About Maisteri

46-vuotias kahden lapsen isä, historian ja yhteiskuntaopin opettaja, kunnallispoliitikko ja ay-aktiivi, joka pitää hyvistä asioista mutta inhoaa pahoja juttuja.

Mitä on saatu aikaan? Retrospektiivi kuluneeseen valtuustokauteen…

Tutkin aikani kuluksi leikekirjaani, jota pidän julkisista tekemisistäni. Ihminen unohtaa ja minä olen ollut aina huono pitäämään päiväkirjaa, joten leikekirja on siinä mielessä hyvä. Tämä kirjoitus on siis eräänlainen retrospektiivi kuluneeseen valtuustokauteen erään satunnaisen vihreän valtuutetun silmin.

FullSizeRender (3).jpg

Osa tätä juttua varten levittelemiäni lehtileikkeitä…

Koko valtuustokautta on on leimannut kiistely talouden suunnasta. Keskustan, kokoomuksen ja persujen vetämänä olemme kaupunkia ohjailleet. Kyläkouluja lakkauttamalla ja kirjaston aineistomäärärahoja leikkaamalla on pyritty kuromaan n. kuuden miljoonan rakenteellista alijäämää kiinni. Yhden kyläkoulun lakkauttamisella saadaan parhaimillaan n. 70 000 säästöt. Jokainen laskutaitoinen tietää, saadaanko kyläkoulujen lakkautuksilla mitään konkreettista aikaan… Ei saada ei.

Mikkelin ja koko Etelä-Savon väestön ikääntyminen, alhaisempi koulutus ja tulotaso ja suhteellisen korkea työttömyys ovat sellainen haaste ettei meillä ole mitään mahdollisuutta haaveilla kasvukeskusten veroprosenttitasoista. Täällä palveluiden kustantamiseen tarvitaan meiltä työllisiltä suurempaa solidaarisuutta, koska huoltosuhde on niin huono. Sille ei voi mitään, jos haluaa pitää kiinni lapsiperheiden palveluista ja sivistystoimen laadusta kiinni.

Täällä palveluiden kustantamiseen tarvitaan meiltä työllisiltä suurempaa solidaarisuutta, koska huoltosuhde on niin huono. Sille ei voi mitään, jos haluaa pitää kiinni lapsiperheiden palveluista ja sivistystoimen laadusta kiinni.

Me vihreät olemme pyrkineet esittämään realistista vaihtoehtoa: tiukkaa taloudenpitoa ja riittävää verotasoa. Emme ole hirttäytyneet ideologioihin emmekä populismiin. Emme myöskään ole halunneet tehdä typeriä ja/tai moraalittomia säästöjä, jotka toisivat tulevaisuudessa isompia kustannuksia tai aiheuttaisivat kohtuutonta kärsimystä kuntalaisille. Valitettavasti meitä ei ole kuunneltu kuin vasta tämän vuoden talousarvioissa. Tämän vuoksi Mikkeli on tehnyt syömävelkaa ja taloustilanteemme on olellisesti heikentynyt.

Sivistyspalveluiden puolustaminen on ollut iso valtuustokautta kokoava teema: olemme vääntäneet jo edellä mainituista asioista: kirjaston rahoituksesta, varhaiskasvatuksesta ja peruskouluista. Koulu- ja päivähoitoverkostoa on uusittu ja supistettu isolla kädellä, eikä siinä mitään. Sieti supistaakin. Kitkerämpää oli kuitenkin subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen ja ryhmäkokojen kasvattaminen yli 3-vuotiaiden päivähoitoryhmissä. Näitä vastaan taisteltiin kuvainnollisesti verissä päin ja kaaduttiin saappaat jalassa.  Nämä päätökset osoittivat etteivät kepu tai persut ole pienen ihmisen asialla, ainakaan jos pienellä ihmisellä tarkoitetaan pieniä lapsia, työttömiä tai opiskelijoita. Kokoomus ei kai koskaan ole moista väittänytkään…

Nämä päätökset osoittivat etteivät kepu tai persut ole pienen ihmisen asialla, ainakaan jos pienellä ihmisellä tarkoitetaan pieniä lapsia, työttömiä tai opiskelijoita.

Monessa muussakin olen ollut mukana: olen ollut erilaisissa debateissa mukana, edistämässä pyöräilyä, puolustamassa Ristiinaa ja ristiinalaisia, vastustamssa Monitoimihallin rakentamista ja torin laidan parkkipaikkojen lisäämistä, edistämässä koulujen pihojen parantamista, tekemässä kaupungille työllisyysohjelmaa ja sanottakoon se myös tässä: olen kannattanut uutta taidemuseota siilokortteliin. Samoin suhtaudun Sodan- ja rauhan keskus Muistiin varovaisen myönteisesti. Olisi siistiä saada jotain sellaista Mikkeliin, jos vain Muistin talous on realistisella pohjalla eikä aiheuta kaupungille kohtuutonta taakkaa käyttötalouteen. Olen myös kirjoittanut mielipidekirjoituksia, puheita ja aloitteita itselle ja muille.

Joo, tosiaan, myös muille. Kyse kun ei koskaan ole ollut minusta, vaan asioista. Siksi minulle ei myöskään ole ollut tärkeää päästä itse framille. Ainakaan aina. Politiikka nimittäin on yhteistyötä ja tiimipelaamista. Vihreän tiimin jäsenenä on ollut helppo puhaltaa yhteiseen hiileen, toisinaan tehdä maaleja ja toisinaan ottaa pataan ja kunnolla. Mutta se on politiikkaa se.

Uskon että tulevaisuudessa on entistä tärkeämpää että valtuustossa istuu niitä, joita kiinnostaa eurojen lisäksi myös se mitä euroilla saadaan.

Harvoin yksinään saa mitään aikaiseksi mutta jospa tähän loppuun nostan yhden, vahvasti henkilökohtaisen panokseni ansioista toteutuneen jutun: nimittäin junailin valtuustokauden alussa aloitteen liittyen kielten opiskeluun Mikkelin peruskouluissa. Sain aloitteeni taakse valtaosan valtuutetuista ja niinpä kieltenopetuksen ryhmien aloituskokoa laskettiin. Sen asnsioista mikkeliläisissä kouluissa on syntynyt paljon uusia ryhmiä ja pari sataa lasta ja nuorta on saanut opiskella saksaa, ranskaa tai venäjää.

Jep, vaikea kausi jossa mannaa on ollut kovin vähän jaettavana. Seuraava kausi ei varmasti ole yhtään helpompi sillä sote-uudistus asettaa kuntatalouden aivan uusiin asemiin ja miten sivistyspalvelut tästä selviävät, on edelleen arvoitus. Uskon että tulevaisuudessa on entistä tärkeämpää että valtuustossa istuu niitä, joita kiinnostaa eurojen lisäksi myös se mitä euroilla saadaan.

 

Kategoriat: Yleinen | Vastaa

Miksi Mikkoa pitäisi äänestää? – lue sensuroimattomat perustelut!

Pyysin näin vaalien alla muutamilta mikkeliläiseltä, jotka ovat minulle eri yhteyksistä tuttuja ja joiden kanssa olen saanut tehdä yhteistyötä, kirjoittamaan lyhyen luonnehdinnan ja suosituksen minusta. Tässäpä nämä sensuroimattomina ja editoimattomina nyt teidänkin nähtäväksi. Näistä sanoista vallan häkeltyy…

Olen oppinut tuntemaan Mikon rehellisenä ja vilpittömänä ihmisenä, mikä ei ole politiikassa aina itsestään selvää. Hän perehtyy asioihin huolella ja ilmaisee mielipiteensä kiertelemättä. Lisäksi hän on ryhmässä solidaarinen ja muutenkin hieno ihminen. Suosittelen.
— Rauni Berndt, kaupunginvaltuutettu, Haukivuori

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

En ole sitonut itseäni politiikkaan mitenkään, mutta kuntapolitiikka toki kiinnostaa. Siellä Mikkelin torin laidalla päätetään kohta uusin voimin perheeni hyvinvointiin, työhöni ja talouteeni liittyviä asioita. Aion äänestää valtuustoon sellaista ihmistä, joka uskaltaa avata suunsa kuvia kumartelematta. Ihmistä, jolla on näkemystä yli valtuustokausien. Ihmistä, joka tietää, että lapsiin, nuoriin ja koulutukseen on satsattava. Ihmistä, joka osaa esittää ne todelliset kaupungin vetovoimatekijät ja on myös valmis tekemään töitä niiden eteen. Semmoinen ihminen on Siitosen Mikko. Arvostan Mikon rohkeutta ja päättäväisyyttä lähteä mukaan pyrkimään toiselle valtuustokaudelle. Olen iloinen, että häneltä löytyy edelleen vahvaa paloa ja itseluottamusta yhteisen hyvän tekemiseen.

— Pete Pulkkinen, luokanopettaja, Mikkeli

KMT

Politiikka parhaimmillaan rakentaa hyvinvointia. Mikko ymmärtää taiteen ja kulttuurin merkityksen osana hyvinvointia. Kulttuuri on osa arkea, se antaa juuret mutta ennen kaikkea siivet. Opettajana ja perheenisänä Mikolla on näköalapaikka ja mahdollisuus vaikuttaa arjen politiikkaan.
— Kirsimaria E. Törönen-Ripatti, Kuvataiteilija, tuottaja, Mikkeli

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Olen oppinut tuntemaan Mikon jo Ristiinan vihreiden ajoilta. Erityisesti kuntatalouden ja sivistystoimen asioissa Mikolla on vahvaa näkemystä. Mielestäni on tärkeää että ristiinalaisia löytyy valtuustosta tulevallakin kaudella. Mikko pitää ristiinalaisten puolta mutta katsoo Mikkeliä myös kokonaisuutena.
— Jukka Kuusela, insinööri, Ristiina

 

Mikko on toiminut valtuustossa sitkeästi lasten ja nuorten puolesta. Hän ymmärtää sivistyksen ja koulutuksen merkityksen maallemme ja sen kansalaisille – niin menneisyydessä, nykyhetkessä kuin tulevaisuudessa. Hän näkee koko elämän kirjon peruskoulussa, myös ne päättäjien tekemien valintojen vaikutukset. Mikko itse elää niin kuin opettaa!
— Jenni Heikkinen, ranskan ja englannin lehtori, kahden koululaisen äiti, Mikkeli

 

 

 

Keskustelu taidemuseosta on psykedeelistä

Tänään 24.3.2017 Länsi-Savossa julkaistiin kipakka kirjoitukseni vastineena Raimo Heinäsen (ps.) kirjoitukseen. Muutenkin olin jo jonkun aikaa taidemuseo/siilokortteli -keskustelun tasosta ja suunnasta kiusaantuneena aikonut kirjoittaa aiheesta mutta Heinäsen kirjoitus taisi osua sen verran hyvin kiukkuhermoon että oma tuotokseni syntyi 20 minuutissa opehuoneen kahvipöydässä…

Ehkäpä tekstini ei ole se kaikkein analyyttisin mutta tulee se nyt ainakin suoraan sydämestä. Tällä hetkellä tietyt tahot, Heinänen (plus muutama muu) etunenässä, koittavat kalastella ääniä taidemuseon kustannuksella. Minusta se on lähinnä vastenmielistä. Toki ymmärrän ettei mielipiteeni asiasta taida olla tietyissä piireissä kovin suosittu mutta siitäpä minä vähät välitän! Olen valmis taistelemaan ja kaatumaan saappaat jalassa oikeaksi kokemieni asioiden puolesta. Mielestäni se on paljon suoraselkäisempää kuin poliittisten irtopinnojen napsiminen. Eipä minusta taida populististista helppoheikkiä saada. Sori siitä.

 


Tässä vielä kirjoitus kokonaisuudessaan:

Marskin perintö ei ole vaarassa (LS Lukijoilta 23.3.2017)

Raimo Heinänen (ps.) kirjoitti Länsi-Savossa (20.3.) Graniittitalosta ja harmitteli, ettei päätöstä taidemuseosta saatu tehtyä nykyisen valtuuston aikana. Lisäksi Heinänen syytti mm. vihreitä siitä, että Graniittitalo on otettu vaaliaseeksi.
Heinänen kuitenkin unohtaa että Graniittitalolla ovat vaalien alla ratsastaneet taidemuseorakentamisen vastustajat. Taidemuseo tosiaan on joutunut vaalien uhriksi, josta halutaan kerätä helppoja pikavoittoja vaalikentillä.
Ylipäätään keskustelu taidemuseosta on saanut psykedeelisiä mittakaavoja. Mannerheim-parkakin on jo vedetty mukaan, ja aivan vakavalla naamalla on väitetty, että Graniittitalon myynti jollain ihmeellisellä tavalla häpäisisi Marskin muistoa.
Jos monella tapaa ongelmallisen rakennuksen omistuksesta päätettäisiin luopua, voin henkilökohtaisesti luvata, että rakennus ei katoa Mikkelin katukuvasta vaan seistä jököttää paikallaan vastedeskin. Lisäksi rautatieaseman uusiokäyttö osoittaa, että vanhaa perintöä voidaan vaalia myös ennakkoluulottomalla ajattelulla.
Heinänen, kuten muutkin siilokorttelivaihtoehdon vastustajat, mielellään unohtavat taidemuseon tarpeet sekä tarpeen rakentaa elinvoimaa Mikkeliin. Siilokortteli on kirjaimellisesti kivenheiton päässä torista ja olisi kaikkien etu saada kurainen tontti tehokkaaseen ja järkevään käyttöön.
Heinänen myös väittää, että edustaa kannallaan kaikkia mikkeliläisiä ja että vaalikentillä ihmiset yhdessä rintamassa vastustaisivat taidemuseon sijoittamista siilokortteliin. Väite on epätosi ainakin vihreiden vaaliteltalla käymieni keskustelujen perusteella. Heinäsen kannattaisi muistaa, että yhtä lailla kuin valtuustossa, myös äänestäjien keskuudessa mielipiteet vaihtelevat. Heinäsen totuus ei ole ainoa totuus.

Mikko Siitonen
Kaupunginvaltuutettu (vihr.), kuntavaaliehdokas
Mikkeli

 

Tuoteseloste, vol 3

Tämä blogikirjoitus on jatko-osa seitsemän ja kuusi vuotta sitten kirjoittamilleni tuoteselosteille. Huomaan että aika ja maailman muuttuminen ovat muuttaneet mielipiteitäni joissain kysymyksissä ja kiinnostuksen kohteetkin ovat hieman vaihtuneet… Tämähän lienee loppupeleissä hyvä asia.

Oli miten oli, tämän blogauksen tarkoitus on olla eräänlainen tuoteseloste eli tehdä selväksi muutamia mielipiteitäni ja ajatuksiani muutamista mieleentulevista asioista. Sen enempiä perustelematta. Näinhän ei saisi tehdä… Jos joku kysymys jäi vastaamatta, laita kommenttia, niin täältä pesee!

Yleistä…

– Vihreät on poliittinen puolue, ei lahko.

– Olen pragmaattinen idealisti  tai idealistinen pragmaatikko.

– Olen arvoliberaali ja edustan vihreissä ehkä sitä ”maltillista porvariutta”. Mitä ihmettä se mahtaakaan sitten tarkoittaa. Ehkä sitä, etten ainakaan ole kovin ”vasemmistohenkinen”. Mitä ihmettä sekään sitten tarkoittaa.

– Vaikka jo koulutukseni perusteella katselen maailmaa kokonaisuuksina niin SILTI koen vahvasti olevani keskiluokan puolestapuhuja sekä pitää oman ikäluokkani ja minua nuorempien puolia. Tietyissä kysymyksissä vastakkainasettelun aika ei tosiaan ole ohi.

– En haikaile Kekkosta, Neuvostoliittoa tai markkaa. Muutenkaan ennen ei ollut paremmin. Parasta retroilua edustavat vinyylilevyt ja analoginen käyttöliittymä kirjallisuudessa (eli siis perinteinen kirja).

– Haluan muuttaa maailmaa. Maailmaa muutetaan pääsemällä asemaan, jossa muutosta voi tehdä. Haluan siis valtaa.

– Suhtaudun vähintään epäilevästi ja epäluuloisesti nationalismiin ja patriotismiin. Isänmaallinen olen mutta en suostu siihen että pieni porukka (kaikki tietävät kyllä ketä tarkoitan) saa päättää mitä isänmaallisuus tarkoittaa. Heidän lokeroihinsa en tosin mahdu. Sori siitä.

– Yhteiskunnan ”hyvyyden” mittari on se, miten sen kaikkein heikoimmista jäsenistä huolehditaan ja miten se suhtautuu ympäristöön.

– Joskus ja joissain asioissa yhteiskunnan pitää holhotakin. Ikävä kyllä.

– Vaikka kannustaminen toimii useimmiten pakkoa paremmin, on kuitenkin olemassa tilanteita, joissa pakko on paras kannuste.

– Ihmisten vapaaehtoinen toiminta ja hyvä tahto eivät aina riitä, vaan tarvitaan määräyksiä ja kieltoja. Tämä koskee mm. norpansuojelua.

– Sivistyksen ja sivistyneisyyden arvoa pitää nostaa. Olemme unohtamassa ihan peruskäytöstavat ja faktatiedon tärkeyden. Hemmetti.

Aseista ja armeijoista…

– Aseet auroiksi.

– Yleinen asevelvollisuus saattaa olla välttämätön paha. Valitettavasti.

– Käsiaseiden säilyttäminen kotona tulisi kieltää kansalaisilta. Metsästysharrastus on asia erikseen.

– Vastustan sotilaallista liittoutumista. Ehkä.

Energiasta…

– Vastustan ydinvoimaa.

– Turpeen käyttö energiantuotannossa on lopetettava.

– Suomeen ei tarvita uraanikaivoksia.

– Energian pientuotannossa ja älykkäissä sähköverkoissa on tulevaisuus.

Veroista ja palveluista…

– Arvonlisäveron tulisi olla ympäristövaikutusten mukaan progressiivinen.

– Tuloeroja tulee tasata progressiivisella tuloverotuksella. Keskiluokan verotaakka ei kuitenkaan saa olla kohtuuton.

– Rakastan veroja koska verotuksella yhteiskunta rahoittaa palvelut ja tulonsiirrot. Verotuksen tason tulee olla riittävä, että saadaan turvatuksi laadukkaat, tasapuolisesti kaikkien saatavilla olevat palvelut.

– Tarvitsemme perustulon.

– Päättäjien ei pidä toimia elinkeinoelämän ehdoilla, elinkeinoelämän pitää toimia päättäjien ehdoilla. Uskon kuitenkin markkinatalouteen ja suhteelliseen vapaaseen kilpailuun.

– Vapaa kilpailu on useimmiten hyvä asia ja markkinoilla on usein itseään korjaava vaikutus. Tässä on kuitenkin monta muttaa ja reunaehtoa, joten talouden säätelyäkin tarvitaan. Teoria hyvä, pragmatismi parempi.

Luonnosta ja eläimistä ja ruoasta…

– Turkistarhaus tulisi elinkeinona lopettaa.

– Eläinten ja erityisesti tuotantoeläinten oikeuksia tulee vahvistaa lainsäädännön kautta entisestään.

– Kannatan kasvisruokapäivää kouluruokailussa. Puuro ei ole kasvisruoka.

– Ylipäätään lihaton ruokavalio on ihan tosi jees. Ihmisiä tulisi kannustaa vähentämään lihan osuutta ruokavaliossaan.

– Itse olen kuitenkin sekasyöjä, mutta yritän pitää hyvin kohtuudessa lihamäärän jonka suuhuni laitan.

– Puita saa halailla, jos haluaa.

– Yleisesti ympäristö- ja eläinsuojelulainsäädäntöä tulee kiristää. Sanktioita tulee koventaa.

Kaavoituksesta ja asumisesta…

– Rantarakentamista tulee säädellä tiukasti. Hyvin tiukasti.

– Vastustan Ideaparkkien kaltaisten kauppakeskusten rakentamista keskelle peltoja.

– Keskusta-alue tulee rakentaa tiivisti, haja-asutusalueiden rakentaminen on syytä olla suunnitelmallista.

– Maaseutuakin tarvitaan. Kaikki eivät voi eikä halua asua kaupungissa.

Työelämästä…

– Kehitys, jossa työelämä muuttuu koko ajan kovemmaksi ja epävarmemmaksi, täytyy pysäyttää. Voihan se olla mahdotonta mutta minä nyt kuitenkin olen valinnut puoleni.

– Tarvitsemme pehmeämpiä työelämän arvoja, ja siinä julkisyhteisöjen työnantajina tulee toimia edelläkävijöinä ja esimerkkeinä. Tässä Mikkeli ei aina onnistu, sanonpahan vaan.

– Työaikaa pitäisi lyhentää ja osa-aikatyöstä pitäisi tehdä työntekijälle kannattavampaa. Perustulo ja maksuton varhaiskasvatus voisivat olla keinoja tähän.

– Työn pitää joustaa työntekijän ehdoilla, ei aina niin niin että työntekijä joustaa työn ehdoilla.

Tasa-arvosta ja vähemmistöistä” ja maahanmuutosta…

– Kannatan samaa sukupuolta olevien avioliittoja ja adoptio-oikeutta.

– ”Maahanmuuttokriittisyys” on pseudoälyllisyyteen verhottua rasismia ja islamofobiaa. ”Kriittisyyden” varjolla ollaan valmiita kieltämään jokaisen yhdenvertainen ja luovuttamaton ihmisarvo. Se ei ole kovin sivistynyttä tai länsimaisten arvojen mukaista.

– Monikulttuurisuus on tosiasia.  Se on tätä päivää ja tulevaisuutta. So what?

– Kotouttamiseen tulee panostaa. Maahanmuuttajalasten koulunkäyntiin ja suomen kielen oppimiseen on satsattava riittävästi tukitoimia.

– Olen feministi.

– Isillä tulee olla mahdollisuus nykyistä reilusti enemmän olla kotona lasten kanssa. 6+6+6 -malli olisi aivan hyvä.

Demokratiasta…

– Suomi ei itse asiassa tarvitsisi presidenttiä.

– Asioita päätettäessä kaikki sidosryhmät tulee tulla kuulluksi. Aidosti, ei näytöksenomaisesti.

– Poliittisten päätösten vaikutusarviointeihin pitäisi oikeasti panostaa.

– Politiikan pitää olla avointa ja läpinäkyvää. Jo valmistelun tulisi olla avointa.

– Päätöksenteon tulee olla mahdollisimman lähellä ihmistä. Kunnallista ja esimerkiksi kaupunginosademokratiaa on vahvistettava.

– Poliitikot on luovuttaneet liikaa valtaa virkamiehille. Siksi politiikka on yhtä mössöä.

Globaalista maailmasta…

– Suomen on hyvä kuulua Euroopan Unioniin.

– Kehitysyhteistyöhön tulee satsata nykyistä enemmän.

– Suomen tehtävänä on olla esimerkkinä ja edelläkävijänä globaaleissa kysymyksissä, kuten ilmastonmuutoksen ehkäisyssä, Itämeren suojelusssa, tai köyhyyden vastaisessa taistelussa. Ja vaikka muut maat eivät huolehtisi velvollisuuksistaan.

 

Kouluista ja varhaiskasvatuksesta…

– Pääsykokeista yliopistoissa tulee pitää kiinni.

– Opiskelun on oltava ilmaista, kaikilla asteilla, ja kaikille.

– Kannatan pakkoruotsia. Mutta myös pakkomatikkaa, pakkohistoriaa, pakkoliikuntaa jne.

– Varhaiskasvatus on varhaiskasvatusta, ei vain päivähoitoa.

– Varhaiskasvatuksen pitää olla kaikille lapsille tarjolla subjektiivisena oikeutena.

– Kyllä hitto soikoon pienimmät lapset on selkeästi paskin säästökohde. Parempaan meidän aikuisten pitää pystyä.

lataus.png