Eduskuntavaaliteemat
Minun Suomessani luontoa vaalitaan.
Norpan eteen tehdään tarvittavat suojelutoimet, turkistarhaus lopetetaan, raideliikenteeseen panostetaan, lähi- ja luomuruokaa edistetään sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi säädetään ilmastolaki. Minun Suomessa ei myönnettäisi enää yhtään ydinvoimalalupaa.
Minun Suomessani panostetaan koulutukseen ja sivistykseen.
Koulun ja oppilaiden tehtävänä on kasvaa ihmisinä ensisijaisesti itseään varten, ei elinkeinoelämän kvartaalivaatimuksia varten. Perusopetuksessa ryhmäkoot ovat alhaiset, kouluruoka ymmärretään osana koulun kasvatustehtävää, ja siksi siihen panostetaan. Oppilashuolto ja opintososiaaliset palvelut ovat kaikkien oppilaiden ulottuvissa. Minun Suomessani lukiokoulutusta arvostetaan ja sen kehittämiseen panostetaan.
Minun Suomessani duuni on ihmistä varten.
Minun Suomessani työelämän ehtoja ei kiristettäisi enää piiruakaan. Minun Suomessani olisi myös duunin joustettava, ei vain työntekijän. Tavoitteena olisi työn laadullinen parantuminen sekä työn tasapuolisempi jakautuminen.
Voit lukea lisää aiheesta blogista!
—-
Arvot
Minulle tärkeitä arvoja ovat tasa-arvo, syrjinnän ja rasismin vastustaminen, ihmisen ja elämän kunnioitus niin lähipiirissä kuin koko planeetan tasolla. Jokaisen meistä tulee kantaa vastuunsa globaaleissa kysymyksissä.
Ilmastonmuutoksen vastainen kamppailu ja luonnon suojeleminen ovat velvollisuuksiamme tulevia sukupolvia kohtaan. Pienillä teoilla, kuten tuottamalla mahdollisimman vähän jätettä, kierrättämällä, sähköä säästämällä ja kuluttamalla kohtuudella, saamme jo paljon aikaan. Mielestäni porkkanat toimivat keppiä paremmin ihmisten ohjaamisessa ympäristöystävällisempään tapaan elää. Valintojen tulee perustua vapaaehtoisuuteen ja kannustukseen, ei pakkoon.
Poliittisessa päätöksenteossa tulee ottaa huomioon ja myös aidosti kuunnella ja kuulla kaikkia tahoja, joita päätös koskettaa. Demokratian tulee olla mahdollisimman välitöntä ja lähellä ihmistä.
—-
Me tuemme Mikkoa
Kampanjapäällikkö Kerttu Hakala, Mikkeli
Talousvastaava Milja Kinni-Jenu, Ristiina
—-
Kampanjarahoitus
Olen tehnyt ennakkoilmoituksen kampanjarahoituksesta 2.4.2011. Löydät tiedot TÄSTÄ LINKISTÄ !
Voit myös tehdä lahjoituksen kampanjan tukemiseksi tästä linkistä!!
—-
Sidonnaisuudet
Työnantaja:
- Mikkelin kaupunki, opetustoimi
Järjestöt ja yhditykset:
- Ristiinan Vihreät ry – Puheenjohtaja
- Etelä-Savon Vihreät ry – Piirihallituksen jäsen
- Vihreä liitto rp – Puoluevaltuuskunnan varajäsen
- Mikkelin musiikkiklubi ry. – Hallituksen jäsen
- Löydön sahan tiehoitokunta ry.- Hallituksen jäsen
Etujärjestöt:
- Mikkelin opettajien ammattiyhdistys ry. – Puheenjohtaja
- OAJ:n Etelä-Savon alueyhdistys ry – Hallituksen jäsen
Liike- ja sijoitustoimintaan liittyvät omistukset, velat, vastuut:
- Ei omistuksia, ei velkoja, ei vastuita.
—-
Tutustu vuoden 2008 kunnallisvaaliteemoihini!
Ruoho on vihreämpää aidan tällä puolen 
Heips,
Ehdokasta tässä etsiskelen ja jäi mieltäni vaivaamaan kun olit animalian vaalikyselyyn vastannut, että mielestäsi parsinavettoja ei tulisi poistaa ja siirtyä pihattonavetoihin. Mistä moinen ajatus?
Pihattonavettojen etuna on tietysti se, että eläimet pääsevät liikkumaan navetassa sisällä. Ongelmana parsinavettojen muuttamisessa pihatoiksi on – ja johon vastaukseni perustui – on muutosinvestointien suuri tarve. Investointeja pitäisi tehdä rakennusten laajentamiseksi (parsia tarvittaisiin edelleen esim. sairaita lehmiä varten ja pitää olla lypsyasema tai -asemia) sekä joko lisätyövoimaan tai lypsyrobottiin. Lisäksi parsinavetoista usein lehmät pääsevät laitumelle mutta pihatoissa näin ei tarvitse tehdä.
Maatalousyrittäjien, erityisesti pienyrittäjien, pakottaminen suuriin investointeihin kuulostaa kohtuuttomalta. Uusien navettojen kohdalla tilanne toki on toinen. Uskon että kannusteet, vaikkapa investointituet, olisivat parempi ja yrittäjiäkin kohtaan reilumpi keino. Ylipäätään maataloustukia tulisi suunnata nykyistä reilusti enemmän luonnonmukaiseen ja eläinten hyvinvointiin panostavaan tuotantoon.
Ja joka tapauksessa uskon porkkanoihin enemmän kuin pakkoon, jos suinkin mahdollista.
Toki siitä olisi investointeja yrittäjälle, mutta eikö eläimen oikeudet pitäisi mennä edelle? Entä jos joutuisit itse olemaan sidottuna kiinni, niin että pääsisit makuulleen ja seisaallen mutta et ollenkaan liikkeelle? Onko lehmä onnelllisempi jos se on sidottuna paikalleen 10kk ja pääsee MAHDOLLISESTI 2 kuukaudeksi ulos, vai jos se on vapaan sisätiloissa 12kk josta hyvässä lykyssä 2kk ulkona?
Eläinsuojeluasetushan takaa olevinaan 60päivän ulkoilun vuosittain parsinavetoissa eläville lehmille, mutta senkin voi yrittäjä kiertää jos ei ole laidunta mihin lehmiä laskea.
Ja jos ajatellaan esim. lypsyasemaa, neljälle lehmälle, niin siihen ei tarvita kun max kaksi ihmistä asemalle. Enkä jaksa uskoa, että lehmien lypsäminen kahden ihmisen voimin parsinavetassa on sen nopeampaa.
Itse olen maatalousoppilaitoksen käynyt nuorempana ja nähnyt hyvän esimerkin pihattonavetasta. Enkä näe siinä mitään monimutkaista.
Toki näitä muutoksia pitäisi rahallisesti tukea, sitä en kiellä.
Mutta eihän navetasta periaatteessa tarvitse poistaa kuin suurin osa parsista (jättää sairaita varten osa) ja tehdä lypsyasema. Eihän se ilmaista ole, mutta kuitenkin.
Toivottavasti huomasit, että pidän pihattonavettoja parempina ja ymmärrän kyllä ne olosuhteet missä eläimet voivat olla. Ja totta on sekin että investointien tarve riippuu lehmämäärästä.
Eläinten oikeudet ovat minulle tärkeitä kuten toivottavasti huomasit Animalian ja SEY:n vaalikoneen vastauksistani. Ylipäätään pidän monia maatalouteen liittyviä ilmiöitä eettisesti vähintäänkin arveluttavina. Silti itsekin käytän maatalouden tuotteita (tosin pyrin usein suosimaan luomua).
Silti en haluaisi olla ajamassa maatalousyrittäjiä taloudellisiin vaikeuksiin tai mahdottomaan tilanteeseen tälläisellä kiellolla ja tässä asiassa. Uskon että kannusteet vanhojen navettojen muutostöihin sekä uusien navettojen kohdalla selkeä säädös pihattoihin todella olisivat parempi ratkaisu asiaan. Se mahdollistaisi myös pienyrittäjien mahdollisuutta jatkaa alalla.