Shoplifters of the world unite

Eilisissä eurovaaleissa Ruotsin piraattipuolue sai läpi yhden europarlamentaarikon. Myös Suomeen ollaan puuhasteltu vastaavankaltaista puoluetta.

Piraattipuolueen perusidea on vapauttaa kaikki tekijänoikeuksien alainen materiaali (useimmiten kulttuuriin liittyvä, elokuvat, musiikki ja kirjat) vapaasti ladattavaksi. Tämä on heidän ainut substansissinsa eivätkä he edes tavoittele yleispuolueen leimaa. Piraattien mukaan tekijät eivät tarvitse korvauksia työstään koska systeemi on mätä ja monikansalliset suuryritykset käärivät kuitenkin suurimmat voitot. Tämä on heidän eettinen perustelunsa. Piraattipuolue on kovasti profiloitunut (YLE:ä lainaten) tietokonenörttipoikien puolueeksi. Mielestäni tämänkaltaiset yleistykset ovat arveluttavia: myös tietokonenörttitytöistä piraatit voivat olla houkutteleva vaihtoehto.

Joka tapauksessa, piraattipuolue on osoittanut selkeän tilauksen poliittisella kentällä. Minulla onkin kuningasidea: perustetaan myymälävarkauspuolue! Ruoan hinta on noussut huikeasti viimeisen vuoden aikana. Samaan aikaan erityisesti alempien tuloluokkien reaalinen ostovoima on alentunut. On suuri vääryys että kauppiaat (yrittäjät tai suuremmat ketjut) voivat yksin omistaa tuotteet kaupoisssa ennenkuin ne luovutetaan asiakkaille rahaa vastaan. Jos puolestani päätän olla hyväksymättä tälläistä yksilönvapauden vastaista käytäntöä ja vien tavaroita kaupasta maksamatta, olenkin syyllistynyt rikokseen! Tämä on väärin, rikkoo yksilönoikeuksiani ja loukkaa minua ihmisenä.

Myymälävarkauspuolueen paikka on juuri tässä. Otetaan selkeä, yksinkertainen tavoite: myymälävarkauksien laillistaminen. Perustellaan tavoite yrittäjien ja ennenkaikkea suurten ketjujen (esim. S-liike, Kesko) pahuudella ja sillä, kuinka ne riistävät ihmistä. Kuorrutetaan tämä kaikki yksilön luovuttamattomalla vapaudella. Näin meillä on puolue pystyssä.

Morrissey oli asian suhteen profeetallisessa sfäärissä jo vuonna 1987 kun The Smiths julkaisi biisin Shoplifters of the world unite. Voin sieluni silmin nähdä myymälävarkaiden puoluekokouksen, jonka tunteikkaana huipentumana puoluekokousväki nousee seisomaan, paljastaa päänsä, asettaa oikean kätensä sydämen päälle (ja vasemman kätensä vieressä seisovan taskuun) ja herkistyy yhteislauluun:

Learn to love me, assemble the ways
Now, today, tomorrow and always
My only weakness is a list of crime, my only weakness is … well, never mind, never mind
Oh, shoplifters of the world, unite and take over
Shoplifters of the world, hand it over

Mainokset

Porkkanaa ja kahvia

Porkkanamafia tempaisi tänään ja iski Ramin konditoriaan. Olin luvannut auttaa jos apua tarvitaan. Lopulta päädyin feissaamaan torin laitaan…

Sitä omaa itsekin melkoisen tunnelinäön, mitä feissareiden kohtaamiseen tulee. Tiedättehän, katse tiiviisti horisonttiin, laput silmille, käsi valmiiina torjuvaan eleeseen, tiivis askellus määrätietoisesti ohi ohi ohi kohti seuraavaa kadunkulmaa. No tänään olin ottavana osapuolena…

Aloitus: ”Hei! Onko Porkkanamafia tuttu, tänään…” ja vastaus: ”Ei ole!” ja terävä rytminvaihto ohi ohi ohi kohti seuraavaa kadunkulmaa. Näin tuli tutuksi feissarin duuni noin puolentoista tunnin tripillä Mikkelin torin laidalla. Huomasin olevani feissaamisessa aika huono. Ehkä sellainen markkinahenkisyys sitten puuttuu, vaikka kontaktin ottaminen ihmisiin tai nolatuksi tuleminen ei varsinaisesti pelotakaan. Minusta tulisi varmaankin aika huono poliitikko näillä markkinointi- ja tyrkyttämistaidoilla… Omalta osaltani tilannetta ei helpottanut kolea, tuulinen sää, joka piti torin melko hiljaisena ja minut (alipukeutuneena) varsin viluisena.

Joka tapauksessa, hengessä olin mukana ja vähän työpanostakin annoin (tosin tosi vähän). Luulen että suurin panokseni olikin lopulta se, että ostin kolme kuppia kahvia, mozzarellapatongin ja porkkanaleivoksen. Toivottavasti tapahtuma onnistui (minusta huolimatta) mahdollisimman hyvin!