Category Archives: Henkilökohtaisuuksia

Miksi Mikkoa pitäisi äänestää? – lue sensuroimattomat perustelut!

Posted on by
Vastaus

Pyysin näin vaalien alla muutamilta mikkeliläiseltä, jotka ovat minulle eri yhteyksistä tuttuja ja joiden kanssa olen saanut tehdä yhteistyötä, kirjoittamaan lyhyen luonnehdinnan ja suosituksen minusta. Tässäpä nämä sensuroimattomina ja editoimattomina nyt teidänkin nähtäväksi. Näistä sanoista vallan häkeltyy…

Olen oppinut tuntemaan Mikon rehellisenä ja vilpittömänä ihmisenä, mikä ei ole politiikassa aina itsestään selvää. Hän perehtyy asioihin huolella ja ilmaisee mielipiteensä kiertelemättä. Lisäksi hän on ryhmässä solidaarinen ja muutenkin hieno ihminen. Suosittelen.
— Rauni Berndt, kaupunginvaltuutettu, Haukivuori

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

En ole sitonut itseäni politiikkaan mitenkään, mutta kuntapolitiikka toki kiinnostaa. Siellä Mikkelin torin laidalla päätetään kohta uusin voimin perheeni hyvinvointiin, työhöni ja talouteeni liittyviä asioita. Aion äänestää valtuustoon sellaista ihmistä, joka uskaltaa avata suunsa kuvia kumartelematta. Ihmistä, jolla on näkemystä yli valtuustokausien. Ihmistä, joka tietää, että lapsiin, nuoriin ja koulutukseen on satsattava. Ihmistä, joka osaa esittää ne todelliset kaupungin vetovoimatekijät ja on myös valmis tekemään töitä niiden eteen. Semmoinen ihminen on Siitosen Mikko. Arvostan Mikon rohkeutta ja päättäväisyyttä lähteä mukaan pyrkimään toiselle valtuustokaudelle. Olen iloinen, että häneltä löytyy edelleen vahvaa paloa ja itseluottamusta yhteisen hyvän tekemiseen.

— Pete Pulkkinen, luokanopettaja, Mikkeli

KMT

Politiikka parhaimmillaan rakentaa hyvinvointia. Mikko ymmärtää taiteen ja kulttuurin merkityksen osana hyvinvointia. Kulttuuri on osa arkea, se antaa juuret mutta ennen kaikkea siivet. Opettajana ja perheenisänä Mikolla on näköalapaikka ja mahdollisuus vaikuttaa arjen politiikkaan.
— Kirsimaria E. Törönen-Ripatti, Kuvataiteilija, tuottaja, Mikkeli

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Olen oppinut tuntemaan Mikon jo Ristiinan vihreiden ajoilta. Erityisesti kuntatalouden ja sivistystoimen asioissa Mikolla on vahvaa näkemystä. Mielestäni on tärkeää että ristiinalaisia löytyy valtuustosta tulevallakin kaudella. Mikko pitää ristiinalaisten puolta mutta katsoo Mikkeliä myös kokonaisuutena.
— Jukka Kuusela, insinööri, Ristiina

 

Mikko on toiminut valtuustossa sitkeästi lasten ja nuorten puolesta. Hän ymmärtää sivistyksen ja koulutuksen merkityksen maallemme ja sen kansalaisille – niin menneisyydessä, nykyhetkessä kuin tulevaisuudessa. Hän näkee koko elämän kirjon peruskoulussa, myös ne päättäjien tekemien valintojen vaikutukset. Mikko itse elää niin kuin opettaa!
— Jenni Heikkinen, ranskan ja englannin lehtori, kahden koululaisen äiti, Mikkeli

 

 

 

Asiat joista tulee vaieta, on huudettava!

Posted on by
Vastaus

Vaalit meni henkilökohtaisesti vallan hyvin: 339 ääntä ei ollut vihreänä Vihreänä Etelä-Savossa lainkaan huono saavutus! Leikillisesti voisi sanoa, että olen tällä hetkellä neljänneksi suosituin vihreä poliitikko maakunnassa…

Haluan kiittää kaikkia jotka ovat kampanjan aikana auttaneet, tukeneet ja kannustaneet minua ja jokaista joka on uskonut projektiimme ja käynyt äänestämässä vihreitä. Erityiskiitos kuuluu Elinalle ja Helmille, Kertulle, Miljalle, Jennille, Jukalle, Päiville sekä Laurille ja Teijalle. Ilman teitä tästä ei olisi tullut mitään.

Nyt ei ole oikea hetki masentua, vaikka vaalitulos olikin monella tapaa kovin masentava. Ilonpilkahduksiakin on: pystyimme pikkuriikkisen nostamaan kannatustamme maakunnassa ja teimme resursseihin nähden onnistuneen kampanjan. Ilon pisara on sekin, että Olli Nepponen putosi eduskunnasta. Tosiasia kuitenkin on se, että meitä vihreitä aktiiveja ja jäseniä on niukalti verrattuina muihin puolueisiin. Niinpä jos vaalitulos masentaa, toimi. Liity vihreisiin ja tuo mukana kaverisikin! Seuraavissa kunnallisvaaleissa on revanssin paikka ja tarvitsemme uskoa ja tekeviä käsiä ja tietysti jäsenmaksutuloja mainoskampanjaan. Vihreisiin voit liittyä kätevästi klikkaamalla TÄSTÄ. Erityisesti täällä Ristiinassa tarvitsemme uusia jäseniä ja uusia tekijöitä. Nyt mukaan! Myös Vasemmistoliitto on hyvä vaihtoehto kapinoida vaalitulosta vastaan.

Perussuomalaisten nousu huolestuttaa minua kuten monia muitakin. Perussuomalaiset ovat kuitenkin esiintyneet avoimen ympäristövastaisena puolueena ja samoin perussuomalaisten koulutuspolitiikka on täydellisen kestämätöntä. Seuraava eduskunta päättää perusopetuksen tuntijaosta ja jos ja kun perussuomalaiset nousevat hallitukseen, niin heillä on mahdollisuus todenteolla olla muokkaamassa hyvinvointimme kulmakiven, peruskoulun, perustuksia. Toivottovasti perussuomalaisten painoarvo jää ainakin näissä kahdessa kysymyksessä mahdollisimman vähäiseksi.

En malta jättää mainitsematta sitä, että persut ratsastivat vaaalirahakohulla, mutta ovat itse olleet todella laiskoja jättämään ennakkoilmoituksia vaalirahoituksistaan. Toivottovasti tämä puheiden ja tekojen ristiriita jatkuu myös mahdollisella tulevalla hallituskaudella…

—
Jotkut sanovat nyt, että vihreiden pitäisi muuttua kovasti, koska meidän periaatteemme ja tavoitteemme eivät vastaa suomalaista asenneilmastoa. Mutta juuri nythän meitä tarvitaan enemmän kuin koskaan: tarvitaan kapinaa konservatiivista, ahdasmielistä ja sulkeutunutta maailmankuvaa vastaan! Perskules: TARVITAAN ILMASTOLAKI, ENERGIANKULUTUSTA PITÄÄ VEROTTAA, SUKUPUOLINEUTRAALI AVIOLIITTOLAKI ON HYVÄKSYTTÄVÄ, NORPPAA ON SUOJELTAVA, EUROOPAN UNIONI JA EURO OVAT SUOMELLE TÄRKEITÄ, VÄHEMMISTÖJÄ EI SAA SORTAA JA SYRJIÄ, YDINVOIMASTA ON LUOVUTTAVA, LUONNON MONIMUOTOISUUTTA ON VAALITTAVA, TURVETTA EI SAA POLTTAA, TURKISTARHAUS TULEE KIELTÄÄ jne jne. Ne asiat joista pitäisi vaieta, on huudettava!

Jotkut sanovat myös: kansa on puhunut, pulinat pois. Höpönlöpö! Minulla on oikeus purpattaa juuri niin paljon kuin haluan ja parhaaksi katson. Vapaus on aina toisinajattelijoiden vapautta. Näin sanoi Rosa Luxemburg vuonna 1917. Vihreiden rooli on olla toisinajattelijoita ja seuraavat neljä vuotta tämä korostuu. Meidän roolimme on kyseenalaistaa asenneilmapiiri ja tuleva politiikka. Meidän tehtävämme on haastaa ihmisiä kapinaan suvaitsemattomuutta, itsekkyyttä ja matalaotsaisuutta vastaan!

Lopuksi vielä pari linkkiä. Ihan vaan piruillakseni vaalivoittajalle.

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20110470851

http://yle.fi/uutiset/teemat/vaalit_2011/2011/04/netissa_leviaa_hallitukselle_nimi_sinipunaniskat_2523734.html

<p><a href=”http://vimeo.com/18320427″>Uutisia PerusSuomesta</a> from <a href=”http://vimeo.com/user5615773″>Mika Lammi</a> on <a href=”http://vimeo.com”>Vimeo</a&gt;.</p>

Mitä Mikko on mieltä…

Posted on by
1

Tämä blogikirjoituksen tarkoitus on olla eräänlainen tuoteseloste eli tehdä selväksi muutamia mielipiteitäni ja ajatuksiani muutamista mieleentulevista asioista. Sen enempiä perustelematta. Näinhän ei saisi tehdä… Jos joku kysymys jäi vastaamatta, laita kommenttia, niin täältä pesee!

Yleistä…

– Vihreät on poliittinen puolue, ei lahko.

– Yleisesti ympäristö- ja eläinsuojelulainsäädäntöä tulee kiristää. Sanktioita tulee koventaa.

– En haikaile Kekkosta, Neuvostoliittoa tai markkaa.

– Haluan muuttaa maailmaa. Maailmaa muutetaan pääsemällä asemaan, jossa muutosta voi tehdä. Haluan siis valtaa.

– Suhtaudun epäilevästi ja epäluuloisesti nationalismiin ja patriotismiin.

– Yhteiskunnan ”hyvyyden” mittari on se, miten sen kaikkein heikoimmista jäsenistä huolehditaan ja miten se suhtautuu ympäristöön.

– Joskus ja joissain asioissa yhteiskunnan pitää holhotakin. Ikävä kyllä.

– Vaikka kannustaminen toimii useimmiten pakkoa paremmin, on kuitenkin olemassa tilanteita, joissa pakko on paras kannuste.

– Ihmisten vapaaehtoinen toiminta ja hyvä tahto eivät aina riitä, vaan tarvitaan määräyksiä ja kieltoja. Tämä koskee mm. norpansuojelua.

– Puita saa halailla, jos haluaa.

Aseista ja armeijoista…

– Aseet auroiksi.

– Yleistä asevelvollisuutta ei tarvita.

– Käsiaseet tulisi kieltää kansalaisilta.

– Vastustan sotilaallista liittoutumista.

Energiasta…

– Vastustan ydinvoimaa.

– Turpeen käyttö energiantuotannossa on lopetettava.

– Suomeen ei tarvita uraanikaivoksia.

Veroista ja palveluista…

– Arvonlisäveron tulisi olla ympäristövaikutusten mukaan progressiivinen.

– Tuloeroja tulee tasata progressiivisella tuloverotuksella. Pääomaveroon muutettava progressiiviseksi.

– Rakastan veroja. Verotuksen tason tulee olla riittävän korkea, että saadaan turvatuksi laadukkaat, tasapuolisesti kaikkien saatavilla olevat palvelut.

– Alkoholiveroa on varaa korottaa.

– Tarvitsemme perustulon

– Päättäjien ei pidä toimia elinkeinoelämän ehdoilla, elinkeinoelämän pitää toimia päättäjien ehdoilla.

– Kuntien saamia valtionosuuksia tulee korvamerkitä nykyistä enemmän. Nykyinen suunta on väärä.

Eläimistä ja ruoasta…

– Turkistarhaus tulisi elinkeinona lopettaa.

– Eläinten ja erityisesti tuotantoeläinten oikeuksia tulee vahvistaa lainsäädännön kautta entisestään.

– Kannatan kasvisruokapäivää kouluruokailussa. Puuro ei ole kasvisruoka.

– Ihmisiä tulisi kannustaa vähentämään lihan osuutta ruokavaliossaan.

Kaavoituksesta ja asumisesta…

– Rantarakentamista tulee säädellä tiukasti. Hyvin tiukasti.

– Vastustan Ideaparkkien kaltaisten kauppakeskusten rakentamista keskelle peltoja.

– Maaseutuakin tarvitaan. Kaikki eivät voi asua kaupungissa.

Työelämästä…

– Kehitys, jossa työelämä muuttuu koko ajan kovemmaksi ja epävarmemmaksi, täytyy pysäyttää.

– Tarvitsemme pehmeämpiä arvoja, ja siinä julkisyhteisöjen työnantajina tulee toimia edelläkävijöinä ja esimerkkeinä.

– Työaikaa pitäisi lyhentää ja osa-aikatyöstä pitäisi tehdä työntekijälle kannattavampaa.

– Työn pitää joustaa työntekijän ehdoilla, ei aina niin niin että työntekijä joustaa työn ehdoilla.

Tasa-arvosta ja vähemmistöistä…

– Kannatan samaa sukupuolta olevien avioliittoja ja adoptio-oikeutta.

– ”Maahanmuuttokriittisyys” on pseudoälyllisyyden huntuun verhottua rasismia.

– Monikulttuurisuus on tätä päivää ja tulevaisuutta. Hyvä niin.

– Kotouttamiseen tulee panostaa. Maahanmuuttajalasten koulunkäyntiin ja suomen kielen oppimiseen on satsattava riittävästi tukitoimia.

– Olen feministi (ainakin niin paljon kuin mies vain voi olla).

– Isillä tulee olla mahdollisuus nykyistä reilusti enemmän olla kotona lasten kanssa. 6+6+6 -malli olisi aivan hyvä.

Demokratiasta…

– Tarja Halonen on hyvä presidentti ja onnistunut tehtävissään. Heidi Hautala olisi ollut vielä parempi.

– Suomi ei itse asiassa tarvitse presidenttiä.

– Asioita päätettäessä kaikki sidosryhmät tulee tulla kuulluksi. Aidosti, ei näytöksenomaisesti.

– Politiikan pitää olla avointa ja läpinäkyvää. Jo valmistelun tulisi olla avointa.

– Päätöksenteon tulee olla mahdollisimman lähellä ihmistä. Kunnallista ja esimerkiksi kaupunginosademokratiaa on vahvistettava.

– Poliitikot on luovuttaneet liikaa valtaa virkamiehille. Siksi politiikka on yhtä mössöä.

Globaalista maailmasta…

– Suomen on hyvä kuulua Euroopan Unioniin.

– Kehitysyhteistyöhön tulee satsata nykyistä enemmän.

– Suomen tehtävänä on olla esimerkkinä ja edelläkävijänä globaaleissa kysymyksissä, kuten ilmastonmuutoksen ehkäisyssä, Itämeren suojelusssa, tai köyhyyden vastaisessa taistelussa. Ja vaikka muut maat eivät huolehtisi velvollisuuksistaan.

– Tobinin vero on otettava käyttöön.

Koulupolitiikasta…

– Pääsykokeista yliopistoissa tulee pitää kiinni.

– Opiskelun on oltava ilmaista, kaikilla asteilla, ja kaikille.

– Kannatan pakkoruotsia. Mutta myös pakkomatikkaa, pakkohistoriaa, pakkoliikuntaa jne.

-Opiskelijoiden tulotasoa on saatava nostettua. Paras vaihtoehto olisi perustulo, toiseksi paras opintorahan korotus ja sitominen elinkustannusindeksiin.

Vielä toisesta kotimaisesta

Posted on by
2

Raimo Jenu kirjoitti 26.2.2011 Länsi-Savoon otsikolla ”Kielipolitiikka on meidän asiamme”. Kirjoitus on vastine aiempaan kirjoitukseeni, joka julkaistiin samaisessa lehdessä 21.2.2011.

Raimo Jenu on allekirjoittanut tekstinsä ”opetusalan ansiokkaana asiantuntijana”. Hän varmaankin on sitä. Vuosien varrella minua on kuitenkin alkanut yhä enemmän ja enemmän alkanut ihmetyttää Jenun ymmärtämättömyys tiettyjä koulumaailman lainalaisuuksia kohtaan. Erityisen suurta hämmästystä ja hämmennystä herättää hänen selkeä vastenmielisyys niin opettajia kuin ammattiyhdistystoimintaa kohtaan. Tämä on käynyt ilmi monissa yhteyksissä, mutta erityisesti niinä vaikeina aikoina, kun Mikkeli lomautti henkilöstöään ja opettajansa siinä samassa. Ajatteleeko hän todella opettajakunnasta ja heidän oikeudestaan järjestäytyä  näin negatiivisesti?

On syytä selkiyttää muutamaa epäselväksi jäänyttä asiaa.

Aloitetaan yksinkertaisimmasta: Jenun retoriikassa OAJ, eli opettajien ammattijärjestö, menee iloisesti sekaisin Moay:n, eli Mikkelin opettajien ammattiyhdistyksen kanssa. OAJ ei sanele meidän, eli Moay:n  kantoja. Kykenemme aivan itsenäisesti näkemään Mikkelin koulumaailmaa ja kommentoimaan sitä.

Toiseksi: ammattiyhdistyksen tehtävänä on ajaa jäsentensä etua. Se siis on luonteeltaan edunvalvontajärjestö ja toimii sen mukaisesti. On äärimmäisen naivia ajatella, että työntekijän edunvalvonnan voisi jättää vain työnantajan vastuulle. Kyllähän tämä lienee Jenullekin selvää.

Kolmanneksi: opettajien ammattiyhdistyksen rooliksi on jäänyt usein myös oppilaiden edunvalvonta. On tosiasia, jonka jokainen opetusalan ansiokas asiantuntija tietää, että koulussa oppilaat ja opettaja kulkevat käsi kädessä. Se mikä huonontaa oppilaan arkea, huonontaa myös opettajan arkea. Pelkästään oppilaaseen tai opettajaan kohdistuvaa poliittista toimenpidettä on mahdotonta tehdä.

Neljänneksi: jos ammattiyhdistys, joka siis virallisesti edustaa henkilöstöä, huomaa päätöksentekijöiden valmistelevan henkilöstön ja oppilaiden kannalta vahingollista päätöstä, on vain vastuullista ottaa asiaan kantaa. Ei kai voida ajatella, että tämän kaltaiset asiat täytyisi jättää yksittäisen työntekijän kannettavaksi? Ja toisaalta, hyvät työntekijät eivät ole myhäilevää muovailuvahaa, vaan kriittisesti ajattelevia ja asiat ääneen sanovia ammattilaisia.

Viidenneksi: ammattiyhdistyksen tehtävänä ei ole laittaa ”kapuloita rattaisiin” aina kun pitää jotakin päättää. Ongelmana Mikkelissä on se, että aloite uudistuksiin lähtee kovin harvoin poliitikoilta, vaan virkamiesjohdosta. Toinen merkittävä seikka on, että henkilöstö ohitetaan asioiden valmistelussa toistuvasti ja henkilöstöä jopa ylenkatsotaan ja halveksutaan. Onko ihme, että henkilöstö ei oikein osaa olla sitoutunut näihin heidän yli käveltyihin päätöksiin? Tähän kaikkeen kyllästyneenä kielikordinaattori Jenni Heikkinen jätti eroilmoituksensa lautakunnan päätöksen jälkeen. Jälleen kerran kieltenopettajien työ oli mitätöity.

Kielikysymyksessä Jenun tiedot tuntuvat puutteellisilta. Jos kielenopetusta haluttaisiin kehittää, miksi henkilöstöä ei kutsuta mukaan kehittämään? Mikkelissä on toiminut kielitivoli-hanke, johon monet kielenopettajat ovat olleet äärettömän sitoutuneita. Kielitivolin tarkoituksena on ollut juuri kielenopetuksen kehittäminen. Tämän hankkeen yli on kävelty kerta toisensa jälkeen ja juuri korkeat aloitusryhmäkoot ovat ehkäisseet venäjän ryhmien syntymisen. Moay puuttui juuri tähän: kokeilun perusteet eivät pidä. Venäjää valittaisiin, jos aloitusryhmäkoko olisi alhaisempi.

Jenu ei tunnu myöskään ymmärtävän mahdollisen kokeiluluvan tuomia vaikutuksia muille vieraille kielille (valintamäärät todennäköisesti pienenevät) tai B1-ryhmien aloitusryhmäkokoihin liittyviä ongelmia (liian alhaisella ryhmäkoolla syödään muuta muutenkin liian niukkaa tuntikehystä, tai jos ryhmiä ei synnytetä, poljetaan selkeästi oppilaan oikeuksia).

Kaikkein suurin ymmärtämättömyys Jenulla liittyy korkeakoulujen tutkintovaatimuksiin, nk. virkamiesruotsiin. Tästä en viitsi edes aloittaa. Sen totean, että venäjää haluttaisiin edistää, se voitaisiin tehdä helposti panostamalla A2 ja B2 -valintoihin, ilman että oppilaat törmäävät esteisiin jatko-opinnoissaan, tai aiheutuisia (perustus)laillisia ongelmia.

Jenu kirjoittaa mielipiteensä lopussa:

On pidettävä parempaa huolta aiemmin päätettyjen suunnitelmien toteutumisesta. On turvattava nykyajan vaatimusten mukaiset resurssit kouluille sekä tuettava koulujen ja opettajien pitkäjänteistä ja pyyteetöntä työtä.

Kuuluisikohan tämä teksti johonkin muuhun yhteyteen?

Juuri tämä kertoo, miten kaukana Jenu itse asiassa onkaan (ainakin asenteeltaan) koulujen arjesta. Minäpä suomennan.

Kielitivoli ja Mikkelin kaupungin kieliohjelma on ”aiemmin päätetty suunnitelma”. Opetuslautakunta vesitti nämä nostamalla valinnaiskielien aloitusryhmäkokoa.

”Opettajien pyytetön ja pitkäjänteinen työ” tarkoittaa kielitivolin lisäksi myös sitä jokapäiväistä työtä innostaa lapsia opiskelemaan kieliä ja joka keväistä kielivalintojen puolesta tehtävää markkinointirumbaa, joka syö sekä aikaa että voimia. Kieltenopettajat, erityisesti valinnaiskielten opettajat, käyvät elonjäämistaistelua joka kevät.

”Nykyajan vaatimusten mukaisilla resursseilla” tarkoitetaan, hyvä opetusalan ansiokas asiantuntija, nykyajan vaatimusten mukaisia resursseja, jotka kieltenopetuksen kehittämiseltä on evätty.

Kirjoitukseni viimeinen kappale ei todellakaan kuulunut mihinkään muuhun yhteyteen.

Lopuksi täytyy vielä kommentoida erästä Jenun näkemystä. Jenu kirjoittaa:

Mikkelin seudulla käydään keskustelua siitä, pitäisikö peruskoulussa ja lukiossa venäjän kielen opiskeluun luoda paremmat edellytykset mitä tähän mennessä. Mielestäni hanke on kannatettava ja tulevaisuuden tarpeita ennakoiva. …

… Jos näin ei olisi, saisimme odottaa tuomiopäivään asti esimerkiksi sitä, että Helsingissä pohdiskeltaisiin sitä, miten itäsuomalaisten nuorten kieliosaamista voitaisiin monipuolistaa vaikkapa venäläisturistien palvelemiseksi heidän omalla äidinkielellään.

Se, mikä minua koko kokeiluhankkeessa kaikkein eniten häiritsee henkilökohtaisella tasolla (ei siis ammattiyhdistyksen puheenjohtajana) ja opetusalan (ei kovinkaan ansioituneena) asiantuntijana kaikuu myös Jenun tekstissä:  ”venäläisturistien palvelemiseksi”. Kyse on elinkeinoelämän tahdosta. Ja mitä pyritään saavuttamaan: venäjää hieman osaavia nuoria, jotka minimipalkalla (lue: halpatyövoimana) myyvät jäätelöä kojussa turisteille, ja osaavat tervehtiä, kiittää, ja hieman palvellakin venäjäksi. Minusta me emme saa ajatella nuoriamme ensisijaisesti tästä lähtökohdasta.