Haastatteluita ja kokouksia

Muutaman asia torstai-illan ratoksi.

Valtuustoaloite A2-kieleen liittyen on saanut hyvin huomiota mediassa. Tänään Ristiinalaisessa oli hyvä juttu asiasta ja mitä ilmeisemmin ensi maanantain Länkkärissä asiasta on tulossa juttu. Tässä Ristiinalaisen juttu, niidenkin luettavaksi joiden postilaatikkoon kyseinen aviisi ei kolahda:

2013-02-21 23.40.53

 

Mutta hyvä että asia keskusteluttaa, sillä asia on todella tärkeä ja kuntalaispalautettakin on tullut niin keskustelupalstoilla ja sähköpostiin. Kiitos kannustuksesta!

Keskiviikkona oli Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan kokous. Tammikuun kokouksessa en ollutkaan vaan Aino Pohjanvirta oli tuuraamassa ja nyt siis ensimmäistä kertaa oli katsastelemassa meininkiä. Kokous oli kovin rutiininomainen eikä kestänytkään kuin 35 minuuttia. Mitään mainittavaa ei kyllä jäänyt jälkipolville kerrottavaksi.

Jännittävää on nähdä, millaiseksi lautakunnan työskentely tulevina vuosina muodostuu. Ainakin osaava puheenjohtaja meillä on eli Marianne Huoponen demareista.

Mainitsenpa tässä vielä sen, että olen mukana Kylä koulussa -hankkeen seurantaryhmässä Löytö-Vitsiälä -alueen edustajana. Seurantaryhmä on kokoontunut kerran ja seuraava tapaaminen on ensi syksynä.

Hankkeessa kehitetään ja toteutetaan uudenlaista koulukylä-/kylätaloa, joka toimii monipuolisena palvelu-, oppimis- ja toimintakeskuksena. Keskuksen on tarkoitus koota lähialueensa asukkaita vauvasta vaariin, yrityksiä, kesäasukkaita ja muita yhteisöjä aktiiviseen toimintaan ja se mahdollistaa myös palvelutuotannon – esimerkiksi erilaisten hyvinvointipalveluiden tuotannon, lähi- ja luomuruoan myynnin jne.

Kävimme myös tutustumassa oman kylän porukalla Ihastjärven kouluun ja kuuntelemassa koulun rehtoria Jaana Strandmania. Siellä suunnalla hankerahoitusta on riittänyt kaikenlaiseen pöhinään ja varmasti jotain on meidänkin kylälle sovellettavissa mutta totuuden nimissä täytyy sanoa, että kyllä Vitsiälän ja Ihastjärven toimintaympäristö ja olosuhteet ovat kuin eri planeetoilta. Kovin Ihastjärven ehdoilla ja Ihastjärveä varten tätä hanketta tunnutaan vievän eteenpäin ja mielenkiintoista onkin nähdä, miten hanketyöntekijöillä riittää aikaa tai ideoita jaettavaksi myös Vitsiälään.

Yritän kuitenkin suhtautua varovaisen positiivisesti hankkeeseen.

Valtuuston kokous 18.2.2013

Eilen taas kokousteltiin.

Kyseessä oli kovin rutiiininomainen kokous, jossa ainoa erikoisuus oli peräti viisi valtuustoaloitetta eri suunnilta. Demareiden Satu Taavitsainen teki aloitteen lasten harrastusmahdollisuuksista, KD:n Erkki Rantalainen teki aloitteen Ristiinan ikuisuusriitaan eli Muurikin rantapuistoon liittyen, keskustan valtuustoryhmältä tuli aloite kaupunkipuistosta, kokoomuksen Elina Hölttä teki aloitteen, jossa esitettiin selvityksen tekemistä siitä, miten Mikkelin lukioiden yhdistyminen onnistui ja mitä siitä on opittavissa. Näistä aloitteista lähdimme ryhmänä mukaan kaupunkipuistoaloitteeseen. Minä laitoin allekirjoitukseni kaikkiin muihinkin edellä mainittuihin aloitteisiin.
Omalta kohdaltani eilisen kohokohta oli oma valtuustoaloitteeni liittyen A2-kielen opiskeluun Mikkelissä. Kyse ei ollut vihreiden ryhmäaloitteesta sillä kaikki meistä eivät allekirjoittaneet sitä, mutta yhteensä aloite sai minun nimeni lisäksi peräti 46 nimeä alle. Aloitetta olin ideoinut yhdessä perussuomalaisten varavaltuutettu Anne Korholan ja valtuutettu Marja Hämäläisen kanssa.
Asialistalla puolestaan oli KH:n vastaus demareiden valtuustoaloitteeseen veroparatiisivapaasta Mikkelistä (eli: Mikkelin ei pitäisi tehdä hankintoja yrityksiltä, jotka tekevät ”verosuunnittelua” veroparatiisien kautta). KH:n vastaus oli löperö: asialle voi tehdä mitään. Kuitenkin esim. Helsingissä selvitellään asiaa ja vihreiden Rauni Berndt esitti että aloite palautetaan jatkovalmisteluun odottelemaan mitä Helsingissä asialle keksitään. Raunin esitys oli looginen ja maltillinen ja sai demarit taakseen. Salin oikea laita ei palautusta hyväksynyt ja niinpä äänestettiin. Lähinnä keskustan ja kokoomuksen äänillä KH:n puolivillainen vastaus hyväksyttiin äänin 36-22.
Suoraan sanoen meidän vihreiden oli vaikea ymmärtää sitä logiikkaa jolla keskusta ja kokoomus täysin yhdessä, murtumattomassa linjassa äänesti käsien levittelyn puolesta.

Yhdenvertainen mahdollisuus kielivalintoihin

Tässä 18.2.2013 tekemäni valtuustoaloite.  
Yhdenvertainen mahdollisuus kielivalintoihin
Peruskoululaisilla on mahdollisuus valita neljännellä vuosiluokalla alkava vapaaehtoinen A2-kieli. Mikkelin kaupunki tarjoaa kaupungin kieliohjelman mukaisesti kolmea eri valinnaiskielivaihtoehtoa: ranskaa, saksaa ja venäjää.
Valinnaisen A2-kielen opetusryhmän syntymisen alarajaksi on kuitenkin määritelty 16 lasta, vaikka esimerkiksi opetussuunnitelmassa tällaista alarajaa ei ole mainittu. Suuri ryhmän perustamiskoko ehkäisee tehokkaasti valinnaiskieliryhmien syntymisen muissa kuin suurimmissa alakouluissa. Tämä asettaa erityisesti pienten koulujen oppilaat epätasa-arvoiseen asemaan suuriin kouluihin nähden, sillä Mikkelissä on kouluja, joissa ikäluokka on pienempi kuin ryhmän perustamiseen vaadittu 16. Näin valinnaisen kielen ryhmää ei synny vaikka koko ikäluokka sellaisen valitsisikin ja koulutuksellinen tasa-arvo jää toteutumatta kaupungin sisällä.
Työmarkkinoilla monipuolinen kielitaito on kilpailuetu ja tarjoaa monipuolisen kielitaidon omaaville hyvät työllistymismahdollisuudet. Tällä hetkellä kuitenkin ollaan laajasti huolestuneita suomalaisten kielitaidon kapenemisesta. Huoli on valtakunnallinen ja myös Mikkelissä tilanne on koettu ongelmalliseksi erityisesti elinkeinoelämän taholta. Mikkelin yhtenä painopisteenä on matkailuteollisuuden kehittäminen ja tulevaisuudessa paikallisten yritysten kannalta on elintärkeää saada kielitaitoista työvoimaa. Kielten opiskeluun panostaminen kantaa siis myös kaupungin kasvustrategian näkökulmasta.
Me allekirjoittaneet esitämme, että Mikkelin kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin, joilla taataan oppilaiden tasavertainen mahdollisuus kielivalintoihin.
Mikkelissä 18.2.2013
Mikko Siitonen
Valtuustoryhmä Mikkelin vihreät
ja 46 allekirjoittajaa.