti Niinistön valinnasta:

” Vihreät lyötiin lättäjalaksi tässä toisella kierroksella. Ei Niinistö ole mikään liberaali. Hän on konservatiivipuolueen ehdokas ja voitti aivan pystyyn nämä vaalit, Soini sanoi STT:lle vaalivalvojaisissa sunnuntai-iltana Brysselissä.

Haavisto oli Soinin mukaan hyvä ehdokas, mutta porukka hänen takanaan pilasi hänen mahdollisuutensa.” (http://www.iltasanomat.fi/presidentinvaalit/timo-soini-vihreat-lyotiin-lattajalaksi/art-1288447145263.html)

Eli taas vihreät? Voi Timo, vihreät!

—-

Paavo Arhinmäki ennätti huikkaista ensimmäisenä takaisin:

”Mutta kyllähän perussuomalaiset viime viikolla lyötiin lättäjaloiksi, hän toteaa lainaten Soinin määritelmää Vihreistä Haaviston hävittyä kokoomuksen Sauli Niinistölle sunnuntaina.

Arhinmäki viittaa perussuomalaisten pikkuruiseen osanottoon kevään ammattiliittovaaleissa. Puolue sai houkuteltua JHL:n vaaleihin kaksi ja metalliliiton vaaleihin kuusi omaa ehdokasta. SDP:llä ja vasemmistoliitolla on satoja ehdokkaita.

– Takana on pitkä uho siitä, että perussuomalaiset ovat duunareitten puolella ja valtaavat ammattiyhdistysliikkeen, hän sanoo.

– Nyt nähtiin kuinka kapealla pohjalla se on, kun puolueen puheenjohtajakin on loimaankassalainen ja hehkuttaa vedet silmissä Niinistöä  ja Thatcheria.”   (http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2731529/arhinmaki-piikittelee-%E2%80%9Dperussuomalaiset-lyotiin-lattajaloiksi%E2%80%9D)

Niinistön oletettu “konservatiivisuus” on joka tapauksessa aivan erilaista kuin Soinin ”konservatiivisuus”. Se lienee Suomen kannalta vain hyvä asia.

—-

Mielenkiintoista on ollut huomata se, miten Soini tarvitse vihreitä vähintään yhtä paljon kuin EU:ta ja maahanmuuttajia. Soini tarvitsee vihollisia ja syntipukkeja.

Hyvä Timo Soini, sinä tarvitset meitä vihreitä, jotta voisit oikeuttaa oman olemassaolosi. Harmi vain, että me emme riitä sinun oikeutukseksi ilmeisesti enää kovinkaan pitkään.


Mainokset

Asiat joista tulee vaieta, on huudettava!

Vaalit meni henkilökohtaisesti vallan hyvin: 339 ääntä ei ollut vihreänä Vihreänä Etelä-Savossa lainkaan huono saavutus! Leikillisesti voisi sanoa, että olen tällä hetkellä neljänneksi suosituin vihreä poliitikko maakunnassa…

Haluan kiittää kaikkia jotka ovat kampanjan aikana auttaneet, tukeneet ja kannustaneet minua ja jokaista joka on uskonut projektiimme ja käynyt äänestämässä vihreitä. Erityiskiitos kuuluu Elinalle ja Helmille, Kertulle, Miljalle, Jennille, Jukalle, Päiville sekä Laurille ja Teijalle. Ilman teitä tästä ei olisi tullut mitään.

Nyt ei ole oikea hetki masentua, vaikka vaalitulos olikin monella tapaa kovin masentava. Ilonpilkahduksiakin on: pystyimme pikkuriikkisen nostamaan kannatustamme maakunnassa ja teimme resursseihin nähden onnistuneen kampanjan. Ilon pisara on sekin, että Olli Nepponen putosi eduskunnasta. Tosiasia kuitenkin on se, että meitä vihreitä aktiiveja ja jäseniä on niukalti verrattuina muihin puolueisiin. Niinpä jos vaalitulos masentaa, toimi. Liity vihreisiin ja tuo mukana kaverisikin! Seuraavissa kunnallisvaaleissa on revanssin paikka ja tarvitsemme uskoa ja tekeviä käsiä ja tietysti jäsenmaksutuloja mainoskampanjaan. Vihreisiin voit liittyä kätevästi klikkaamalla TÄSTÄ. Erityisesti täällä Ristiinassa tarvitsemme uusia jäseniä ja uusia tekijöitä. Nyt mukaan! Myös Vasemmistoliitto on hyvä vaihtoehto kapinoida vaalitulosta vastaan.

Perussuomalaisten nousu huolestuttaa minua kuten monia muitakin. Perussuomalaiset ovat kuitenkin esiintyneet avoimen ympäristövastaisena puolueena ja samoin perussuomalaisten koulutuspolitiikka on täydellisen kestämätöntä. Seuraava eduskunta päättää perusopetuksen tuntijaosta ja jos ja kun perussuomalaiset nousevat hallitukseen, niin heillä on mahdollisuus todenteolla olla muokkaamassa hyvinvointimme kulmakiven, peruskoulun, perustuksia. Toivottovasti perussuomalaisten painoarvo jää ainakin näissä kahdessa kysymyksessä mahdollisimman vähäiseksi.

En malta jättää mainitsematta sitä, että persut ratsastivat vaaalirahakohulla, mutta ovat itse olleet todella laiskoja jättämään ennakkoilmoituksia vaalirahoituksistaan. Toivottovasti tämä puheiden ja tekojen ristiriita jatkuu myös mahdollisella tulevalla hallituskaudella…


Jotkut sanovat nyt, että vihreiden pitäisi muuttua kovasti, koska meidän periaatteemme ja tavoitteemme eivät vastaa suomalaista asenneilmastoa. Mutta juuri nythän meitä tarvitaan enemmän kuin koskaan: tarvitaan kapinaa konservatiivista, ahdasmielistä ja sulkeutunutta maailmankuvaa vastaan! Perskules: TARVITAAN ILMASTOLAKI, ENERGIANKULUTUSTA PITÄÄ VEROTTAA, SUKUPUOLINEUTRAALI AVIOLIITTOLAKI ON HYVÄKSYTTÄVÄ, NORPPAA ON SUOJELTAVA, EUROOPAN UNIONI JA EURO OVAT SUOMELLE TÄRKEITÄ, VÄHEMMISTÖJÄ EI SAA SORTAA JA SYRJIÄ, YDINVOIMASTA ON LUOVUTTAVA, LUONNON MONIMUOTOISUUTTA ON VAALITTAVA, TURVETTA EI SAA POLTTAA, TURKISTARHAUS TULEE KIELTÄÄ jne jne. Ne asiat joista pitäisi vaieta, on huudettava!

Jotkut sanovat myös: kansa on puhunut, pulinat pois. Höpönlöpö! Minulla on oikeus purpattaa juuri niin paljon kuin haluan ja parhaaksi katson. Vapaus on aina toisinajattelijoiden vapautta. Näin sanoi Rosa Luxemburg vuonna 1917. Vihreiden rooli on olla toisinajattelijoita ja seuraavat neljä vuotta tämä korostuu. Meidän roolimme on kyseenalaistaa asenneilmapiiri ja tuleva politiikka. Meidän tehtävämme on haastaa ihmisiä kapinaan suvaitsemattomuutta, itsekkyyttä ja matalaotsaisuutta vastaan!

Lopuksi vielä pari linkkiä. Ihan vaan piruillakseni vaalivoittajalle.

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20110470851

http://yle.fi/uutiset/teemat/vaalit_2011/2011/04/netissa_leviaa_hallitukselle_nimi_sinipunaniskat_2523734.html

<p><a href=”http://vimeo.com/18320427″>Uutisia PerusSuomesta</a> from <a href=”http://vimeo.com/user5615773″>Mika Lammi</a> on <a href=”http://vimeo.com”>Vimeo</a&gt;.</p>

Työpäivää lyhentämällä työuriin pituutta

Suomen keskeisiä haasteita tulevina vuosina on valtiontalouden tasapainottaminen ja työttömyyden vähentäminen. Nämä kysymykset liittyvät olennaisesti yhteen.

Viimeisen vuoden ajan valtakunnassa on keskusteltu työurien pidentämisestä. Milloin on väläytelty eläkeiän nostamista, milloin opiskeluaikojen lyhentämistä. Molempien ratkaisujen taustalla ovat pakkokeinot ja todelliset ongelmat ovat jääneet keskustelun sivulauseisiin.

Opiskeluaikojen lyhentäminen pakkokeinoin on mielestäni väärä suunta. Suomen kilpailuvaltti maailmassa nyt ja yhä enemmän tulevaisuudessa moniosaava työvoima. Opiskeluaikojen lyhentäminen esimerkiksi perussuomalaisten ehdottamalla tavalla, jossa maisterintutkintoon asti opiskelisi yhä harvempi, ja alemmasta korkeakoulututkinnosta eli kandidaatin tutkinnosta tulisi standardi on jo ajatustasolla vahingollinen. Kuinka Suomen kilpailukykyä edistäisi koulutustason laskeminen? Opiskeluajan lyhentämisessä ainoat järkevät keinot ovat kannusteita. Esimerkiksi nopeasti opiskelevat saisivat porrastetusti opintolainaa anteeksi tms.

Kokoomus tarjoaa ratkaisuna eläkeiän nostoa. Tällä hetkellä Suomessa eläkeikä on 63 vuotta. Silti vain harva jaksaa jatkaa edes sinne saakka. Todellinen eläköitymisikä on noin 60 vuotta. Ennenaikaiselle eläkkeelle työntekijöitä ajaa ennen kaikkea työelämän raskaus. Tästä todistaa Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n tuore tutkimus, jonka mukaan 82 %:a suomalaisista kokee työtahdin liian kiihkeäksi.  Ongelmamme on se, että työ jakautuu tavattoman epätasaisesti ihmisten kesken: ne, joilla on työpaikka, työtä on aivan liikaa ja työtahti aivan liian hektinen ja ne, jotka ovat työttömiä… niin, heillä ei ole työtä lainkaan. Lisäksi erilaiset osa-aikaistyöratkaisut ovat tällä hetkellä ihmiselle kannattamattomia ottaa vastaan tai samasta syystä mahdotonta vapaaehtoisesti toteuttaa. Tähän ongelmaan vihreiden ajama perustulo toisi ratkaisun.

Eräs vaaliteemoistani on työelämäkysymykset ja työelämän laadun parantaminen. Tähän liittyy olennaisesti työn epätasainen jakautuminen. Kuinka tehdä työstä vähemmän kuluttavaa, että ihmiset jaksaisivat edes nykyiseen eläkeikään ja miten jakaa työtä tasaisemmin?

Ratkaisu on minulle selkeä: lyhennetään työaikaa. Jos työaikaa lyhennettäisiin esimerkiksi 35 tuntiin, tämä mahdollistaisi työn tasaisemman jakautumisen ja keventäisi ihmisten työtaakkaa, eli toisi selkeästi laadullista parantumista. Jos samalla madallettaisiin entisestään työnantajan mahdollisuutta palkata uutta työvoimaa sekä tehtäisiin osa-aikaistyöstä perustulon avulla kannattavampaa, duuni alkaisikin joustaa ihmisten tarpeiden ja jaksamisen mukaan. Tilanne oli olisi päinvastainen nykytilanteeseen, jossa työntekijä joustaa ja joustaa työtaakan alla kunnes katkeaa.  Lisäksi työttömyys pienenisi merkittävästi.

 

Ihan itse piirtämä hassunhauska juttu

 

Koulutus takaa hyvinvoinnin

Eilen 7.4. sekä Ristiinalaisessa että Länsi-Savossa julkaistiin kirjoittamani mielipidekirjoitus.

Vaalien jälkeisen Suomen on saatava pidettyä kiinni hyvinvointiyhteiskunnasta leikkaustarpeista huolimatta.

Tästä huolimatta lasten oikeus laadukkaaseen koulutiehen ja sitä kautta laadukkaaseen elämään tulee turvata myös tulevaisuudessa.

Koulutusjärjestelmämme on keskeinen osa suomalaista menestystarinaa. Se on luonut osaamista ja kilpailukykyä ja sitä kautta korkeaa hyvinvointia Suomeen.

Vahvuuksiamme ovat tasalaatuinen peruskoulu, jossa korkeasti koulutetut opettajat saavat opetussuunnitelman puitteissa toteuttaa opetusta varsin itsenäisesti, sekä jatko-opintojen maksuttomuus.

Nämä yhdessä ovat taanneet tasa-arvoa riippumatta oppilaan taloudellisesta tai sosiaalisesta taustasta. Koulutus on paras keino estää köyhyyden periytymistä ja tasa-arvoinen yhteiskunta on myös turvallisempi ja onnellisempi.

Koulujärjestelmämme ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, vaan vaatii jatkuvaa panostusta ja vaalimista. Peruskoulun perustan ei saa antaa rapautua enää yhtään enempää.

Kuntien mahdollisuudet järjestää opetusta on turvattava ja kunnat puolestaan on velvoitettava entistä selkeämmin takaamaan opetuksen resurssit.

Näin alueellinen eriarvoistuminen saadaan pysäytettyä, ja ylisuuret ryhmäkoot sekä oppilashuollon riittämättömyys korjattua.

Myös lukiokoulutukseen ja korkeakouluihin on panostettava. Globaalin talouden maailmassa Suomi tarvitsee korkeasti koulutettuja, monipuolista osaamista omaavia kansalaisia.

Perussuomalaisten ehdotukset korkeakoulujen opiskelijamäärien vähentämisestä, opiskeluaikojen lyhentämisestä akateemista vapautta rajoittaen sekä korkeakoulujen perustutkinnon alentamisesta maisterista kandidaattiin, ovat täydellisessä ristiriidassa Suomen tarpeiden kanssa ja siten Suomen kilpailukyvylle vahingollista.

Parasta isänmaallisuutta on panostaa koulutukseen, ei alentaa koulutustasoa.

Lisäksi koulutuksen maksuttomuus on olennainen osa suomalaista kansallista perintöä, jota eivät helppoheikit saa pyyhkäistä romukoppaan.

Mikko Siitonen

eduskuntavaaliehdokas (vihr.)

Ristiina