Sivistyslautakunta 27.4.2010

Ristiinan sivistyslautakunta kokoontui 27.4. ja asialistalla oli alunperin vain yksi, mutta sitäkin tärkeämpi asia: yhtenäiskoulun valmistelu. Sivistysjohtaja Anssi Vidmanin pohjaesitys pykälään oli: yhtenäiskoulu aloittaa 1.1.2012.

Sivistyslautakunnan esityslista oli tällä kertaa siis lyhyt, vain yhtenäiskouluasia. Sivistysjohtaja Vidmanin esityksestä listaan lisättiin sivistystoimen kunniamerkkiesitykset. Minä puolestani esitin lisäpykäläksi oppilashuollon järjestelyt Ristiinassa. Oppilashuoltoon liittyvät kysymykset Ristiinassa herättävät kovasti huolta ja halusin ottaa asian esille lautakunnassa. Se, että Ristiinaan ei ole saatu palkattua koulupsykologia, vaikka useita hakuja on tehty, ihmetyttää. Tilanne on nolo, mutta aiheuttaa myös epäkohtia monella tasolla. Oppilaat ovat oikeutettuja näihin palveluihin, se on lähtökohta numero yksi. Toisaalta psykologin puute kuormittaa esimerkiksi laaja-alaisen erityisopettajan työtä, aiheuttaa kohtuuttomia jonoja tutkimuksiin, vaikeuttaa esimerkiksi päätöksiä vuosiluokan kertaamisista sekä pakottaa kunnan turvautumaan kalliisiin ostopalveluihin. Sanalla sanoen: tilanne on kohtuuton.

Oppilashuoltoon liittyviä kysymyksiä on muitakin. Psykologin puuttuminen näkyy erityisesti alaluokkien kohdalla, yläkoulussa puolestaan tarvittaisiin koulukuraattoria. Kunnan sosiaalityöntekijän työajasta osa on jyvitetty kuraattorina toimiseen. En kuitenkaan ole lainkaan vakuuttunut siitä, että resurssi on koulun ja oppilaiden kannalta mitoitettu oikein. Niinpä vaadin kuulla selvitystä tästä. Lisäksi halusin kuulla OHR:n (oppilashuoltoryhmä, joka koulussa pakollinen) toimivuudesta sekä nivelvaiheen (alakoulu – yläkoulu) toimivuudesta. Vaikka olinkin informoinut esityslistaan liittyvästä lisäyksestä etukäteen, sivistysjohtaja ei ehtinyt valmistella pykälää. Niinpä päätimme, että seuraavassa lautakunnan kokouksessa asiaan palataan ja nyt vain käytin puheenvuoron asiasta.

Yhtenäiskoulun valmistelu on kysymys, joka on herättänyt ja herättää kovasti tunteita Ristiinassa. Osa kannattaa kovasti ja osa pitää asiaa tarpeettomana tai vastustaa henkeen vereen. Kannattajia löytyy niin kunnan korkeimmasta virkamiesjohdosta (kunnanjohtaja Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja Vidman) sekä alakoulun henkilöstöstä. Kriittisemmin asiaan suhtaudutaan lukion ja yläkoulun henkilöstössä. Ongelmallista yhtenäiskouluasiassa mielestäni on se, että argumentit puolesta ja vastaan perustuvat usein kaikkeen muuhun paitsi faktaan tai pedagogiaan. Yhtenäiskoulun kannattajien perustelut ovat joko suoraan tai rivien välistä luettavissa talouden säästöihin nojautuvina tai vaihtoehtoisesti epämääräiseen yhtenäiskouluideologiaan pohjautuvina. Yhtenäiskouluajattelu nimittäin on ideologista ajattelua: todelliset pedagogiset hyödyt kun ovat tulkinnanvaraisia.

Vastustajien argumentointi on puolestaan tunnesidonnaista. Toisaalta siihen liittyy huolta muutoksen vaikutuksista, jopa muutosvastarintaa ja toisaalta huolta lukion asemasta, jos painopiste siirtyy yhä vahvemmin perusopetuksen puolelle. Huoli lukiosta on olemassa silti, vaikka kunnassa valmistui äskettäin lukioselvitys (jonka ohjausryhmässä minäkin olin) ja lautakunta vahvisti lukion asemaa mm. lisäinvestoinnein. Toisaalta lukion kurssimäärää puolestaan on leikattu viime vuosina rajusti, joka näkyy opettajien palkkauksessa.

Tilanne ennen lautakunnan kokousta oli mielestäni hämmentävä. Perustana esityslistan esitykselle oli Kimmo Tantun vuonna 2008 tekemä yhtenäiskouluselvitys. Selvitys tehtiin vihreiden valtuustoaloitteen pohjalta. Vaikka selvitystä kaikki tuntuvat kehuvan kilpaa, minusta se on aina vaikuttanut hieman ohuelta. Toisaalta taas lautakunnan jäsenille tuli kokouksen alla kaksikin eri kirjelmää, joissa puututtiin yhteinäiskouluasiaan. Kun tein taustatyötä asiasta, tietooni tuli lisää erikoisia tai hämmentäviä asioita. Oman näkemyksen luominen tuntui tällä kertaa varsin vaikealta, varsinkin kun koulun henkilöstölläkään ei ollut yksimielisyyttä asiasta. Toisaalta keinotekoisten raja-aitojen poistaminen on hyödyllistä, mutta tarvitaanko siihen yhtenäiskoulua? Toisaalta vähäiset resurssit tulee käyttää mahdollisimman tehokkaasti, mutta on kyseenalaista jäävätkö mahdolliset säästetyt eurot opetukseen? Lisäksi koulut ja sivistystoimi tarvitsevat johtajansa, joilla riittää aikaa kehittämiseen ja koulujen tasolla henkilöstöjohtamiseen ja pedagogiseen johtamiseen, ja jos säästöt tulevat johtajuutta karsimalla, Ristiinan koulutoimi on kyllä pulassa.

Lisäksi yhtenäiskoulu ei synny hallinnollisilla tai organisatorisilla päätöksillä, vaan henkilöstöjen ja koulujen yhteispelistä ja yhteisestä toimintakulttuurista. Uuden yhtenäisen toimintakulttuurin luominen vie helposti 5- 6 vuotta ja mielestäni kyllä vaatii yhteisen opettajienhuoneen. Siksikin yhtenäiskouluun siirtymisellä ei ole mikään kiire, vaan yhteistä toimintakulttuuria voidaan rakentaa samassa rakennuksessa olevien koulujen kesken aivan rauhassa.

Joka tapauksessa, sivistysjohtaja alusti pykälää hartaasti, jonka jälkeen kunnanjohtaja, kunnanhallituksen puheenjohtaja Ari Hämäläinen, lukion ja yläkoulun rehtori Matti Hämäläinen sekä JUKO:n pääluottamusmies Jussi Haapalainen käyttivät perusteelliset puheenvuorot. Mielenkiintoista oli kunnanjohtaja Siekkisen kommentti hänen puhuessaan tavoitelluista säästöistä, jolloin hän katsoi minuun ja totesi ”Mikon olevan tästä varmasti eri mieltä”. Täytyy kyllä sanoa, että pidän ajatuksesta että olen profiloitunut lautakunnassa sivistystoimen resurssien puolustajana….

Oli miten oli, kului melkein puolitoista tuntia ennenkuin lautakunta pääsi ääneen. Itse sain avauspuheenvuoron, enkä edes pyrkinyt lyhytsanaisuuteen… Lopulta tein vastaesityksen sivistysjohtajan pohjaesitykselle (yhtenäiskoulu aloittaa 1.1.2012):

1) Yhtenäiskoulun kehittämisryhmä tekee selkeän suunnitelman riittävästä johtajaresurssista ja työnjaosta koko sivistystoimen organisaatiossa

2) Yhtenäiskouluasia käsitellään YT:ssä tai jollain muulla tavalla pyydetään henkilöstöltä viralliset kannanotot

3) Yhtenäiskoulua valmisteltaessa tehdään henkilöstön kanssa (mukana mahdollisuuksien mukaan myös lautakunnan edustus) tutustumismatkoja eri yhtenäiskouluihin

4) Päätös yhtenäiskoulun käynnistämisestä tehdään keväällä 2011 tai vaihtoehtoisesti yhtenäiskoulu käynnistetään aikaisintaan 1.8.2013

Tämän avauksen jälkeen keskustelu olikin sitten vilkasta, polveilevaa ja värikästäkin. Pitkällisen keskustelun jälkeen puheenjohtaja Janne Strengell alkoi vetää lankoja yhteen: jäljellä oli kaksi esitystä, minun esitykseni, jota tarkensin siten että päätös lopullisesta aikataulusta tehtäisiin keväällä 2011 ja Marja Paasosen (kesk.) esitys jonka mukaan yhtenäiskouluun siirrytään aikaisintaan 1.8.2012. Äänestimme asiasta ja Marja Paasosen esitys voitti sen äänin 5-2. Minun esitykseni puolesta äänesti Kirsi Töyrynen.

Eikä siinä mitään. Marja Paasosen voittanut esitys on kuitenkin kahdella tapaa parempi kuin alkuperäinen pohjaesitys. Ensinnäkin, aikaa yhtenäiskoulun startiin tuli 7 kuukautta lisää ja startti olisi lukukauden alussa, ei keskellä, kuten pohjaesityksessä oli. Toisekseen, ja vielä tärkeämpänä asiana, päätöksen sanamuodossa yhtenäiskoulu aloittaa AIKAISINTAAN 1.8.2012. Toisin sanoen, asiaan jäi vielä takaportti, jos tarve vaatii. Siinä mielessä äänestystappiosta huolimatta koulut mielestäni saivat tarvittavaa aikalisää muutoksen edessä.

Mainokset

Ylioppilasteatterin Välikysymys

Työväen näyttämöpäivillä Mikkelissä oli tarjolla todellinen helmi: Välikysymys. Vahvan poliittinen ja kantaaottava esitys sai mielen kihelmöimään. Millaisen näytelmän saisikaan Mikkelin valtuustosta?!

Hauska olisi nähdä karikatyyrit Pauliina Viitamiehestä, Martti Lokasta, Arto Seppälästä, Pertti Oksasta ja kumppaneista. Virkamiehistä herkullisinta materiaalia irtoaisi varmasti kaupunginjohtaja Mikanderista ja sivistysjohtaja Hirvosesta…

Aihekin näytelmälle olisi olemassa, varsinkin jos tavoittelisi samanlaista kafkalaista vaikutelmaa, vuoden 2008 lomautuksissa tai vaikkapa toriparkissa. Lomautuksissa herkullisen näkökulman voisi saada vaikkapa siitä, kun kaupunginjohtaja ylpeänä vuoden päätteeksi esitteli Mikkelin budjetin ylijäämää, summa oli jotakuinkin sama joka henkilökunta lomauttamalla (laskennallisesti) saatiin.

Ristiinankin kohdalla Ylioppilasteatterin keihäänkärki löytää maalinsa. Yksi näytelmän keskeisistä pointeista on se, että poliitikot ovat luovuttaneet valtansa virkamiehille ja virkamiehet eivät kanna vastuuta käytännössä kenellekään, he ovat virkaan valitsemisen jälkeen ikuisia. Tästä(kin) on helppo linkkejä siihen, miksi Ristiinan vihreät ovat kannattaneet nykyisen kunnanjohtajan viran pitämistä jatkossakin määräaikaisena.

Kunnanjohtajan vakinaistamisesta, osa 2

Ristiinan vihreät on lähettänyt seuraavan kyselyn kunnanhallitukselle liittyen kunnanjohtajan viran vakinaistamiseen. Tässä se on myös teidän tiedoksenne, rakkaat lukijat!

” Ristiinan Vihreiden valtuustoryhmä vastasi huhtikuussa, ettei se kannata kunnanjohtajan Virpi Siekkisen viran vakinaistamista. Meille ei ole ilmoitettu, että asiaa valmistellaan päätettäväksi syksyllä 2009. Näin ollen emme ole voineet pyytää lisäselvityksiä.

Alla on nyt luettelo niistä tiedoista, jotka hallituksen ja valtuuston esityslistan kyseisen pykälän esittelyssä täytyy ainakin ilmetä, ennen kuin asiasta voidaan tehdä päätöstä. Selvityksien tulee näkyä jo valtuuston esityslistan liitteenä eikä vasta varsinaisessa kokouksessa.

1. Miksi aikanaan päätettiin virka julistaa auki määräaikaisena eikä vakinaisena?

2. Kunnanjohtajan palkka on selvästi suurempi kuin Ristiinan kunnan kokoisissa kunnissa keskimäärin. Mistä tämä johtuu?

3. Mitkä olivat kunnanjohtajalle asetetut tavoitteet?

4. Kaikki palkat ovat julkisessa päätöksenteossa julkisia, joten mitä palkkaa kunnanjohtajalle maksetaan? Tehtäväkohtainen palkka? Määrävuosilisät ? Henkilökohtaiset lisät? Tehtävän vaativuuden mukainen lisä? Autoetu? Puhelinetu? Verotettava tulo yhteensä / kuukausi ?

5. Mikä on vt. sivistystoimenjohtajan palkka?

6. Mikä oli sivistysjohtajan tehtävästä maksettu palkka Virpi Siekkisen toimiessa ko. virassa?

7. Kun päätös määräaikaisuudesta tehtiin, oli mukana kaikkien valtuustoryhmien edustus ja määräaikaisuus päätettiin yksimielisesti. Mitä ympäröivissä tekijöissä on tapahtunut niin oleellista muutosta, että virka pitää vakinaistaa?

8. Voiko yleensäkään määrä-aikaista virkaa vakinaistaa ilman uutta julkista hakua? ”

Kunnanjohtajastamme

Keskustelu Ristiinan kunnanjohtajan viran vakinaistamisesta on herättänyt kovasti tunteita viime aikoina. Asia tulee pykäläksi ensi viikon maanantaina valtuustoon.

Kunnanjohtajan virkaa ei tule vakinaistaa. Asiasta ei pitäisi edes päättää vielä, sillä kysymys viran vakinaistamisesta tulee ajankohtaiseksi vasta syksyllä 2011.

Kun kunnanvaltuusto vuonna 2005 kaikkien valtuustoryhmien toimesta päätti kunnanjohtajan viran määräaikaisuudesta, asiasta sopivat kaikki valtuustoryhmät. Mielestäni tämän sopimuksen purkamiselle ei ole perusteita. Tulevaisuuden ennustettavuus on tällä hetkellä erityisen vaikeaa, ja siksi kunnan ei pitäisi tässä vaiheessa sitoa käsiään mihinkään suuntaan. Siksi olisi järkevää tässä tilanteessa odottaa syksyyn 2011 ja tarkastalla asiaa silloin tarkoin. Ei aiemmin. Periaatteellisella tasolla kannatan kunnanjohtajan pitämistä määräaikaisena myös jatkossakin, esimerkiksi kuuden vuoden syklillä. Suomessa ja ehkäpä Ristiinassakin on esimerkkejä siitä, millaisia ongelmia voi syntyä ”elin-ikäisten” kunnanjohtajien kanssa.

Siihen, miten nykyinen kunnanjohtaja tehtävässään on onnistunut, en ota kantaa, koska määräaikaiskausi on vielä kesken. Todelliset näytönpaikat ovat vielä edessä, jos ja kun laman vaikutukset iskevät toden teolla Ristiinaan. Mielestäni kunnanjohtajan työrauhan takaaminen vaikeina aikoina on erityisen tärkeää. Siksi onkin erikoista, että kysymys vakinaistamisesta tuodaan päätettäväksi juuri nyt, ennenaikaisena.

Vaikeina aikoina tulisi pikemminkin yrittää puhaltaa yhteen hiileen ja löytää konsensusta koko poliittiselta kentältä. Kaikkia, myös pieniä poliittisia ryhmiä tulisi kuunnella ja pitää päätöksenteossa mukana. Kunnanjohtajalla on tässä  keskeinen rooli. Kysymys vakinaistamisesta näyttäisi repivän ryhmiä toisiaan vastaan ja oli valtuuston päätös mikä tahansa, prosessi itsessään jättää jälkensä ja vaikeuttaa kunnanjohtajan työtä tulevaisuudessa. Siksi asian tuominen käsiteltäväksi tässä vaikeassa tilanteessa on mielestäni varsin varomatonta politiikkaa.