Valtuusto 22.4. eli Voi Arto, minkä teit!

Tässä raporttia viime viikon maanantain valtuustosta.

Ensimmäinen pykälä, jossa vihreät olivat näkyvästi esillä, liittyi Ristiinan valtuustosta  periytyneeseen KD:n Jenni Kolmisopin aloitteeseen, jonka ideana oli näyttää lasten elokuvia ilmaiseksi Ristiinassa kohderyhmänä päivähoidon ja kotihoidon lapset. Kh:n pohjaesityksenä oli että asia siirretään Ristiinan aluejohtokunnalle. Minä käytin puheenvuoron, jossa tuin aloitteen ideaa ja lopuksi esitin toivomusponnen, jonka sanatarkka muotoilu oli:

Sivistystoimi ryhtyy valmistelemaan ensi vuoden toiminnassa ainakin muutaman lasten elokuvan näyttämisen taajamakeskuksissa kokeiluluonteisesti.


Eli toisin sanoen toimintaa kokeiltaisiin Ristiinan lisäksi niin Anttolassa, Haukivuorella, Suomenniemellä kuin Otavassakin. Ponsi sai valtuuston yksimielisen tuen. Laitan oman puheenvuoroni seuraavaksi postaukseksi.

Seuraava meille tärkeä pykälä liittyi ESE:n 40 miloonan euron lainantakauksiin. Vihreiden Veli Liikanen oli tässä pykälässä aktiivinen ja kyseli, onko osa lainasta (n. 8 milj.) tarkoitus käyttää Fennovoimaan. Saimme vastaukseksi että ei, vaan pikemminkin uusiutuvien energiamuotojen investointeihin.

Haukivuoren koulu oli keskiössä valtuuston keskustelussa. Olimme yrittäneet ennen valtuuston kokousta vedota muihin ryhmiin, että hanketta lykättäisiin lautakuntakierroksen verran mutta emme olleet saaneet vastakaikua.

Joka tapauksessa osallistuimme keskusteluun aktiivisesti. Keskustelussa kiinnitettiin huomiota liikuntatiloihin ja niiden riittävyyteen koko Haukivuoren näkökulmasta, koulun toimivuuteen sekä ainakin meidän mielestämme puutteelliseen lautakuntakierrokseen. Rauni otti esiin kansanterveydellisiä näkökulmia ja minä puolestani kyselin mitä haittaa päätöksenteon siirtämisestä 6.5. valtuustoon olisi, mutta viranhaltijoiden (Mikander, Riihelä) vastaus oli varsin ehdoton ja tukea vastaesitykselle ei varmaankaan olisi tullut.

Nyt valtuusto siis hyväksyi F-vaihtoehdon ja 5,5 miljoonan raamin mutta ohjeisti myös käyttämään suunnitelmat asiantuntijalautakunnissa (kunuliin asia ei olisi ollut edes tulossa, mutta minä sitä vaadin ja sivistysjohtaja Siekkinen lupasi asian sinne tuoda). Teklan jaosto, joka hanketta ohjaa, velvoitettiin lautakuntien näkemys huomiomaan. Veli vielä muisutti, että koulun henkilöstön ja koulun vanhempaintoimikunnan (vai neuvottelukunnan?) näkemykset tulisi myös ottaa huomioon suunnitteluvaiheessa. Jonkinlaista liikkumavaraa vielä kuulemma on, joten toivottavasti koulun kohdalla päädytään edes kohtuulliseen lopputulemaan.

Myös Ristiinan asiat puhuttivat valtuustoa paljon. Ristiinan aluejohtokunnan purkamisesta käytiin pitkä keskustelu, johon osallistuivat sekä minä että vihreiden Minna Pöntinen. Minna puolusti kh:n pohjaesitystä, jossa valtuuston päätös aluejohtokunnan nimeämisestä kumotaan ja valitaan uusi aluejohtokunta. Minna korosti että tässä ei toimita ristiinalaisia vastaan mutta tässä tilanteessa aluejohtokunnan purkaminen on järkevintä. Minä puolestani vastustin pohjaesitystä ja kannatin keskustan Jaakko Väänäsen muutosesitystä, jonka ideana oli että asiasta mennään hallinto-oikeuteen. Käytin puheenvuoron, jossa korostin että kävi tässä miten kävi, niin elämä jatkuu ja eteenpäin on katsottava.

Taustallahan kaikelle tälle oli siis demareiden Arto Seppälän valitus aluejohtokunnan valitsemisesta. Keskustelu oli polveileva ja ristiinalaiset kaikki (lukuun ottamatta kokoomuksen Mauri Miettistä) pitivät asiassa yhtä. Asia meni siis äänestykseen ja äänin 29-28 aluejohtokunta päätettiin purkaa ja valita uusi. Selkeästi koko tapahtumasarja herätti eripuraa ja toivottavasti tämä ei vaikeuta valtuuston työskentelyä tulevaisuudessa. Ja jakoihin kysymys myös meitä vihreitä.

Toinen Ristiinaan liittyvä asia liittyi äänestysalueiden yhdistämiseen. Ristiinassahan on ollut aiemmin kuusi äänestysaluetta mutta nyt kh:n pohjaesityksessä määrä oli tarkoitus laskea kahteen. Jaakko Väänänen esitti että äänestysalueita ei muutettaisi lainkaan. Minä esitin kompromissina että tehdään kolme äänestysaluetta (eli Vitsiälä-Hangastenmaa, Kirkonkylä-Toijola, Pellosniemi-Kuomio). Minun esitykseni ei saanut kannatusta, joten äänestys käytiin kh:n esityksen ja Väänäsen esityksen välillä. Vihreät äänestivät kh:n pohjaesityksen puolesta minua lukuun ottamatta. Minä äänestin tyhjää.

Kokous oli siis mielenkiintoinen ja tapahtumarikas. Vihreät valtuutetutkin olivat isossa roolissa eri asioissa. Ainakin Ristiinan kannalta ilta oli surkea, mutta toivottavasti ei Haukivuoren. Aika näyttää.

Mainokset

Valtuusto 16.4.2012

Ristiinan valtuusto kokoontui 16.4. ja asialistalta löytyi niin valtuustoaloitteita kuin Ristiinan kunnan tilinpäätös vuodelta 2011. 

Valtuuston kokouksessa oli käsittelyssä kaksi vihreiden aloitetta:

1) ”Valtuustoaloite luottamushenkilöiden sidosten julkistamisesta ja julkisuuslain mukaisesta hallinnon avoimuudesta ja kansalaisten oikeudesta saada tietoa” sekä 2) ”Valtuustoaloite kunnan tiedottamisstrategian laatimiseksi”.

Sidosten julkistamisesta valtuusto päätti että luottamushenkilöiden sidonnaisuudet julkistetaan vihreiden esittämällä tavalla Ristiinan kunnan internet –sivuilla seuraavan valtuustokauden alusta lukien. Tiedotusstrategian luomiseen on tarkoitus palata ensi syksynä. Nämä molemmat tietysti ovat siinä mielessä ehdollisia päätöksiä, että 3.5. selviää, onko Ristiina itsenäinen vielä ensi vuonna.

Myös keskustan valtuustoryhmän aloite ”Tilaaja – Tuottajamallin toteutuksen arvioinnista Ristiinan kunnassa” oli käsittelyssä. Kunnanhallitus oli todennut ympäripyöreyksiä vastauksessaan valtuustolle. Niinpä tein pykälässä toivomusponnen, johon muu valtuusto yhtyi. Väänäsen esityksestä aloite palautettiin uudelleen valmisteltavaksi siten, että ponsi huomioidaan valmistelussa. Ponteni oli seuraavanlainen:

Toivomusponsi §27

Ristiinan vihreä valtuustoryhmä esittää toivomuspontena, että eri yhteistoimintaelimiin Ristiinan edustajiksi valitut luottamushenkilöt ja viranhaltijat raportoisivat toimintaansa puolen vuoden välein valtuustolle.

Tämän tulisi koskea vähintään peruspalveluiksi luokiteltavia ostopalveluita. Tavoitteena on että valtuustolle palautuisi edes osa siitä ohjausvallasta, joka on menetetty ostopalveluiden myötä.

Ristiinan vihreä valtuustoryhmä uskoo, että valtuusto ei halua toimia ainoastaan laskujen maksajana, vaan olla aktiivisena osapuolena kuntalaisten palveluiden turvaamisessa.

Tilinpäätöksessä oli n. 600 000 euron omituinen satunnainen erä, joka painoi lopulta koko kunnan tuloksen miinukselle viime vuodelta. Sen verran tiesin taustoista, että Ristiinan kunta oli käynyt hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa oikeutta Vantaan kaupunkia vastaan kuntaan muuttaneen kehitysvammaisen lapsen hoitokuluista. Molemmista oikeusportaista oli tullut Ristiinan kannalta kielteinen päätös ja Ristiina oli tuomittu maksamaan hoitokulut viivästyskorkoineen. Viivästyskorot olivat tässä vaiheessa n. 150 000 euroa ja summa ei ole vielä edes lopullinen!

Niinpä olin lähettänyt virkamiehille seuraavat kysymykset etukäteen, jotta asiasta saataisiin valtuuston kokouksessa selvyys. Kysymykset olivat:

1. Paljonko ja miltä ajalta ovat viivästyskorot?

2. Paljonko olivat kunnan oikeudenkäyntikulut?

3. Milloin ja missä päätös asian oikeuteen viemisestä on tehty ja kenen hallintokunnan toimesta?

4. Miten asian tarkastelua on tehty tilintarkastajan ja kunnan johdon välillä siltä osin kun on päädytty tilintarkastuksessa olemaan merkitsemättä varauksia ja mistä on ja kuka on tehnyt sen arvion mikä oli tilikirjoissa viime tilikaudella ?

Lisäksi itse valtuuston kokouksessa kysyin, olisiko hallinto-oikeuden kielteisen päätöksen jälkeen pitänyt tehdä kirjanpitoon varauksia. Ja lukuisia muitakin kysymyksiä…

Hallinto- ja talousjohtaja Johanna Lundström oli valmistautunut kokoukseen hyvin ja selvityksessään sai kuvattua päätöksen syntyprosessin varsin uskottavasti. Lisäksi perusturvalautakunnan pj Keijo Partio valotti asiaa lautakunnan näkökulmasta.

Vaikka selvitykset olivat hyviä, niin alkuperäisen hallinto-oikeuteen lähtemispäätöksen dokumentoimattomuus oli niin iso asia, että esitin tilinpäätöksen lähettämistä takaisin tarkastuslautakuntaan tämän asian osalta. Puheenvuorossani totesin että asia tulisi palauttaa myös sen takia, että ”kuntalaisille välittyisi viesti, että valtuusto ei suhtaudu kevyesti epämääräisyyksiin kunnan taloudenpidossa ja hallinnossa”.

En kuitenkaan saanut tukea, joten tilinpäätös tuli hyväksytyksi. Ilman meitä vihreitä asiaa ei kuitenkaan koskaan olisi avattu valtuustossa ja tärkeä keskustelu olisi jäänyt käymättä.

”Jotta sanani pysyisivät tarkoin harkittuina ja punnittuina”

Ristiinan valtuusto kokoontui tänään 30.1.2012. Esityslista oli rutiininomainen lukuunottamatta §10, joka oli kunnanhallituksen vastaus keskustan ja kokoomuksen valtuustoaloitteeseen.  Tässä ensiksi pykälä ja sitten minun puheenvuoroni. Asiasta päädyttiin lopulta äänestämään ja vaikka äänestyksen hävisin, niin jotain oleellista tuli sanottua ääneen. Jätin pykälästä myös eriävän mielipiteen perusteluina oheinen puheeni.

Tässä ensiksi itse pykälä:

§10 VALTUUSTOALOITE KOSKIEN VALTUUTETTU PÄIVI RAHIKAISEN LÄHETTÄMÄÄ SÄHKÖPOSTIVIESTIÄ RISTIINAN VIRKAMIESJOHDOLLE JA VALTUUTETUILLE (HALPA 41/0004/2011)

Valmistelija: hal.tal.johtaja

Valtuusto 24.01.2011 § 17

Valtuutetut Jaakko Väänänen ja P. Olli J. Puhakka ovat jättäneet seuraavan valtuustoaloitteen 24.01.2011:

”Valtuutettu Päivi Rahikainen on 8.1.2011 lähettänyt sähköpostiviestin joka on lähetetty Ristiinan virkamiesjohdolle ja Valtuutetuille, sähköpostiviestissä todetaan muun muassa seuraavaa (suora lainaus)

Onko takana jotakin vielä suurempaa ”suhmurointia” Ympäristörikosten ja rakennusoikeuksien jakamisen merkeissä, jotka eivät kestäisi julki tullessaan ”päivänvaloa”.

Koska sähköpostissa viitataan ympäristörikokseen ja rakennusoikeuksien jakamiseen esitämme että Kunnanhallitus selvittää väitetyt rikokset.

Ristiinassa 24.01.2011

Jaakko Väänänen

Keskustan valtuustoryhmän puhj.

P. Olli J. Puhakka

Kokoomuksen valt.ryhmän pj.”

Päätös:

Valtuusto päätti saattaa asian kunnanhallitukselle valmisteltavaksi.

__________

Kunnanhallitus 23.01.2012 § 30

Virkamies vastaa perustuslain 118 §:n mukaan virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Sekä virkatehtävien virheellinen tai lainvastainen suorittaminen että virkavelvollisuuksien laiminlyönti voi aiheuttaa virkavastuun.

Keskeisimmät virkavelvollisuudet on määritelty yleisesti valtion ja kuntien virkamieslaeissa. Niihin kuuluvat muun muassa velvollisuudet suorittaa virkatehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä sekä työnjohto- ja valvontamääräyksiä noudattaen, pidättyä objektiivisuutta vaarantavista eduista, käyttäytyä virkamiesaseman mukaan sekä noudattaa vaitioloa ja salassapitovelvollisuuksia koskevia säännöksiä ja määräyksiä.

Virkavastuu toteutetaan määräämällä rangaistusseuraamus rikosoikeudellisessa menettelyssä tai toteuttamalla vahingonkorvausvastuu. Julkishenkilöstöön kuuluvan virkamiehen tai työntekijän moitittavaan tai muuten virheelliseen menettelyyn voidaan lisäksi puuttua eräillä muillakin tavoilla. Pahimpiin virheisiin voidaan puuttua irtisanomalla tai purkamalla palvelussuhde.

Rikosoikeudellisen virkavastuun perusteet määritellään pääasiallisesti rikoslain 40 luvussa. Rikosoikeudellinen virkavastuu toteutetaan aina tuomioistuimessa. Virkarikossyyte tutkitaan käräjäoikeudessa. Syytteen esittää yleisessä tuomioistuimessa yleinen syyttäjä omasta aloitteestaan tai esimerkiksi poliisin, kansalaisten tai virkamiehen esimiesten esittämien tietojen perusteella.

Perustuslain 12§:n mukaan jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla.

Luottamushenkilöillä on keskeinen asema edustukselliseen demokratiaan perustuvassa kunnallisessa päätöksenteossa. Ylintä päätösvaltaa kunnassa käyttävät luottamushenkilöt valtuustossa. Kuntalain tavoitteena on vahvistaa kansalaisten luottamusta kunnallishallintoon. Siksi kuntalain 32 §:ssä on yleinen säännös koskien luottamushenkilön käyttäytymistä: ”Luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden parasta sekä toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla.”

Kuntalain 32 §:ssä mainittu käyttäytymissäännös on moraalisia arvoja korostava toimintaohje, jonka rikkomisesta ei voine seurata muita kuin poliittisia sanktioita.

Valtuutetun aloitteessa kuvatussa toisille valtuutetuille ja virkamiesjohdossa lähetetyssä sähköpostissa on esitetty rikosepäily, kuitenkaan yksilöimättä sen tarkemmin viranhaltijoita tai yksittäisiä asioita. Menettely kuulunee sananvapauden piiriin. Aloitteessa vihjatun rikoksen selvittäminen tapahtuisi aiemmin selostetulla tavalla rikosoikeudellisessa menettelyssä.

Vaikka valtuutetuilla on sananvapaus ilmaista asioita, tulee myös valtuutetun noudattaa hyvään hallintoon kuuluvia toimintatapoja ja kuntalaissakin edellytettyä käyttäytymisohjeita. Voitaneen todeta, että vihjailevien sähköpostien lähettäminen ei kuulu kumpaankaan toimintatapaan.

Kunnanjohtaja:

Ehdotan valtuustolle esitettäväksi, että asia merkitään tiedoksi.

Lisäksi ehdotan, että valtuustoaloite katsotaan loppuun käsitellyksi.

Päätös:

Hyväksyttiin.

__________

Valtuusto 30.01.2012 § 10

Päätös:


————-

Sitten minun puheenvuoroni ja muutosesitykseni:

” Luen tämän puheenvuoroni paperista, jotta sanani pysyisivät tarkoin harkittuina ja punnittuina.

Arvoisa puheenjohtaja!

Koska aloite käsittelee edeltäjäni toimintaa valtuutettuna, katson aiheelliseksi kommentoida lyhyesti valtuustoaloitetta ja kunnanhallituksen vastausta.

Ymmärtääkseni politiikkaa voi tehdä vähintään kolmella eri tavalla: joko ajamalla kaikkien kuntalaisten etua parhaan kykynsä ja tietonsa mukaan, ajaa omaa oman viiteryhmänsä etua parhaan kykynsä ja tietonsa mukaan tai ajaa omaa etua parhaan kykynsä ja tietonsa mukaan. Toimi luottamushenkilö edellä mainituista vaihtoehdoista miten vain, mutta ei syyllisty rikokseen, niin hänellä on ainoastaan omatuntonsa ja äänestäjät vastassaan.

Muutamia huomioita tähän haluan tehdä: ensinnäkin, meidän on oltava valppaina itsemme suhteen.  Jokainen meistä, jolla on jokin luottamusasema tai hitunen nk. ”valtaa”, joutuu itse tutkiskelemaan toimintansa pyyteettömyyttä. Mitä enemmän valtaa omaa, sen enemmän pitäisi tutkiskellakin.

Toisekseen, ei liene pahitteeksi olla valppaana myös muiden luottamusasemassa olevien suhteen, sillä tehtävänämme todellakin on vaalia kuntalaisten etua.  Oman edun tavoittelu tulee paljastaa alastomana ihmisten arvioitavaksi. Kuntalaiset ansaitsevat suoruutta, suoraselkäisyyttä ja rehellisyyttä – eivät mitään  ”suhmurointia” mutta eivät myöskään tarpeettomia vihjailuja.

Arvoisa puheenjohtaja!

Näkemykseni mukaan käsiteltävänä oleva valtuustoaloite on erikoinen. Se koskee sähköpostiviestiä, joka on lähetetty yksityishenkilöille, eikä näin ollen ole julkinen. Siksi kummastelen miksi asia on täällä valtuustossa, kun emme täällä muitakaan yksityisluonteisia viestejä käsittele.

Aloitteen sisältö on puolestaan lähinnä hassu: ettäkö kunnanhallituksen tulisi selvittää onko tapahtunut rikoksia?!

Olen aiemmin elänyt käsityksessä, että rikosten esitutkinta on poliisin tehtävä. Jos aloitteen allekirjoittajia  mahdolliset rikokset huolettavat, heidän tulee pikimmiten kääntyä poliisin puoleen.

Jos taas joku valtuutetuista Rahikaisen viestin yksilöimättömyydestä ja nimien puutteesta huolimatta tuntee kunniansa loukatuksi, on syytä samoin kääntyä poliisin puoleen. Kunnianloukkaus on asianomaisrikos ja vaatii rikosilmoituksen. Poliisi sitten tutkii onko rikosta tapahtunut.

Kunnanhallituksen vastauksessa puhutaan kuntalain käyttäytymisohjeista. Käsiteltävänä oleva aloite on ikävä osoitus siitä, miten pahimmillaan politiikka muuttuu henkilökohtaisuuksiksi ja asiat eivät pysy asioina. Tämän aloitteen tarkoituksena on ollut puhtaasti julkisesti nöyryyttää kuntalaisten valitsemaa luottamushenkilöä. Lisäksi aloite on näytösluonteinen.

Kunnanvaltuusto ei ole areena, jossa selvitellään henkilökohtaisia kaunoja. Tämä on arvokkaampi paikka ja kuntalaiset ansaitsevat parempaa!

Näin ollen totean, että aloite itsessään on tuomittava, ja kunnanhallituksen vastaus siksi riittämätön.

Arvoisa puheenjohtaja!

Vihreä valtuustoryhmä esittää kunnanhallituksen vastauksen sanamuotoon muutosta. Ehdotan että lisäämme viimeiseksi lauseeksi: myöskään asiattomat valtuustoaloitteet eivät ole osa hyvään hallintoon kuuluvaa toimintatapaa tai kuntalaissakin edellytettyä käyttäytymistä.”