Eräs lättäjalka vastaa

Presidentinvaalit ovat ohitse ja Sauli Niinistö tulee olemaan 12. Suomen tasavallan presidentti. Minulle on jäänyt vaalikamppailusta muutama asia sen verran hampaankoloon, että taidanpa vuodattaa ne tähän.

Ensinnäkin Pekka Haavisto teki hienon tuloksen, oli äänestäjät sitten vihreitä tai haavistolaisia tai molempia. Erityisen hienoa kuitenkin Haaviston menestys on vihreille  eduskuntavaalien jälkeisen apeuden lievittäjänä. Samalla tavalla Väyrynen nosti kepun kanveesista.

Lipponen epäonnistui, mutta rehellisyyden nimissä: odottiko kukaan oikeasti mitään muuta? Lipponen on menneen ajan miehiä ja monilla – myös minulla – on vallan terävät muistikuvat pääministeri Lipposesta. Jossain huumoriohjelmassa asia muotoiltiin osuvasti: ”demareiden vaalikampanja olisi luultavasti onnistunut paremmin, jos ehdokkaana olisi ollut joku demari”.

Niinistöstä tuli presidentti, mutta kuka oikeasti uskoi mitään muuta? Niinistön suosio on ollut pitkään vankka ja vakaa, ja sanon tämän ilman sarvia ja hampaita, hän on saanut vankkaa taustatukea mm. MTV3:lta. Eikä siinä mitään. Kyllä tiedotusvälineet nostivat persut edellisissä eduskuntavaaleissa ja Haavistoa presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella. Näin se menee ja ”mediapeliä!”, sanoisi Väyrynen.

Arhinmäki pärjäsi koko ajan paremmin ja paremmin mitä pidemmälle kamppailu eteni. Hän haastoi ja uskalsi antaa esimerkkiä erilaisesta, auktoriteettivapaasta presidenttiehdokkuudesta, joka ei ole lainkaan sellaista ”maan suuri isäntä talossa”  –johtajuutta.

Arhinmäen, samoin kuin Biaudet’n, roolina oli haastaa Soini… jotta Haaviston ei tarvinnut ja jotta Haavisto voisi nousta tämän yläpuolelle ”valtakunnansovittelijana”. Tämän pelitilanteen oivaltaminen oli varmasti Haaviston kampanjakoneiston suurin ja tärkein oivallus. Se vain ei lopulta riittänyt ennakkosuosikkia vastaan. Mutta kuka oikeasti sitä odottikaan?

Ja ketäs muita siellä oli?

Ai niin, Essayah.

Mutta sitten Soiniin. Soinin kitkeryys vaalien jälkeen on tehnyt hänestä Suomen virallisen huonon häviäjän: ”Koko kansa saa äänestää Soinia! Soinista tulee resitentti! Kansa ei äänestäkään Soinia. Edes Soinissa. Soinista ei tule resitentti. Soini hyvin hyvin pettynyt. ”

Mistä kiikasti että kansa valitsikin Soinittoman Suomen?

’Vastajytky’ lienee vielä ’jytkyäkin’ vastenmielisempi ilmaisu, mutta näin se tietysti politiikassa menee: reaktioita seuraa vastareaktio ja niin kävi nytkin. Tosin ehkä eniten myötähäpeää aiheuttanut vaalianalyysi tuli Timo Soinin omasta suusta: ”Kansa halusi Soinin jatkavan persujen puheenjohtajana!”. Höpö höpö. Väite on yhtä validi kuin jos Haavisto olisi väittänyt kansan halunneen hänen jatkavan vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Soinin imu ei enää riittänyt, siitä on kyse ja piste.

Mutta mikä sitten hyydytti Soinin? Väitän, että Soini itse. Kampanjan aikana Soinista paljastui puolia, jotka hän on koittanut peittää (yliherkkyys ja huumorintajuttomuus Soiniin kohdistuvasta kritiikistä, naisviha ja itserakkaus, näin muutamia mainitakseni). Soinin todellinen karva on alkanut siis paljastua.

Lisäksi Soinilla tuntuu nousseen jytky päähän. Näin on pääteltävä, sillä sen verran tarmokkaasti mies hoki ’jytkyä’ jokaisessa presidentinvaalitenteissä. Aivan kuin vanha levy olisi jäänyt pyörimään samalla uralle.

Ymmärrän että ’jytky’ oli Soinin suuri henkilökohtainenkin voitto, mutta silti ”Suomen kansa on äänestänyt jytkyn…”  hokeminen tentistä toiseen paljasti tietyn sisällyttömyyden Soinista. Sama sisällön puute välittyi jatkuvista vaikeiden kysymysten väistelystä, omien aloitteiden puuttumisesta, ja kun EU:kaan ei noussut isoksi vaaliteemaksi, niin metsään mentiin ja kovaa.

—-

Vihreiden vaalitappio viime keväänä sai vihreät puolueena jättämään persut rauhaan. Vihreät ovat antaneet persujen aivan yksin käydä sanasotaansa vihreitä vastaan. Tämä ei tietenkään koske yksittäisiä vihreiden jäseniä, mutta itse puolue on ollut hiljaa ja kääntänyt fokuksen muualle. Persut ovat jatkaneet nälvimistään samaan malliin, eikä vähiten Soinin suulla.

Olen ollut koko ajan sitä mieltä, että vihreiden ja persujen vastakkainasettelu on pitkälti persujen aiheuttamaa ja haluamaa. He ovat tarvinneet keppihevosen, vai mitä mieltä olette siitä että samassa lauseessa, jossa Soini kehuu Haavistoa sillanrakentajaksi ja aidosti suvaitsevaksi ihmiseksi, joka ei halua tökkiä muita, hän muistaa kuitenkin itse tökkiä vihreitä ”kuten muut vihreät”… Timo ei taida itse olla niin suuri ihminen, että osaisi olla nälvimättä.

Ja entäpä tämä Soinin kommentti Niinistön valinnasta:

” Vihreät lyötiin lättäjalaksi tässä toisella kierroksella. Ei Niinistö ole mikään liberaali. Hän on konservatiivipuolueen ehdokas ja voitti aivan pystyyn nämä vaalit, Soini sanoi STT:lle vaalivalvojaisissa sunnuntai-iltana Brysselissä.

Haavisto oli Soinin mukaan hyvä ehdokas, mutta porukka hänen takanaan pilasi hänen mahdollisuutensa.” (http://www.iltasanomat.fi/presidentinvaalit/timo-soini-vihreat-lyotiin-lattajalaksi/art-1288447145263.html)

Eli taas vihreät? Voi Timo, vihreät!

—-

Paavo Arhinmäki ennätti huikkaista ensimmäisenä takaisin:

”Mutta kyllähän perussuomalaiset viime viikolla lyötiin lättäjaloiksi, hän toteaa lainaten Soinin määritelmää Vihreistä Haaviston hävittyä kokoomuksen Sauli Niinistölle sunnuntaina.

Arhinmäki viittaa perussuomalaisten pikkuruiseen osanottoon kevään ammattiliittovaaleissa. Puolue sai houkuteltua JHL:n vaaleihin kaksi ja metalliliiton vaaleihin kuusi omaa ehdokasta. SDP:llä ja vasemmistoliitolla on satoja ehdokkaita.

– Takana on pitkä uho siitä, että perussuomalaiset ovat duunareitten puolella ja valtaavat ammattiyhdistysliikkeen, hän sanoo.

– Nyt nähtiin kuinka kapealla pohjalla se on, kun puolueen puheenjohtajakin on loimaankassalainen ja hehkuttaa vedet silmissä Niinistöä  ja Thatcheria.”   (http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2731529/arhinmaki-piikittelee-%E2%80%9Dperussuomalaiset-lyotiin-lattajaloiksi%E2%80%9D)

Niinistön oletettu “konservatiivisuus” on joka tapauksessa aivan erilaista kuin Soinin ”konservatiivisuus”. Se lienee Suomen kannalta vain hyvä asia.

—-

Mielenkiintoista on ollut huomata se, miten Soini tarvitse vihreitä vähintään yhtä paljon kuin EU:ta ja maahanmuuttajia. Soini tarvitsee vihollisia ja syntipukkeja.

Hyvä Timo Soini, sinä tarvitset meitä vihreitä, jotta voisit oikeuttaa oman olemassaolosi. Harmi vain, että me emme riitä sinun oikeutukseksi ilmeisesti enää kovinkaan pitkään.


Mainokset

Hallitusneuvotteluihin?

Viime yönä vihreiden puoluevaltuuskunta ja eduskuntaryhmä yhteiskokouksessaan päättivät osallistumisesta hallitusneuvotteluihin. Näihin mennään ”kunnianhimoisin” tavoittein.  Tosiasiallisesti kunnianhimo on ehdoista kaukana, hyvin kaukana. Edelleen olen pettynyt siihen miten marginaalisessa asemassa koulutuspolitiikka näyttää olevan vihreässä maailmassa.

Sanon asian suoraan: mikään, ei yksinkertaisesti mikään, voi perustella hallitukseen tai edes neuvotteluihin lähtemistä. Eri puolilla  on käytetty puheenvuoroja hallitusneuvottelujen puolesta ja vastaan, mutta minä luulen silti että vihreiden mahdollinen hallituskausi tulee olemaan melkoinen kuolemansuudelma koko puolueelle. Jo pelkkkiin neuvotteluihin osallistuminen näyttää tässä tilanteessa siltä, että meille kaikki on myytävänä. Ja taitaapa itse asiassa ollakin. Demareiden januskasvoisuus oli odotettavissa ja enemmän olisi yllättänyt, jos se porukka olisi pitänyt kiinni sanoistaan. Mutta että mekin?
Liibalaaba poliittisen tilanteen muuttumisesta on totta, tottakai. Mutta kuka ulkopuolinen sitä uskoo?
Meistä on nyt virallisesti tullut osa establishmenttia. Se on surullista.
Jyrki Katainen on hallitustunnustelijana osoittanut selkeästi sen, ettei hänestä ole valtiomieheksi. Elämme aikoja, jolloin PS olisi ollut pakko saada integroitua systeemiin. Tämä olisi onnistunut vain saamalla heidät hallitukseen. Tosiasiassa äänestystulos ei nyt näy hallituspohjassa tai tulevassa ohjelmassa ollenkaan. Kataisen olisi pitänyt persujen poisjäänti-ilmoituksen jälkeen osata luopua tunnustelijan tehtävistä ja luovuttaa vastuu Soinille. Tässä rimpuilussa olisi aloitettu lähtölaskenta takaisin höyhensarjaan. Mutta ei. Meidän ei pidä kuitenkaan lähteä tukemaan Jyrki-boyn poikavuosien unelmaa pääministeriydestä.
Meidän kannalta on se ja sama, jos Suomeen ei synny toimintakykyistä hallitusta. Eikä se ole meidän vaalissa rökeletappion kokeneiden ongelma. Se on voittajien ja heidän vastuuttomien lupaustensa ongelma.


Asiat joista tulee vaieta, on huudettava!

Vaalit meni henkilökohtaisesti vallan hyvin: 339 ääntä ei ollut vihreänä Vihreänä Etelä-Savossa lainkaan huono saavutus! Leikillisesti voisi sanoa, että olen tällä hetkellä neljänneksi suosituin vihreä poliitikko maakunnassa…

Haluan kiittää kaikkia jotka ovat kampanjan aikana auttaneet, tukeneet ja kannustaneet minua ja jokaista joka on uskonut projektiimme ja käynyt äänestämässä vihreitä. Erityiskiitos kuuluu Elinalle ja Helmille, Kertulle, Miljalle, Jennille, Jukalle, Päiville sekä Laurille ja Teijalle. Ilman teitä tästä ei olisi tullut mitään.

Nyt ei ole oikea hetki masentua, vaikka vaalitulos olikin monella tapaa kovin masentava. Ilonpilkahduksiakin on: pystyimme pikkuriikkisen nostamaan kannatustamme maakunnassa ja teimme resursseihin nähden onnistuneen kampanjan. Ilon pisara on sekin, että Olli Nepponen putosi eduskunnasta. Tosiasia kuitenkin on se, että meitä vihreitä aktiiveja ja jäseniä on niukalti verrattuina muihin puolueisiin. Niinpä jos vaalitulos masentaa, toimi. Liity vihreisiin ja tuo mukana kaverisikin! Seuraavissa kunnallisvaaleissa on revanssin paikka ja tarvitsemme uskoa ja tekeviä käsiä ja tietysti jäsenmaksutuloja mainoskampanjaan. Vihreisiin voit liittyä kätevästi klikkaamalla TÄSTÄ. Erityisesti täällä Ristiinassa tarvitsemme uusia jäseniä ja uusia tekijöitä. Nyt mukaan! Myös Vasemmistoliitto on hyvä vaihtoehto kapinoida vaalitulosta vastaan.

Perussuomalaisten nousu huolestuttaa minua kuten monia muitakin. Perussuomalaiset ovat kuitenkin esiintyneet avoimen ympäristövastaisena puolueena ja samoin perussuomalaisten koulutuspolitiikka on täydellisen kestämätöntä. Seuraava eduskunta päättää perusopetuksen tuntijaosta ja jos ja kun perussuomalaiset nousevat hallitukseen, niin heillä on mahdollisuus todenteolla olla muokkaamassa hyvinvointimme kulmakiven, peruskoulun, perustuksia. Toivottovasti perussuomalaisten painoarvo jää ainakin näissä kahdessa kysymyksessä mahdollisimman vähäiseksi.

En malta jättää mainitsematta sitä, että persut ratsastivat vaaalirahakohulla, mutta ovat itse olleet todella laiskoja jättämään ennakkoilmoituksia vaalirahoituksistaan. Toivottovasti tämä puheiden ja tekojen ristiriita jatkuu myös mahdollisella tulevalla hallituskaudella…


Jotkut sanovat nyt, että vihreiden pitäisi muuttua kovasti, koska meidän periaatteemme ja tavoitteemme eivät vastaa suomalaista asenneilmastoa. Mutta juuri nythän meitä tarvitaan enemmän kuin koskaan: tarvitaan kapinaa konservatiivista, ahdasmielistä ja sulkeutunutta maailmankuvaa vastaan! Perskules: TARVITAAN ILMASTOLAKI, ENERGIANKULUTUSTA PITÄÄ VEROTTAA, SUKUPUOLINEUTRAALI AVIOLIITTOLAKI ON HYVÄKSYTTÄVÄ, NORPPAA ON SUOJELTAVA, EUROOPAN UNIONI JA EURO OVAT SUOMELLE TÄRKEITÄ, VÄHEMMISTÖJÄ EI SAA SORTAA JA SYRJIÄ, YDINVOIMASTA ON LUOVUTTAVA, LUONNON MONIMUOTOISUUTTA ON VAALITTAVA, TURVETTA EI SAA POLTTAA, TURKISTARHAUS TULEE KIELTÄÄ jne jne. Ne asiat joista pitäisi vaieta, on huudettava!

Jotkut sanovat myös: kansa on puhunut, pulinat pois. Höpönlöpö! Minulla on oikeus purpattaa juuri niin paljon kuin haluan ja parhaaksi katson. Vapaus on aina toisinajattelijoiden vapautta. Näin sanoi Rosa Luxemburg vuonna 1917. Vihreiden rooli on olla toisinajattelijoita ja seuraavat neljä vuotta tämä korostuu. Meidän roolimme on kyseenalaistaa asenneilmapiiri ja tuleva politiikka. Meidän tehtävämme on haastaa ihmisiä kapinaan suvaitsemattomuutta, itsekkyyttä ja matalaotsaisuutta vastaan!

Lopuksi vielä pari linkkiä. Ihan vaan piruillakseni vaalivoittajalle.

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20110470851

http://yle.fi/uutiset/teemat/vaalit_2011/2011/04/netissa_leviaa_hallitukselle_nimi_sinipunaniskat_2523734.html

<p><a href=”http://vimeo.com/18320427″>Uutisia PerusSuomesta</a> from <a href=”http://vimeo.com/user5615773″>Mika Lammi</a> on <a href=”http://vimeo.com”>Vimeo</a&gt;.</p>

Peruskoulusta persukouluun

Historianopettajakollegani kanssa olemme vitsailleet siitä, kuinka perussuomalaisten nousu maamme johtoon muuttaisi historianopetusta yläasteella: sen jälkeen opetettaisiin vain jatkosodan hyökkäysvaihetta, eikä yksikään suomalainen jermu kieltäytyisi ylittäessään vanhaa rajaa… Pistetäänpä tötteröhattu päähän ja katsotaan mitä perussuomalaisten vaaliohjelmassa sanotaan koulutuspolitiikasta.

Tehdäänpä alkuun pieni yhteenveto. Perussuomalaisten vaaliohjelman koulutusta koskevassa osiossa muutama asia jää ihmetyttämään: maahanmuuttajaoppilaat ja käytöshäiriöt tuntuvat olevan peruskoulun lähes ainoat ongelmat, ja niiden osuus ylikorostuu ohjelmassa jättäen lähes kaiken muun loistamaan poissaolollaan. Kolmas ylikorostuneisuus liittyy toisen kotimaisen opiskeluun.

Toisen asteen ja korkeakoulutuksen osioista puolestaan jää erikoinen maku. Huomio kiinnittyy väkisinkin ”kirjatoukkien” vähäiseen arvostukseen. Ammattikoulutus nähdään selkeästi parempana vaihtoehtona lukiolle, ja niinpä ammatillista koulutusta halutaan lisätä. Korkeasti koulutettujen määrää halutaan vähentää ja koulutustasoa laskea maisterin tutkintojen määrää laskemalla ja kandin tutkintojen määrää lisäämällä. Keskeinen painopiste ohjelmassa tuntui liittyvään akateemiseen työttömyyteen. Tietynlainen epäluuloisuus ja ehkä myös kateus tai inho tai herraviha korkeasti koulutettuja kohtaan paistaa rivien välistä. Perussuomalaisten ohjelmassa myös akateemiseen vapauteen suhtaudutaan kielteisesti. Perussuomalaisten vaatimukset opintotuen sitomisesta elinkustannusindeksiin kuulostavat väkisinkin ontolta kosiskelulta kun samaan aikaan hyökätään niin voimallisesti korkeakoulutusta vastaan.

Yleishavaintona voidaan nähdä melkoinen sanahelinän määrä sekä kouluterminologian puuttuminen. Muutamia ristiriitaisuuksia, parikin selkeää asiavirhettä sekä yksi aivan käsittämätön heitto ohjelmasta löytyy. Mitään kovin vallankumouksellista tai edistyksellistä ohjelma ei kuitenkaan sisällä. Tosin korkeakoulutukseen liittyvä kielteisyys on mielestäni vahingollinen ajattelutapa, sillä Suomen kilpailukyvyn kannalta koulutustasomme alkaa olla kohta ainoita kilpailuvalttejamme.

Perussuomalaisten koulutuspoliittiset linjaukset voidaan listata yhteen näin:

–          Ryhmäkokoihin maksimit.

–          Käytösnumeroilla käytöshäiriöt kuriin.

–          Maahanmuuttajalapsille enimmäiskiintiöt kouluihin.

–          Liikunnan numeroarvioinnista luopuminen.

–          Pakollisesta toisen kotimaisen kielen opiskelun lopettaminen peruskouluissa ja lukiossa.

–          Pakollinen virkamiesruotsin suorittaminen poistetaan yliopistoista.

–          Lähikouluperiaatteesta tinkiminen: taajamien lapsia alettava kuljettamaan kyläkouluihin.

–          Kouluihin kuuluvat joulujuhlat ja suvivirret. Asia ei saa olla koulun omassa päätäntävallassa.

–          Mikään uskontokunta ei saa sijoittaa oikeaoppisuusvahteja uskontoa käsitteleville oppitunneille.

–          Kuntayhtymiä ja muita vastaavankaltaisia ratkaisujen purkaminen ammatillisesta koulutuksesta.

–          Lukukausimaksut korkeakouluihin EU:n ulkopuolelta tuleville opiskelijoille.

–          Yleistä koulutustasoa on laskettava: alemmasta korkeakoulututkinnosta eli kandidaatintutkinnosta tulisi tehdä yliopistoissa perustutkinto.

–          Akateemista vapautta on rajoitettava.

–          Kohti putkitutkintoja.

–          Opintotuki sidottava elinkustannusindeksiin.

–          Korkeakoulujen opiskelijamääriä tulee pienentää.

Jokainen tehkööt tästä omat johtopäätöksensä. Minä puolestani toivon että seuraavassa hallituksessa ei istu perussuomalaista opetusministeriä.

————————————————————————-

Seuraavaksi keskityn avaamaan perussuomalaisten ohjelmaa yksityiskohtaisemmin. Aloitetaanpa ryhmäkokoasiasta: ryhmäkokomaksimeja tarvitaan, koska:

…yhteiskunnassamme esiintyy koko ajan enemmän ns. häiriökäyttäytymistä.

Näin ollen ryhmäkokoja pitää tarkastella myös erityistilanteissa:

…Alaluokille, yhdysluokille ja ryhmille, joissa on käytöshäiriöisiä, pitää … määrittää omat ryhmäkokomaksimit.

Ristiriitaiseseksi asia kuitenkin muuttuu, kun teksti jatkuu:

…kaikki tahallinen välinpitämättömyys sekä opetuksen ja oppimisen häiriköinti eivät suinkaan johdu suoranaisista käytöshäiriöistä, eikä Perussuomalaisten mielestä kaikkea käyttäytymistä pidä lähteä siksi ongelmatisoimaan ja diagnosoimaan.

Miten tämä pitäisi sitten ymmärtää? Ohjelmaa jatkaa:

Koulujen kasvatusvastuun lisääntyminen edellyttää myös sen tunnustamista, että on olemassa hyviä ja huonoja käytöstapoja ja että käytöstapoja voidaan arvottaa. Perussuomalaisten mielestä käyttäytymistä voitaisiinkin arvioida numeroin jo kolmannelta luokalta alkaen ja arvosana käyttäytymisestä tulisi näkyä myös päättötodistuksessa.

Eli yhteenvetona: käytösongelmia ei pidä diagnosoida, mutta ryhmäkokoja pitää näissä tapauksissa alentaa. Epäselväksi jää se, että jos käytöshäiriöistä ei saa tehdä ongelmaa, miksi sen pitäisi vaikuttaa ryhmäkokoon. Ja jos oppilaita ei saa diagnosoida, millä perusteilla oppilasryhmää sitten pienennetään. Perussuomalaisten mielestä käytöshäiriöt saadaan kuriin käytösnumeroilla.  Jokainen joka koulumaailmaa yhtään tuntee, ymmärtää että edellä mainitut asiat sotivat niin oppilaan oikeuksia, erityisopetuslakia kuin tervettä järkeä vastaan.

Muusta erityisopetuksesta perussuomalaiset sanovat puolestaan ympäripyöreästi vain että:

Erityisoppilaita ei pidä väkisin yrittää integroida normaaleihin luokkiin, vaan heille on tarvittaessa järjestettävä omaa opetusta

Selvästi tarkimmat linjaukset liittyvät kuitenkin (ei kovin yllättäen) maahanmuuttajalapsiin:

Kieltä osaamattomat maahanmuuttajalapset on ensin laitettava erilliseen kielenopetukseen ennen normaaleihin opetusryhmiin sijoittamista.

No juuri näinhän onkin. Oletetaan sitten, että persut haluavat pitää myös tätä käytäntöä yllä. Maahanmuuttajalasten enimmäiskiintiöissä on perussuomalaisten mielestä maahanmuuttajalasten omasta edusta:

Perussuomalaiset kannattavat ajatusta koulukohtaisista enimmäiskiintiöistä maahanmuuttajataustaisille oppilaille, sillä mamu-oppilaiden keskittyminen vain tiettyihin kouluihin heikentää heidän integraatiotansa suomalaiseen yhteiskuntaan.

Opettajista perussuomalaiset innostuvat oikein runoilemaan:

Koulumuistoja on jokaisella, kaverit ja opettajat muistetaan opitun asian lisäksi….

…Innostunut, kannustava ja järjestyksen pitävä opettaja saa aikaan kunnioitusta ja oppimishalukkuutta ja on aivan keskeinen tekijä kaikessa oppimisessa.

Perussuomalaiset katsovat siis asiakseen määritellä hyvän opettajan ominaisuudet vaaliohjelmassaan. En vain ymmärrä täysin että miksi? Selkeä huomio kuitenkin on se, ettei perussuomalaisten mielestä suomalaisen opettajan hyvyys ei liity korkeaan koulutustasoon, sillä kuten jo aiemmin tuli todettua, puolue haluaa tehdä kandidaatin tutkinnosta standardin maisterin tutkinnon sijaan. Väitän, että tällainen opettajien koulutustason lasku näkyisi nopeasti myös koulumaailmassa.

Opetuksen sisällöistä perussuomalaiset toteavat seuraavasti:

Opetuksen on oltava monipuolista ja sen on tuettava erilaisia taipumuksia. Kaikki eivät ole kirjatoukkia, mutta jokainen on vahva jossakin. Tämän vuoksi myös taide- ja käsityöaineiden nykyistä suurempaan tuntimäärään olisi paineita….

…. Uusia kouluaineita, kuten draamaa ja etiikkaa ei Perussuomalaisten mielestä peruskouluun tarvita, mutta sen sijaan ainerajat ylittävää opetusta tulee edistää.

Ilmiselvästi ”kirjatoukissa” on jotain vikaa. Ehkäpä heistä tulee tötteröhattuisia humanisteja. Persut eivät vaadi selkeästi lisää taito- ja taitoaineita, vaan toteavat vain että ”siihen olisi painetta”.

Ohjelmassa on kuitenkin selkeä viesti tuntijakouudistuksen suuntaan vaikka perusteluita ei annetakaan. Samoin hämäräksi jää mitä persut tarkoittavat ainerajat ylittävällä opetuksella ja miksi sitä pitää edistää. Liikuntaa pitää kuitenkin lisätä. Tässä kuitenkin arvioinnista pitääkin sitten luopua, koska se ei kannusta kaikkia liikkumaan. Eli arvosanat kannustaa kaikkia käyttäytymään ja käytöstä voidaan arvottaa, mutta liikuntaa ja liikunnan taitoja ei voi arvottaa ja arvosanojen antaminen ei kannusta. Ohjelmassa lukee:

Liikunnan lisääminen kouluissa olisi jo pelkästään kansanterveydellisestikin viisasta. Liikunnan osalta Perussuomalaiset olisivat valmiita poistamaan numeroarvioinnin kokonaan, sillä numeroarviointi ei kannusta kaikkia oppilaita, ja toisaalta ne oppilaat, joille numeroarviointi on tärkeää, liikkuvat kansanterveyden näkökulmasta tarkasteltuna riittävästi jo muutenkin.

Neljännessä uudessa avauksessa pakollisesta toisen kotimaisen kielen opiskelusta persut haluavat päästä eroon:

Resursseja taide- ja käsityöaineisiin sekä liikuntaan voisi vapauttaa tekemällä pakkoruotsi vapaaehtoiseksi aineeksi niin toisella asteella kuin peruskouluissakin…

…Luopumalla pakkoruotsista vapautuu aikaa myös muille kielille, kuten englannille, saksalle, ranskalle, espanjalle ja erityisesti Itä-Suomessa tärkeälle venäjälle.

Eli: ruotsista vapautuvilla viikkotunneilla saadaan resurssia uudelle kielelle, liikuntaa, kuvaamataitoa, musiikkia ja käsitöitä. Ei kuitenkaan kovin paljon, sillä kaksi viikkotuntia ei ole kovin paljon. Joka tapauksessa, ruotsin kielen pakollisuudesta myös lukiossa pitää luopua myös lukiossa ja korkeakoulujen virkamiesruotsin suorittamisesta pitää luopua.Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että OPH on huolissaan jo nyt siitä, miten voidaan turvata ruotsinkielisten oikeus palveluun omalla kielellä. Ehkäpä se ei persuja paljoa huoleta: suomen kieli ilmiselvästi riittää äidinkieleksi myös ruotsinkielisille.

Kyläkoulujen lakkauttamisista puhuessaan alkaa tötteröhatuistakin olla hyötyä. Ohjelmassa lukee:

Kasvatustieteen ammattilaiset ovat todenneet, että lähi- ja kyläkoulujen massalakkauttamisten jälkeen erityisopetusta on alettu tarvita entistä enemmän.  Lähikoulujen lakkautusten taloudelliset hyödyt ovat usein osoittautuneet kyseenalaisiksi.

Kyläkoulujen säilyttämiseksi ehdotetaan taajamien lasten kuljettamista kyläkouluihin. Heidän mukaansa:

Se edustaisi ratkaisuna kestävää kehitystä, monimuotoisuutta, yksilöllistä opetusta yhteisöllisessä ilmapiirissä sekä myös alueiden elinvoimaisuutta.

Lähikouluperiaatteesta ollaan siis valmiita tinkimään ennen muuta kaupunkien ja taajamien lasten kohdalla. Idea ei varsinaisesti ole huono, mutta miten toteuttamiskelpoinen se lopulta on, jäänee nähtäväksi. Tässä kohdassa on pakko sanoa: hämmästyttää ja hämmentää se, miten persut eivät ole ilmeisesti saaneet selkiytettyä itselleen mitä vakiintunut ilmaus ”kestävä kehitys” tarkoittaa. Lähikouluista siirrytään nopeasti kuitenkin jo toisille vesille:

…Suomessa elämämme kuitenkin suomalaisin ehdoin ja se merkitsee sitä, että me pidämme joulujuhlamme ja laulamme suvivirtemme niin kuin tähänkin asti.

En ole eri mieltä siitä etteikö koulujen tehtävänä olisi vaalia kulttuurista perintöämme, mutta siitä olen vahvasti eri mieltä pitääkö valtion alkaa sanella sitä, mitä lauluja koulussa tulee laulaa. Suomessa koulut ovat perinteisesti olleet varsin autonomisia. Opetussuunnitelmaa, lakeja ja asetuksia noudattaen opetuksen on saanut toteuttaa parhaaksi katsomalla tavalla ja tämä on koskenut myös juhlaperinteitä. Tätä perussuomalaiset haluavat siis rajoittaa.

—-

Selvästi oudoin kohta vaaliohjelmassa kuuluu:

Perussuomalaiset eivät halua muutoksia myöskään uskonnon opetukseen eivätkä antaa millekään uskontokunnalle oikeutta sijoittaa omia ”oikeaoppisuusvahtejaan” uskontoa käsitteleville oppitunneille.

Uskonnonopetuksen tulee siis persujen mukaan olla tarjolla kaikille uskontokunnille ja opetussuunnitelman mukaista. Jälkimmäistä lausetta en kuitenkaan ymmärrä: mistä ihmeen vahdeista he oikein puhuvat ja mistä oppitunneista, joilla käsitellään uskontoa? Tarkoittavatko oppitunnit, joilla käsitellään uskontoja, muita kuin uskontotunteja, joilla käsitellään uskontoja (mitä ne voivatkaan olla?) vai juuri uskontotunteja? Tämä kohta jää hyvin hämäräksi ja kuulostaa ihan – suoraan sanoen – höperöltä.

Toisen asteen koulutuksessa perussuomalaiset asettavat ammatillisen koulutuksen selkeästi lukioiden edelle. Faktoissa mennään kuitenkin vikaan:

Perussuomalaisten mielestä on resurssien tuhlaamista ohjata valtaosa peruskoulun päättäneistä suoraan lukioon ja sitä kautta korkeakouluputkeen…

…Yhä enemmän olisi panostettava ammattikoulutuksen laatuun, määrään ja houkuttelevuuteen sekä sitä kautta sen arvostukseen.

Ikäluokista reilusti yli puolet valitsee ammatillisen oppilaitoksen, ja opetusministeriössä ollaan todella huolissaan suomalaisten lukioiden tilasta.

Persut ruotivat korkeakoulupolitiikkaa luvussa 5.3” Korkeakouluopintoihin vauhtia ja koulutus oikeille urille”. Jo nimikin kertoo kaiken. Lukutoukat on saatava kuriin. Mutta itse leipäteksti alkaa hyvin:

Opintotuki on Perussuomalaisten mielestä sidottava indeksiin. Lainapainotteinen opintojen rahoittaminen on omiaan lykkäämään perheen perustamista.

Kyse on siis siitä, että jos opiskelija ottaa lainaa, se ei tee lapsia tarpeeksi nopeasti. Ei muusta. Opiskelujen maksuttomuudesta persut ovatkin sitten omaa mieltään:

Lukukausimaksuja ei suomalaisille opiskelijoille tule asettaa. Sen sijaan lukukausimaksut voidaan asettaa EU:n ja ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille, jotta yliopistoille saadaan tuloja ja saadaan aikaan koulutusvientiä.

Toisin sanoen persut voivat ja haluavat tinkiä opiskelun maksuttomuudesta. Persujen mallissa esimerkiksi kiinalainen, japanilainen tai yhdysvaltalainen opiskelija siis maksaisi lukukausimaksuja. Tämä ei varmastikaan ole omiaan houkuttelemaan eteviä jatko-opiskelijoita Suomeen. Myös korkeakoulujen opiskelutapoja tulee persujen mukaan muuttaa:

Sen sijaan Perussuomalaiset haluaisivat, että korkeakouluopiskelijoille tarjottaisiin enemmän luentopainotteista ja pienryhmäopetusta kirjakurssien sijaan.

Tämä on kuitenkin hieman ristiriidassa seuraavan tavoitteen kanssa:

Opinto-ohjelmien tulisi olla tiiviimpiä ja johtaa nopeampaan tutkinnon suorittamiseen.

Seuraavassa korkeakoulupoliittisessa linjauksessa on mukana hieman omituinen sivumaku ja – luvalla sanoen – herravihan kaiku:

…arvosanojen merkitystä opiskeluissa tulisi korostaa. Julkinen salaisuus joillakin aloilla yhä useammin on, että riittää, kun saa ylemmän korkeakoulututkinnon eli maisteritutkinnon suoritettua. Arvosanoilla ei niin väliä.

Vitsikkäästi voisi todeta: tämä ei varmaan kuitenkaan tulisi kysymykseen liikuntatieteellisessä, sillä siellä pitäisi todennäköisesti arvosanoista luopua kokonaan… Mutta vakavasti puhuen: mikä ihmeen heitto tuo oikein on? Eihän tuossa ole mitään päätä, ei häntää, konkretiasta puhumattakaan. Jotain vihjailuja vain.

Eräs huonoimmista, ellei vaarallisimmista ehdotuksista ohjelmassa liittyy korkeakoulututkintoihin:

Perussuomalaisten mielestä pääosassa aineista alemmasta korkeakoulututkinnosta eli kandidaatintutkinnosta tulisi tehdä yliopistoissa perustutkinto nykyisen maisteritutkinnon sijaan…

…Opiskeluihin tarvitaan enemmän suunnitelmallisuutta väärinymmärretyn akateemisen vapauden sijasta.

Opinto-ohjelmien tulisi olla tiiviimpiä ja johtaa nopeampaan tutkinnon suorittamiseen. Siksi yliopistojen saamassa rahoituksessa tulisi painottaa opiskelijoiden valmistumisvauhtia.

Sen lisäksi että koulutustasoa tulisi laskea, opintoja pitäisi supistaa muutenkin kohti putkitutkintoja. Mielenkiintoista tässä on myös näkemys ”väärinymmärretystä” akateemisesta vapaudesta. Korkeakouluopintojen ongelma on myös siinä, että:

Suomalaisia ylikoulutetaan samaan aikaan kun kaikille ei ole näköpiirissä nykyisenkaltaista koulutusta vastaavaa työtä.

Tätä ongelma liittyy kaikkeen koulutukseen, mutta perussuomalaisten mielestä se koskee vain korkeakoulutettuja. Joka tapauksessa,  korkeakoulujen opiskelijamääriä tulee persujen mielestä pienentää, jotta korkeakoulutuksen määrärahat riittäisivät. Ammattikorkeakouluista perussuomalaiset puolestaan vaikenevat kokonaan.