Tag Archives: yhtenäiskoulu

Ristiinan yhtenäiskoululle nimi

Posted on by
6

Tänään 29.9. Ristiinan sivistyslautakunta kokoontui käsittelmään yhtä ainoaa asiaa. Esityslistan kuuma kysymys oli: mikä nimeksi uudelle yhtenäiskoululle?

Tosiaan, koulun nimestä päätettiin tänään. Vs. sivistysjohtaja Matti Hämäläisen pohjaesitys nimeksi oli Ristiinan yhtenäiskoulu ja lukio mutta muitakin vaihtoehtoja oli pöydällä: Yöveden koulu ja lukio, jota Eeva Vihermäki ja Mikko Rongas kannattivat, Ristiinan koulu ja lukio sekä Kreivin koulu, jota vanhempainneuvosto oli esittänyt. Lautakunnan keskustelun aikana käytin puheenvuoron, jossa totesin kannattavani pohjaesitystä, mutta että tulisi koulun nimeksi mikä tahansa, toivoisin että sana ’yhtenäiskoulu’ olisi siinä.

Eeva Viherpelto teki tämän pohjalta vastaesityksen, jossa koulun nimeksi olisi tullut Yöveden yhtenäiskoulu ja lukio, mutta tämä esitys jäi äänin 6-2 pohjaesityksen jalkoihin. Niinpä koulun nimi on siis Ristiinan yhtenäiskoulu ja lukio.

Eevan esitys oli kuitenkin mainio. Jos Ristiina ei olisi yhdistymässä Mikkeliin, olisin varmasti kannattanut tätä runollistakin (alkusointu näet!) nimeä, mutta tässä tilanteessa katsoin että ’Ristiina’ -sanan tulee näkyä koulun nimessä, jotta koulun identiteetti ristiinalaisena opinahjona näkyy selkeästi ulospäin. Haluan, että kuntaliitoksen jälkeenkin olemme ylpeästi ristiinalaisia omalla vahvalla identiteetillämme. Koulun nimellä on tässä vahva symboliarvo.

Advertisement

Kohti yhtenäiskoulua

Posted on by
1

Sivistyslautakunta kokoontui eilen 18.4.2012 ja asialistalla oli lähinnä yksi asia eli yhtenäiskoulun perustaminen Ristiinaan.

Yhtenäiskouluprosessi lähti liikkeelle jo vuonna 2006 vihreiden valtuustoaloitteesta ja sen jälkeen asiaa on soudettu ja huovattu jo kolmen työryhmänkin verran. Viimeinen työryhmä, johon minä lautakunnan edustajana kuuluin, valmisteli asiaa tämän kevään ja monet minusta tärkeät asiat tulivat työryhmän raporttiin esille. Minä olen pitänyt kiinni siitä, että yhtenäiskoululla on tarpeeksi johtajaresurssia siirtymävaiheen (5-7 vuotta) läpikäymiseksi. Rehtoreilla tulee olla aikaa koulun kehittämiseen ja pedagogiseen johtamiseen. Työryhmän esityksessä asia on juuri näin.

Joka tapauksessa, lautakunta päätti yksimielisesti että Kirkonkylän koulu, Yöveden koulu ja Ristiinan lukio muodostavat 1.8.2012 lähtien yhden 0-12 luokkien yhtenäiskoulun. Minä, joka olen suhtautunut alunperin yhtenäiskouluajatukseen skeptisesti, olen nyt täysin vakuuttunut siitä, että yhtenäiskoulun perustaminen on Ristiinan kannalta paras vaihtoehto. Varsinkin nyt, kun lähtökohtana ei ole taloudellisten säästöjen tavoittelu vaan aidosti pedagogiset ja toiminnalliset syyt.

Isoksi kysymerkiksi jäi, miten sivitystoimen hallinto järjestetään, jos kuntaliitosta ei tule. Lautakunta nimittäin esittää, että uuden koulun rehtorin toimenkuvaan ei enää kuuluisi sivistysjohtajana otoilu. Ristiinan keskushallinto tarvitsee isomman perkauksen joka tapauksessa, jos kuntaliitos jää syntymättä.

Hieno, hienompi, hienoin päätös – sivistyslautakunta 23.2.2011

Posted on by
Vastaus

Ristiinan sivistyslauta kokoontui eilen toisen kerran kuluvan vuoden puolella. Asialistalla olivat lukiolaisten koululaiskuljetukset sekä periaatteellinen keskustelu opetustoimen kehysmäärärahan jakamisesta tulevina vuosina oppilasmäärien laskiessa. Otetaan skuuppi heti alkuun: sivistyslautakunta linjasi että seuraavaan viiteen vuoteen tuntikehystä ei leikata vaikka oppilasmäärät laskevatkin.

Lukiolaisten koulukuljetuspykälä osoittautui yllättävänkin vaikeaksi ja keskustelu kesti melkein kaksi tuntia. Lukiolaisten kuljetuksethan eivät ole lakisääteisiä ja rahaa on niukalti, mutta toisaalta pienen lukiomme oppilaista halutaan pitää kiinni ja mahdollistaa mahdollisimman järkevät kulkuyhteydet. Lukion rehtori Matti Hämäläinen oli paikalla kyseisen pykälän aikana ja hänen esityksensä oli: kun kyydityksiä perusopetukseen  kilpailutetaan, ne mitoitetaan siten, että myös lukiolaiset mahtuisivat kyytiin. Tämähän olisi järkevyyden lisäksi myös ympäristön kannalta kestävää. Lukiolaiset maksaisivat itse omavastuuosuuden matkoista. Ongelma vain oli se, että näin syntyviä lisäkustannuksia kunnalle oli mahdotonta arvioida. Toinen iso ongelma oli, mistä todennäköiset lisäkustannukset katettaisiin. Tätä me sitten puimme melkein kaksi tuntia.

Meillä kaikilla oli yhteinen halu helpottaa kuljetuksia, mutta sen määritteleminen millä ehdoilla asia toteutetaan, aiheutti vaikeuden. Minun lautakunta-aikanani kirjaston aukioloaikoja on lyhennetty, kansalaisopiston tuntimäärää on pienennetty, perusopetus on sinnitellyt juuri ja juuri samoilla resursseilla, mutta lukioon on panostettu. Minun näkemykseni oli: asia on kannatettava mutta se ei saa aiheuttaa lisäkustannuksia muulle sivistystoimelle. Lopulta päätöksemme meni juuri tämän mukaisesti. Linja-autoreittejä ei laajenneta lukiolaisten takia, mutta kilpailutus tehdään suuremmalle oppilasmäärälle. Lukio laskuttaa sekä oppilaita että Kelaa ja mahdolliset kattamattomat kustannukset otetaan lukion budjetista.  Näin muut sivistystoimen alaiset toiminnot eivät siis kärsi halustamme tukea ristiinalaisten nuorten mahdollisuuksia käydä omaa lukiota.

—

Toinen asiamme koski siis sivistystoimen resursoinnin periaatteita tilanteessa, jossa oppilasmäärät laskevat ja resurssit tiukkenevat (tämä niin kutsuttu kestävyysvaje).  Käytin heti esittelijän (sivitysjohtaja Vidman) jälkeen puheenvuoron, jossaaluksi luettelin tulevaisuudessa huomioitavia asioita eli Pelloksen koulun tarpeen harkitsemista, tulevaa yhtenäskoulua, ikäluokkien hankalaa kokoa sekä koko ajan haastavampaa oppilasainesta, esim. erityisopetuksen tarpeen näkökulmasta. Tämän jälkeen esitin näkemykseni edellisiin perustaen: resursseista on pidettävä kiinni ja oppilasmäärien lasku ei saa suoraan vaikuttaa perusopetuksen kehykseen vaan oppilasmäärän vähenemisen tulee vaikuttaa ryhmäkokoon alentavasti.  Alhainen ryhmäkoko on ymmärrettävä sekä ongelmia ennaltaehkäisevänä mallina että panostuksena erityistä tukea vaativiin oppilaisiin, sillä pienestä ryhmästä on mahdollisuus hyötyä kaikilla oppitunneilla, ei vain erityisopettajan vetämillä pienryhmätunneilla jossain tietyissä, rajatuissa oppiaineissa. Näkemykseni sai onneksi kannatusta ja lautakunta päätti hienosti, että seuraavan viiden vuoden ajan taloussuunnittelun lähtökohtana on se, ettei laskevat oppilasmäärät  vaikuta kehykseen!

Tästä voi olla ylpeä, ja vain toivoa että muuallakin otettaisiin mallia Ristiinan halusta turvata laadukas perusopetus sekä panostaa lapsiin ja nuoriin,  vaikka resurssit ovatkin rajatut.

Sivistyslautakunta 27.4.2010

Posted on by
Vastaus

Ristiinan sivistyslautakunta kokoontui 27.4. ja asialistalla oli alunperin vain yksi, mutta sitäkin tärkeämpi asia: yhtenäiskoulun valmistelu. Sivistysjohtaja Anssi Vidmanin pohjaesitys pykälään oli: yhtenäiskoulu aloittaa 1.1.2012.

Sivistyslautakunnan esityslista oli tällä kertaa siis lyhyt, vain yhtenäiskouluasia. Sivistysjohtaja Vidmanin esityksestä listaan lisättiin sivistystoimen kunniamerkkiesitykset. Minä puolestani esitin lisäpykäläksi oppilashuollon järjestelyt Ristiinassa. Oppilashuoltoon liittyvät kysymykset Ristiinassa herättävät kovasti huolta ja halusin ottaa asian esille lautakunnassa. Se, että Ristiinaan ei ole saatu palkattua koulupsykologia, vaikka useita hakuja on tehty, ihmetyttää. Tilanne on nolo, mutta aiheuttaa myös epäkohtia monella tasolla. Oppilaat ovat oikeutettuja näihin palveluihin, se on lähtökohta numero yksi. Toisaalta psykologin puute kuormittaa esimerkiksi laaja-alaisen erityisopettajan työtä, aiheuttaa kohtuuttomia jonoja tutkimuksiin, vaikeuttaa esimerkiksi päätöksiä vuosiluokan kertaamisista sekä pakottaa kunnan turvautumaan kalliisiin ostopalveluihin. Sanalla sanoen: tilanne on kohtuuton.

Oppilashuoltoon liittyviä kysymyksiä on muitakin. Psykologin puuttuminen näkyy erityisesti alaluokkien kohdalla, yläkoulussa puolestaan tarvittaisiin koulukuraattoria. Kunnan sosiaalityöntekijän työajasta osa on jyvitetty kuraattorina toimiseen. En kuitenkaan ole lainkaan vakuuttunut siitä, että resurssi on koulun ja oppilaiden kannalta mitoitettu oikein. Niinpä vaadin kuulla selvitystä tästä. Lisäksi halusin kuulla OHR:n (oppilashuoltoryhmä, joka koulussa pakollinen) toimivuudesta sekä nivelvaiheen (alakoulu – yläkoulu) toimivuudesta. Vaikka olinkin informoinut esityslistaan liittyvästä lisäyksestä etukäteen, sivistysjohtaja ei ehtinyt valmistella pykälää. Niinpä päätimme, että seuraavassa lautakunnan kokouksessa asiaan palataan ja nyt vain käytin puheenvuoron asiasta.

Yhtenäiskoulun valmistelu on kysymys, joka on herättänyt ja herättää kovasti tunteita Ristiinassa. Osa kannattaa kovasti ja osa pitää asiaa tarpeettomana tai vastustaa henkeen vereen. Kannattajia löytyy niin kunnan korkeimmasta virkamiesjohdosta (kunnanjohtaja Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja Vidman) sekä alakoulun henkilöstöstä. Kriittisemmin asiaan suhtaudutaan lukion ja yläkoulun henkilöstössä. Ongelmallista yhtenäiskouluasiassa mielestäni on se, että argumentit puolesta ja vastaan perustuvat usein kaikkeen muuhun paitsi faktaan tai pedagogiaan. Yhtenäiskoulun kannattajien perustelut ovat joko suoraan tai rivien välistä luettavissa talouden säästöihin nojautuvina tai vaihtoehtoisesti epämääräiseen yhtenäiskouluideologiaan pohjautuvina. Yhtenäiskouluajattelu nimittäin on ideologista ajattelua: todelliset pedagogiset hyödyt kun ovat tulkinnanvaraisia.

Vastustajien argumentointi on puolestaan tunnesidonnaista. Toisaalta siihen liittyy huolta muutoksen vaikutuksista, jopa muutosvastarintaa ja toisaalta huolta lukion asemasta, jos painopiste siirtyy yhä vahvemmin perusopetuksen puolelle. Huoli lukiosta on olemassa silti, vaikka kunnassa valmistui äskettäin lukioselvitys (jonka ohjausryhmässä minäkin olin) ja lautakunta vahvisti lukion asemaa mm. lisäinvestoinnein. Toisaalta lukion kurssimäärää puolestaan on leikattu viime vuosina rajusti, joka näkyy opettajien palkkauksessa.

Tilanne ennen lautakunnan kokousta oli mielestäni hämmentävä. Perustana esityslistan esitykselle oli Kimmo Tantun vuonna 2008 tekemä yhtenäiskouluselvitys. Selvitys tehtiin vihreiden valtuustoaloitteen pohjalta. Vaikka selvitystä kaikki tuntuvat kehuvan kilpaa, minusta se on aina vaikuttanut hieman ohuelta. Toisaalta taas lautakunnan jäsenille tuli kokouksen alla kaksikin eri kirjelmää, joissa puututtiin yhteinäiskouluasiaan. Kun tein taustatyötä asiasta, tietooni tuli lisää erikoisia tai hämmentäviä asioita. Oman näkemyksen luominen tuntui tällä kertaa varsin vaikealta, varsinkin kun koulun henkilöstölläkään ei ollut yksimielisyyttä asiasta. Toisaalta keinotekoisten raja-aitojen poistaminen on hyödyllistä, mutta tarvitaanko siihen yhtenäiskoulua? Toisaalta vähäiset resurssit tulee käyttää mahdollisimman tehokkaasti, mutta on kyseenalaista jäävätkö mahdolliset säästetyt eurot opetukseen? Lisäksi koulut ja sivistystoimi tarvitsevat johtajansa, joilla riittää aikaa kehittämiseen ja koulujen tasolla henkilöstöjohtamiseen ja pedagogiseen johtamiseen, ja jos säästöt tulevat johtajuutta karsimalla, Ristiinan koulutoimi on kyllä pulassa.

Lisäksi yhtenäiskoulu ei synny hallinnollisilla tai organisatorisilla päätöksillä, vaan henkilöstöjen ja koulujen yhteispelistä ja yhteisestä toimintakulttuurista. Uuden yhtenäisen toimintakulttuurin luominen vie helposti 5- 6 vuotta ja mielestäni kyllä vaatii yhteisen opettajienhuoneen. Siksikin yhtenäiskouluun siirtymisellä ei ole mikään kiire, vaan yhteistä toimintakulttuuria voidaan rakentaa samassa rakennuksessa olevien koulujen kesken aivan rauhassa.

Joka tapauksessa, sivistysjohtaja alusti pykälää hartaasti, jonka jälkeen kunnanjohtaja, kunnanhallituksen puheenjohtaja Ari Hämäläinen, lukion ja yläkoulun rehtori Matti Hämäläinen sekä JUKO:n pääluottamusmies Jussi Haapalainen käyttivät perusteelliset puheenvuorot. Mielenkiintoista oli kunnanjohtaja Siekkisen kommentti hänen puhuessaan tavoitelluista säästöistä, jolloin hän katsoi minuun ja totesi ”Mikon olevan tästä varmasti eri mieltä”. Täytyy kyllä sanoa, että pidän ajatuksesta että olen profiloitunut lautakunnassa sivistystoimen resurssien puolustajana….

Oli miten oli, kului melkein puolitoista tuntia ennenkuin lautakunta pääsi ääneen. Itse sain avauspuheenvuoron, enkä edes pyrkinyt lyhytsanaisuuteen… Lopulta tein vastaesityksen sivistysjohtajan pohjaesitykselle (yhtenäiskoulu aloittaa 1.1.2012):

1) Yhtenäiskoulun kehittämisryhmä tekee selkeän suunnitelman riittävästä johtajaresurssista ja työnjaosta koko sivistystoimen organisaatiossa

2) Yhtenäiskouluasia käsitellään YT:ssä tai jollain muulla tavalla pyydetään henkilöstöltä viralliset kannanotot

3) Yhtenäiskoulua valmisteltaessa tehdään henkilöstön kanssa (mukana mahdollisuuksien mukaan myös lautakunnan edustus) tutustumismatkoja eri yhtenäiskouluihin

4) Päätös yhtenäiskoulun käynnistämisestä tehdään keväällä 2011 tai vaihtoehtoisesti yhtenäiskoulu käynnistetään aikaisintaan 1.8.2013

Tämän avauksen jälkeen keskustelu olikin sitten vilkasta, polveilevaa ja värikästäkin. Pitkällisen keskustelun jälkeen puheenjohtaja Janne Strengell alkoi vetää lankoja yhteen: jäljellä oli kaksi esitystä, minun esitykseni, jota tarkensin siten että päätös lopullisesta aikataulusta tehtäisiin keväällä 2011 ja Marja Paasosen (kesk.) esitys jonka mukaan yhtenäiskouluun siirrytään aikaisintaan 1.8.2012. Äänestimme asiasta ja Marja Paasosen esitys voitti sen äänin 5-2. Minun esitykseni puolesta äänesti Kirsi Töyrynen.

Eikä siinä mitään. Marja Paasosen voittanut esitys on kuitenkin kahdella tapaa parempi kuin alkuperäinen pohjaesitys. Ensinnäkin, aikaa yhtenäiskoulun startiin tuli 7 kuukautta lisää ja startti olisi lukukauden alussa, ei keskellä, kuten pohjaesityksessä oli. Toisekseen, ja vielä tärkeämpänä asiana, päätöksen sanamuodossa yhtenäiskoulu aloittaa AIKAISINTAAN 1.8.2012. Toisin sanoen, asiaan jäi vielä takaportti, jos tarve vaatii. Siinä mielessä äänestystappiosta huolimatta koulut mielestäni saivat tarvittavaa aikalisää muutoksen edessä.