Valtuusto 22.4. eli Voi Arto, minkä teit!

Tässä raporttia viime viikon maanantain valtuustosta.

Ensimmäinen pykälä, jossa vihreät olivat näkyvästi esillä, liittyi Ristiinan valtuustosta  periytyneeseen KD:n Jenni Kolmisopin aloitteeseen, jonka ideana oli näyttää lasten elokuvia ilmaiseksi Ristiinassa kohderyhmänä päivähoidon ja kotihoidon lapset. Kh:n pohjaesityksenä oli että asia siirretään Ristiinan aluejohtokunnalle. Minä käytin puheenvuoron, jossa tuin aloitteen ideaa ja lopuksi esitin toivomusponnen, jonka sanatarkka muotoilu oli:

Sivistystoimi ryhtyy valmistelemaan ensi vuoden toiminnassa ainakin muutaman lasten elokuvan näyttämisen taajamakeskuksissa kokeiluluonteisesti.


Eli toisin sanoen toimintaa kokeiltaisiin Ristiinan lisäksi niin Anttolassa, Haukivuorella, Suomenniemellä kuin Otavassakin. Ponsi sai valtuuston yksimielisen tuen. Laitan oman puheenvuoroni seuraavaksi postaukseksi.

Seuraava meille tärkeä pykälä liittyi ESE:n 40 miloonan euron lainantakauksiin. Vihreiden Veli Liikanen oli tässä pykälässä aktiivinen ja kyseli, onko osa lainasta (n. 8 milj.) tarkoitus käyttää Fennovoimaan. Saimme vastaukseksi että ei, vaan pikemminkin uusiutuvien energiamuotojen investointeihin.

Haukivuoren koulu oli keskiössä valtuuston keskustelussa. Olimme yrittäneet ennen valtuuston kokousta vedota muihin ryhmiin, että hanketta lykättäisiin lautakuntakierroksen verran mutta emme olleet saaneet vastakaikua.

Joka tapauksessa osallistuimme keskusteluun aktiivisesti. Keskustelussa kiinnitettiin huomiota liikuntatiloihin ja niiden riittävyyteen koko Haukivuoren näkökulmasta, koulun toimivuuteen sekä ainakin meidän mielestämme puutteelliseen lautakuntakierrokseen. Rauni otti esiin kansanterveydellisiä näkökulmia ja minä puolestani kyselin mitä haittaa päätöksenteon siirtämisestä 6.5. valtuustoon olisi, mutta viranhaltijoiden (Mikander, Riihelä) vastaus oli varsin ehdoton ja tukea vastaesitykselle ei varmaankaan olisi tullut.

Nyt valtuusto siis hyväksyi F-vaihtoehdon ja 5,5 miljoonan raamin mutta ohjeisti myös käyttämään suunnitelmat asiantuntijalautakunnissa (kunuliin asia ei olisi ollut edes tulossa, mutta minä sitä vaadin ja sivistysjohtaja Siekkinen lupasi asian sinne tuoda). Teklan jaosto, joka hanketta ohjaa, velvoitettiin lautakuntien näkemys huomiomaan. Veli vielä muisutti, että koulun henkilöstön ja koulun vanhempaintoimikunnan (vai neuvottelukunnan?) näkemykset tulisi myös ottaa huomioon suunnitteluvaiheessa. Jonkinlaista liikkumavaraa vielä kuulemma on, joten toivottavasti koulun kohdalla päädytään edes kohtuulliseen lopputulemaan.

Myös Ristiinan asiat puhuttivat valtuustoa paljon. Ristiinan aluejohtokunnan purkamisesta käytiin pitkä keskustelu, johon osallistuivat sekä minä että vihreiden Minna Pöntinen. Minna puolusti kh:n pohjaesitystä, jossa valtuuston päätös aluejohtokunnan nimeämisestä kumotaan ja valitaan uusi aluejohtokunta. Minna korosti että tässä ei toimita ristiinalaisia vastaan mutta tässä tilanteessa aluejohtokunnan purkaminen on järkevintä. Minä puolestani vastustin pohjaesitystä ja kannatin keskustan Jaakko Väänäsen muutosesitystä, jonka ideana oli että asiasta mennään hallinto-oikeuteen. Käytin puheenvuoron, jossa korostin että kävi tässä miten kävi, niin elämä jatkuu ja eteenpäin on katsottava.

Taustallahan kaikelle tälle oli siis demareiden Arto Seppälän valitus aluejohtokunnan valitsemisesta. Keskustelu oli polveileva ja ristiinalaiset kaikki (lukuun ottamatta kokoomuksen Mauri Miettistä) pitivät asiassa yhtä. Asia meni siis äänestykseen ja äänin 29-28 aluejohtokunta päätettiin purkaa ja valita uusi. Selkeästi koko tapahtumasarja herätti eripuraa ja toivottavasti tämä ei vaikeuta valtuuston työskentelyä tulevaisuudessa. Ja jakoihin kysymys myös meitä vihreitä.

Toinen Ristiinaan liittyvä asia liittyi äänestysalueiden yhdistämiseen. Ristiinassahan on ollut aiemmin kuusi äänestysaluetta mutta nyt kh:n pohjaesityksessä määrä oli tarkoitus laskea kahteen. Jaakko Väänänen esitti että äänestysalueita ei muutettaisi lainkaan. Minä esitin kompromissina että tehdään kolme äänestysaluetta (eli Vitsiälä-Hangastenmaa, Kirkonkylä-Toijola, Pellosniemi-Kuomio). Minun esitykseni ei saanut kannatusta, joten äänestys käytiin kh:n esityksen ja Väänäsen esityksen välillä. Vihreät äänestivät kh:n pohjaesityksen puolesta minua lukuun ottamatta. Minä äänestin tyhjää.

Kokous oli siis mielenkiintoinen ja tapahtumarikas. Vihreät valtuutetutkin olivat isossa roolissa eri asioissa. Ainakin Ristiinan kannalta ilta oli surkea, mutta toivottavasti ei Haukivuoren. Aika näyttää.

Advertisement

Nurkkakuntaisuus ei riitä Ristiinalle

Tänään 11.10. Ristiinalaisessa julkaistiin mielipidekirjoitukseni Nurkkakuntaisuus ei riitä Ristiinalle. Tässäpä tarjolle tämäkin raapustus.

Vaalien alla on monella suulla sanottu, kuinka tärkeää on, että Ristiinasta valitut ehdokkaat ajavat ristiinalaisten etua. Lienee itsestään selvää että kaikki me ehdokkaat haluamme varmistaa kuntaliitossopimuksen noudattamisen ja lähipalveluiden säilymisen. Tätä ei yksikään puolue tai ehdokas pysty omimaan. On kuitenkin hyvin erilaisia käsityksiä siitä, mitä muuta ristiinalaisten etu on kuin sopimuksen valvontaa. Väitän että, ahdas nurkkakuntaisuus ja pelkkä kotikylään päin vetäminen ei viime kädessä hyödytä ristiinalaisia.

Nyt kun kuntaliitos toteutuu, on pystyttävä näkemään kokonaisuus. Esimerkiksi taloudenpidossa, kestävän kehityksen edistämisessä, julkisen liikenteen kehittämisessä, päivähoidon tai sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä koko Uuden Mikkelin etu on myös ristiinalaisten etu. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö tule vaatia yhtäläisiä palveluita ja investointeja täällä suunnassa kuntaa, mutta sitä se tarkoittaa, ettei mihinkään kilpajuoksuun muiden Uuden Mikkelin reuna-alueiden kanssa pidä ryhtyä eikä luoda vastakkainasettelua kaupunkikeskustan kanssa. Vuoden vaihteen jälkeen olemme samassa veneessä ja yhdessä sitä venettä on soudettava tai äyskäröitävä.

Kaupunkikeskustan on hyödyllistä ja järkevää huolehtia myös niin Ristiinan, Suomenniemen, Anttolan kuin Haukivuoren palveluista. Tämä on se viesti mitä Ristiinasta valittujen luottamushenkilöiden on saatava läpi kaikilla päätöksenteon tasoilla. Tämä vaatii yhteistyötä muiden luottamushenkilöiden kanssa eikä nyt ole sijaa henkilökohtaisten tai puoluepoliittisten etujen ajamiselle. Näitä molempia on nähty aivan riittävästi Ristiinan päätöksenteossa tähän asti. Ilman yhteistyötä on turha puhua mistään “Ristiina-puolueesta”.

Ristiinalaiset ansaitsevat ja tarvitsevat tulevaan kaupunginvaltuustoon avoimuutta ja lähidemokratiaa edistäviä, koko kaupungin kehittämiseen halukkaita ja sitoutuneita edustajia. Pirujen maalailu seinille tai änkyröinti kun ei palvele enää kenenkään etua.

 

Kuntaliitos – vaikea mutta oikea päätös

Eilen 3.5. Ristiinan, Suomenniemen ja Mikkelin valtuustot päättivät hyväksyä liittymisen yhdeksi kunnaksi. Ristiinassa jouduttiin odotetusti äänestämään. Äänestystulos oli 19-8 liitoksen puolesta. Myös me vihreät äänestimme liitoksen puolesta. Tässä vielä eilinen ryhmäpuheenvuoroni (ilman improvisaatioita).

Arvoisa puheenjohtaja!

Me vihreät olemme päätyneet kannattamaan kuntaliitosta. Alkuasetelmana oli että halusimme selvittää millainen sopimus olisi saatavissa ja millaiset olisivat itsenäisen Ristiinan elinehdot.

Me emme olleet lyöneet kantaamme etukäteen lukkoon toisin kun eräät. Osa valtuutetuista oli tosiaan päättänyt kantansa jo ennen prosessia ja pyrkinyt valikoimaan argumenttinsa sen mukaan.

Me puolestaan olemme halunneet nähdä koko prosessin ja tehdä vasta sen jälkeen päätelmämme.

Sopimus on aivan hyvä. Sitä ei käy kieltäminen.

Se, mikä minua harmittaa, on itsenäisen kunnan puolustajien hampaattomuus ja suoraan sanoen rohkeuden puute. Mitään uskottavaa vaihtoehtoa liitokselle ei ole osattu tai uskallettu esittää. On vain toistettu mantroja, jotka eivät ole juuri latteuksia syvällisempiä.

Kuinka puolustaa itsenäisyyttä, jos ei kerro miten se toteutetaan?

On todennäköistä, että Ristiina joutuu tulevaisuudessa sopeuttamaan tulojaan ja menojaan vähintään 1,5 miljoonaa. Ehkä vielä enemmän jos korot nousevat tai valtionosuudet laskevat. Kukaan itsenäisyyden puolustaja ei ole halunnut tuoda – ei julkisuudessa eikä suljettujen ovien takana – todellista, realistista ja uskottavaa visiota siitä, kuinka itsenäinen Ristiina tästä tulevaisuudessa selviytyisi.

Jos säilymme itsenäisinä, kuinka paljon ollaan valmiita korottamaan veroja? Mitä verojen korotukset tekisivät kunnan vetovoimaisuudelle? Olisiko se oikeudenmukaista pienituloisia kohtaan?

Entä mistä tarvittavat leikkaukset tehdään? On ollut ainoastaan epämääräisiä heittoja ”henkilöstön perkaamisesta”.  Mitä henkilöstöä meillä on enää jäljellä perattavaksi?

Kuinka siis olisi tarkoitus toimia? Leikattaisiinko pienistä puroista, kuten lakkauttamalla ryhmäpäiväkotitoiminta tai kunnan harkinnanvaraiset avustukset, lyhennetäänkö kirjaston tai terveyskeskuksen aukioloaikoja, kasvatetaanko ryhmäkokoja peruskoulussa vai lopetetaanko aamupäivä- ja iltäpäiväkerhot pikku koululaisilta? Lopetetaanko lukio?

Ja mitä tehtäisiin rakenteille? Ostetaanko kaikki loputkin palvelut tulevaisuudessa Mikkeliltä tai kuntayhtymiltä ja kadotetaan loppukin päätösvalta kuntalaisten palveluihin?

Uhkakuvia voi siis heittää myös toiseen suuntaan. Tämä kuitenkin osoittaa että itsenäisenä kuntana tie ei olisi helppo.

Liitoksen vastustajat sanovat että sopimuskauden päätyttyä meillä ei ole enää mitään takeita mistään. Hurjimmat väittävät että Ristiinaan ei enää rahaa tulisi lainkaan ja palvelut lakkaavat vähitellen.

Näin on. Meillä ei ole sopimuksen pohjalta kuin kolmen vuoden takuu. Millaisen takuun te annatte itsenäisyydelle?  Itsenäisyydellä ei ole edes sitä kolmen vuoden takuuta. Teidän vaihtoehtonne on kuin ostaisi käytettyä autoa näkemättä sitä. Kerrotte että jotain remonttia pitäisi tehdä, mutta ette sitä millaista remppaa ja millä hinnalla. Ostaisitteko itse sellaisen auton?

Ennen kaikkea kyse on kolmea vuotta pidemmästä ajasta. Sen täytyy perustua silloin luottamukseen. Meillä vihreillä ei ole mitään syytä epäillä että Mikkeli olisi tässä meitä huijaamassa ja pettämässä.

Valtuutettujen on tehtävä päätökset tietämiensä faktojen perusteella. On vihjailtu, että konsulttien valtuutetuille esittämät talousluvut johtavat tarkoituksella harhaan.  Jos näin on, arvoisat kuntaliitoksen vastustajat, niin näyttäkää meille oikea tie: missä luvut valehtelevat?

Pakko sanoa, neuvottelutavoitteena ollut Suur-Savon sähkön osakkeiden säätiöiminen oli jo alun perin epärealistinen. Me omassa porukassa mietimme, että tästä kuntaliitosta vastustavat saavat olkinuken omille tavoitteilleen. Emmekä tainneet aivan väärässä olla… Eikä se ole ainoa olkinukke.

Arvoisa puheenjohtaja!

Itsenäisenä Ristiina tarvitsisi nykyistä kunnianhimoisemman vision. Sen pitäisi olla jotakuinkin tällainen:

Yksi. Kunnan maksuvalmiutta tulee oleellisesti saada parantumaan talouden marginaalin kasvattamiseksi. Näin yksittäiset satunnaiset erät eivät aiheuttaisi sellaisia laineita kuin nykyään.

Kaksi. Kunnan omavaraisuusaste tulee saada nostettua yli 50 %:n, kun se on tällä hetkellä n. 32 %:a. Tämä takaa kunnan selviytymisen velvoitteistaan pidemmällä aikavälillä.

Kolme. Kunnan asukasta kohden laskettua velkataakkaa tulee pienentää siten, että se on alle kuntien keskimääräisen velkaantuneisuuden, jotta saadaan hallittua riskiä nousevista koroista. Tällä hetkellä velkaantuneisuusaste on suurempi kuin kunnissa keskimäärin.

Neljä. Vähennetään kunnan riippuvuutta valtionosuuksista ja varaudutaan valtionosuuksien pienentymiseen tulevaisuudessa.

Viisi. Kunnan investointivelkaa aletaan merkittävästi kuromaan kiinni viimeistään ensi valtuustokauden lopulta lähtien.

Kuusi. Varaudutaan väestön ikääntymisestä johtuvaan heikkenevään huoltosuhteeseen.

Kysymys kuuluu: Onko meillä voimavaroja tähän? Vai tyytyisimmekö sittenkin vain sinnittelemään ja elämään kädestä suuhun?

Arvoisa puheenjohtaja!

”Kolmesta köyhästä ei tule yhtä rikasta”, näin hoetaan. No ei tule ei. Kuka sellaista olettaa? Hyvä on kysyä tuleeko kolmesta köyhästä itsenäisinä kolme rikasta? SItä voi kysyä yhtä lailla.

Seuraavat muutamat vuodet tulevat olemaan kovia kuntasektorilla. Valtionosuudet ovat pienenemässä ja kunnat joutuvat sopeuttamaan toimintojaan väheneviin tuloihin. Ennemmin tai myöhemmin korot lähtevät nousuun. Kuntaliitossopimus turvaa Ristiinan palvelut vaikeiden aikojen ylitse ja vaikka tulevaisuus kolmen vuoden jälkeen on hämärän peitossa, niin siihen mennessä Mikkeli on joutunut tekemään sopeutuksensa siten, ettei Ristiinan palveluita ole voitu leikata.

Meille vihreille asia näyttäytyy siten että itsenäisyyden hintaa oltaisiin ottamassa henkilöstön selkänahasta, veronmaksajien kukkarosta sekä kuntalaisten palvelutasosta. Vastineeksi saisimme itsenäisen kunnan, joka pärskii hädin tuskin pinnalla ja joka on myynyt keskeiset toimintonsa muiden tuotettavaksi. Jäljellä olisi valtuusto, joka on kumileimasin muualta tulleille laskuille ja nipun valtuutettuja, joilla ei ole mitään valtaa vaikuttaa mihinkään.

Me vihreät emme todellakaan hingu osaksi Mikkeliä emmekä suinkaan luule että kolmesta köyhästä tulisi yksi rikas. Me kuitenkin uskomme että yhdessä vastaamme paremmin tulevaisuuden haasteisiin emmekä me halua nähdä sitä kurjistumiskehitystä, joka tekee yhdestä köyhästä todellisen keppikerjäläisen.

Onnistunut kuntaliitos vaatii työtä

Tänään 26.4. sekä Ristiinalainen että Länsi-Savo julkaisivat mielipidekirjoitukseni liittyen kuntaliitokseen. Laitan se nyt tännekin vielä luettavaksi.

Me vihreät olemme halunneet suhtautua kuntaliitosneuvotteluihin avoimin mielin ja kiihkottomasti. Halusimme nähdä millainen neuvottelutulos saavutetaan ja mitä vaihtoehtoja itsenäiselle Ristiinalle olisi luvassa.
Sopimuspaperin sisältö on yllättävän hyvä. Sopimuksessa on kieltämättä kattava investointiohjelma sekä pienempi paine nostaa veroja. Tärkeintä sopimuksessa on kuitenkin se, että näin lähipalvelut saadaan turvattua nykyisellä tasolla. Se, että suomenniemeläisten on ajateltu tukeutuvan Ristiinan palveluihin, tuo uskoa siihen että palvelut voisivat säilyä Ristiinassa myös jatkossa.
Yltiöoptimismiin ei kuitenkaan pidä sortua. Vaikka investointiohjelmassa on paljon hyvää, osa rahasta olisi pitänyt osata kohdistaa paremmin. Vihreiden hyvät esitykset investointikohteiksi, kuten kevyen liikenteen väylän rakentaminen Mikkelin ja Ristiinan välille, jäivät valitettavasti huomioimatta. Toteutuipa kuntaliitos tai ei, veroprosentti tulee nousemaan ja ristiinalaisten lähipalveluiden säilymiseksi joudutaan tulevaisuudessakin tekemään työtä.
Kuntaliitosta vastustavilla oli tänä keväänä mahdollisuus esittää todellinen vaihtoehto kuntien yhdistymiselle. Valitettavasti uhkakuvien maalailusta ei päästy yhtään sen pidemmälle. Itsenäisen kunnan puolustaminen on jäänyt pinnalliseksi ja epäuskottavaksi. Itsenäisyyden hinta näyttäytyy näin kovana: korkeampia veroja ja kurjistettuja Mikkeliltä ostettuja palveluita. Kun järkisyyt eivät tunnu puolustavan itsenäisyyttä, jää jäljelle vain tunteeseen perustuvia mielipiteitä ja pelkoja. Se ei riitä, kun kyseessä on jokaisen kuntalaisen etu.
Tähän asti olemme keskittyneet ristiinalaisten etujen turvaamiseen. Jos kuntaliitos toteutuu, meidän on ryhdyttävä ajattelemaan kokonaisuutta. Jokaisen kuntalaisen on päästävä kohtuullisessa ajassa ja matkassa lääkäriin. On huolehdittava, että peruskoululla on riittävästi resursseja niin keskustassa kuin reuna-alueillakin. Niin Ristiinassa, Anttolassa kuin Otavassakin tarvitaan kirjastoa ja päiväkotia. Toimivat lähipalvelut koko kunnan alueella on myös ristiinalaisten etu.
Vihreät tulevat 3.5. äänestämään kuntaliitokseen puolesta. Ei siksi, että riemusta kiljuen haluaisimme Mikkeliin vaan siksi, että itsenäisen Ristiinan hinta on liian kova. Ristiinalaiset eivät kaipaa siihen kylmään kyytiin, johon jääräpäinen itsenäisyys meidät veisi.

Mikko Siitonen
Kunnanvaltuutettu (vihr.)
Jukka Kuusela
Varavaltuutettu (vihr.)