Henkilökohtainen vendetta

Koston enkeli räpiköi tänään 1.2.2010 Ristiinan valtuuston kokouksessa. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Ari Hämäläinen oli päättänyt tehdä tilit selviksi niiden kanssa, jotka olivat olleet lykkäämässä Virpi Siekkisen vakinaistamista viime syksynä. Lopputulema: naurunpyrskähdyksiä…

Hieman taustaa. Viime syksynä kunnanhallituksen puheenjohtaja Hämäläisen johdolla pyrittiin vakinaistamaan kunnanjohtaja Siekkistä. Silloin vihreät, kristillisdemokraatit, yksi keskustalainen ja sosialidemokraatit vaativat asiaa kunnanhallituksen uudelleen valmisteluun: asiassa oli liian monta avointa kysymystä (ks. kirjoitukset Kunnanjohtajastamme ja Kunnanjohtajan vakinaistamisesta 2). Muutaman hajaäänen avustuksella asia palautettiin kunnanhallituksen valmisteluun. Myös allekirjoittanut kirjoitti Ristiinalaiseen aiheesta valtuuston päätöksen jälkeen.

Kun valtuusto päätti mitä päätti, tuli Hämäläisen mitta täyteen. Vielä varsinaisen kokouksen aikana hän pystyi pidättelemään käytöstään, mutta valtuuston kokousta seuranneessa iltakoulussa alkoi asiaton ja moukkamainen kommentointi ja peräti huutelu, joissa asemansa täydellisesti unohtanut kunnanhallituksen puheenjohtaja sortui melkoisiin riman alituksiin niin useita valtuutettuja kuin valtuuston puheenjohtajaa kohtaan. Samoja purskahduksia saatiin lukea myöhemmin Länsi-Savon nettilehden keskustelupalstalta. Hämäläisen toiminta vaikutti, luvalla sanoen, koulukiusaajan käytökseltä. Vihreiden valtuustoryhmä nuhteli seuraavassa valtuuston kokouksessa Hämäläistä käytöksestään ja muistutti asemastaan.

Tänään valtuustokokouksessa saimme seurata jälleen samaa näytelmää Hämäläisen junaileman valtuustoaloitteen yhteydessä. Valtuustoaloitteena Hämäläinen esitti valtuutetuille koulutusta oikeista toimintatavoista valtuustokokouksien yhteydessä. Lisäksi hän tiedusteli vasta uudelleenvalitulta valtuuston puheenjohtajalta onko hän kenties käynyt koulutuksissa ja suositteli myös tutustumaan kirjallisuuteen valtuustotyöskentelystä! En tiedä jäikö valtuuston puheenjohtaja Jaana Vartiainen hölmistyneenä sanattomaksi vai eikä hän vain halunnut alentua Hämäläisen tasolle. Oli miten oli, Hämäläisen käytös oli törkeää. Vieläpä monella tasolla.

Kerronpa mitä tarkoitan. Ensinnäkin, asemansa puolesta Hämäläiseltä voitaisiin odottaa sivistyneempää käytöstä. Tämä on itsestäänselvyys. Toinen, paljon vakavapi oireilu tässä liittyy Hämäläisen ilmeisen vääristyneeseen käsitykseen demokratiasta: jos ihmiset eivät ole samaa mieltä, heidän pitäisi ilmeisesti ainakin ymmärtää olla hiljaa. Itsevaltaisiin otteisiin tottunut ja poliittisia erätappioita harvoin kokenut Hämäläinen ei ilmeisesti ole sisäistänyt toisinajattelun mahdollisuutta demokratiassa. Dialogi, slloin kun se perustuu loogiseen argumentointiin, tuottaa usein parempia tuloksia kuin yhden mielipiteen jyrääminen (vrt. Pohjois-Korea, Neuvostoliitto).  Sitä paitsi: demokratia ei saisi olla enemmistön diktatuuria. Ei ainakaan niin pienessä kunnassa kuin Ristiina, jossa resurssit myös aktiivitoimijoiden saralla ovat rajalliset. Jokainen voimavara ja näkökulma pitäisi hyödyntää. Silloinkin, ja erityisesti silloin, kun ne eroavat omasta mielipiteestä.

Hetki, jolloin Hämäläinen ehdotti valtuustettujen vaientamista koulutuksella, sai osan meistä läsnä olleista loksauttelemaan suita auki. Kun ajatuksesta sai alkuhämmennyksen jälkeen kiinni, alkoikin sitten tirskuminen ja säälinsekainen naurunpyrskähtely, joka tarttui myös lehtereille.

Advertisement