Tulikaste

Maanantaina 12.11. se sitten tapahtui: Mikkelin uusi valtuusto kokoontui ja niinpä minäkin sain tulikasteeni! Eikä oikeastaan olisi voinut olla vaikeampi aloitus, sillä valtuuston esityslistalla oli Mikkelin talousarvio ensi vuodelle sekä taloussuunnitelma 2013-2016. Kokousmateriaali saapui edellisen viikon lopulla ja perehtymisaikaa tosiaan vain muutama päivä. Lähtökohtiin nähden kaikki kuitenkin meni ihan hyvin ja onnistuimme vihreänä valtuustoryhmänä saamaan jopa jotain aikaiseksi!

Tässäpä lyhyt yhteenveto maanatain yhdeksäntuntisesta maratonkokouksesta:

Taustaksi:
Yhdistymishallitus oli eilen aamupäivällä lyönyt lukkoon koulujen investointien kohdalla tärkeysjärjestystä: Haukivuoren koulun remontti aloitetaan ensi vuonna ja Vanhalan laajennus jää määrittelemättömään tulevaisuuteen. Veroprosentiksi yhdistymishallitus esitti 0,25%:n korotusta 19,75 %:iin, josta me olemme arvelleet ettei se tule riittämään sote-menojen kattamiseen.

Niinpä esittelimme eilen oman vaihtoehtomme Raunin ryhmäpuheenvuorossa: nostetaan veroja paljon rohkeammin 0,75% ja katetaan sillä soten pelätty alibudjetointi ja lisätään investointeja, joka olisi ensi vuodelle tarkoittanut siis Vanhalan palauttamista investointeihin ja tulevina vuosina esim. Rantakylän yhtenäiskoulun järkevää aikataulutusta. Sdp, kd ja osa perussuomalaisista kannatti 0,50 %:n nostoa. Meidän esityksemme taakse ei tullut ketään muuta joten hävisimme ääänestyksen reilusti. Myös lopullisessa äänestyksessä yhdistymishallituksen esitys voitti keskustan, kokoomuksen ja osan perussuomalaisten äänistä.

Tämän jälkeen investointiosan muutokset olivat epärealistisia mutta esitimme ne kuitenkin. Vanhalan pitämisen alkuperäisessä aikataulussa hävisimme äänin 8-51. Moneen kertaan lykättyä ja nyt kokonaan investointien ulkopuolelle pudotettu Urheilupuiston koulun piha saatiin lisättyä investointilistaan kyllä valtuuston yksimielisellä päätöksellä, mutta ainoastaan siksi ettei sille esitetty mitään aikataulua, vaan ainoastaan palautusta takaisin listalle. Yleisesti ottaen osallistuimme mielestäni varsin aktiivisesti talousarviokeskusteluun ja toimme esiin omaa vaihtoehtoamme. Minäkin käytin muutaman puheenvuoron, jotka pistän näkyviin seuraavaan postaukseen.

Linja-autoliikenteen opiskelija-alennuksen saimme selvitettelyyn kesäkuuhun mennessä. Liian optimistinen ei kuitenkaan kannata olla selvityksen tulevista tuloksista.

Aino teki erinomaisen valtuustoaloitteen kokouksen päätteeksi koskien valtuuston kokousten videointia ja sosiaalisen median hyödyntämistä. Tämän voitte käydä lukemassa Misevin nettisivuilta.
—-
.

20121116-094705.jpg

Vetovoimaa kulttuurista

Tänään 18.10. Kaupunkilehdessä julkaistiin mielipidekirjoitukseni. Laitetaan se siis tännekin. Talousarviokeskustelusta, johon tekstissä viittaan, löytyy blogikirjoitus tästä linkistä.

Vaalityötä tehdessä tapaa myös vapaa-ajan asukkaita. Olen tavannut kysyä heiltä, ovatko he ajatelleet muuttavansa pysyvästi tänne. Monet eivät edes harkitsisi. Syykin on monella selvä: kaivataan kulttuurielämää ja sitä ei Mikkelin seudulta riittävästi löydy. Ja tosiaan, vaikka meillä onkin täällä monta tasokasta kulttuurilaitosta ja museota, niin elävään kaupunkikuvaan kuuluva ruohonjuuritasolta lähtevä kulttuuri on ahtaalla.

Olin itse vuosia mukana Mikkelin musiikkiklubin toiminnassa. Musiikkiklubissa halusimme puhaltaa omalta osaltamme henkeä kaupunkiin ja järjestimme usean vuoden ajan kaupungin keskustassa alkoholitonta ilmaiskonserttia. Mikkelin kaupungin toiminta-avustus oli kuitenkin todella pieni ja tiedän, että monet kulttuuriyhdistykset kamppailevat saman ongelman kanssa.

Oma lukunsa kulttuuriyhdistysten rinnalla ovat monet kyläseurat ja kaupunginosayhdistykset, jotka tekevät arvokasta työtä yhteisöllisyyden eteen ja täydentävät kunnallisia palveluita, varsinkin kun kyliltä palvelut ovat kadonneet. Erinomaisia esimerkkejä löytyy vaikkapa Vitsiälästä tai Ihastjärveltä.

Yhdistykset puhaltavat eloa kaupunkiin ja antavat aktiivitoimijoilleen mielekkään, koko yhteisöä hyödyttävän tavan harrastaa. Yhdistysten toiminnan myötä kaupunkikuva elävöityy ja viihtyvyys kasvaa. On jopa olemassa tutkimustietoa, että yhdistystoimintaan osallistumisella on positiivisia vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin.

Teinkin Ristiinan valtuuston tämän vuoden budjetin käsittelyssä esityksen että kyläseurojen toiminta-avustukset kaksinkertaistettaisiin. Esitykseni kustannusvaikutus olisi ollut pieni mutta sen symboliarvo olisi ollut suuri. Harmi etten saanut muita puolueita mukaan.

On nimittäin niin, että vetovoimaisuus on muutakin kuin ostoskeskuksia ja rantarakentamista. Me tarvitsemme yhteisöllisyyttä ja kulttuuria, vaikka ja juuri siksi koska taloudessa on edessä tiukkoja vuosia. Haluaisinkin haastaa sekä tulevat kaupunginvaltuutetut että paikalliset yrittäjät mukaan tukemaan ruohonjuuritasolta toimintaa, sillä monipuolinen yhdistystoiminta ja kulttuuritarjonta hyödyttää meitä kaikkia.

Vitsiälän kyläseuran vaali-ilta

Tänään oli vuorossa Vitsiälän kyläseuran vaali-ilta. Paikalla olivat minun lisäkseni Jaana Vartiainen (sd.) ja Sari Teittinen (kok.).

Vaikka väkeä olisi luvalla sanoen mahtunut enemmänkin sisään, niin keskusteluun se ei vaikuttanut ja kävimme mielestäni varsin korkeatasoista debattia Uuden Mikkelin suunnasta. Tilanne on todella hyvä täällä Löytö-Vitsiälän suunnalla, sillä meillä on neljä hyvää ehdokasta alueella! Tsemppiä vaan vaaleihin Jaana ja Sari!

Nurkkakuntaisuus ei riitä Ristiinalle

Tänään 11.10. Ristiinalaisessa julkaistiin mielipidekirjoitukseni Nurkkakuntaisuus ei riitä Ristiinalle. Tässäpä tarjolle tämäkin raapustus.

Vaalien alla on monella suulla sanottu, kuinka tärkeää on, että Ristiinasta valitut ehdokkaat ajavat ristiinalaisten etua. Lienee itsestään selvää että kaikki me ehdokkaat haluamme varmistaa kuntaliitossopimuksen noudattamisen ja lähipalveluiden säilymisen. Tätä ei yksikään puolue tai ehdokas pysty omimaan. On kuitenkin hyvin erilaisia käsityksiä siitä, mitä muuta ristiinalaisten etu on kuin sopimuksen valvontaa. Väitän että, ahdas nurkkakuntaisuus ja pelkkä kotikylään päin vetäminen ei viime kädessä hyödytä ristiinalaisia.

Nyt kun kuntaliitos toteutuu, on pystyttävä näkemään kokonaisuus. Esimerkiksi taloudenpidossa, kestävän kehityksen edistämisessä, julkisen liikenteen kehittämisessä, päivähoidon tai sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä koko Uuden Mikkelin etu on myös ristiinalaisten etu. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö tule vaatia yhtäläisiä palveluita ja investointeja täällä suunnassa kuntaa, mutta sitä se tarkoittaa, ettei mihinkään kilpajuoksuun muiden Uuden Mikkelin reuna-alueiden kanssa pidä ryhtyä eikä luoda vastakkainasettelua kaupunkikeskustan kanssa. Vuoden vaihteen jälkeen olemme samassa veneessä ja yhdessä sitä venettä on soudettava tai äyskäröitävä.

Kaupunkikeskustan on hyödyllistä ja järkevää huolehtia myös niin Ristiinan, Suomenniemen, Anttolan kuin Haukivuoren palveluista. Tämä on se viesti mitä Ristiinasta valittujen luottamushenkilöiden on saatava läpi kaikilla päätöksenteon tasoilla. Tämä vaatii yhteistyötä muiden luottamushenkilöiden kanssa eikä nyt ole sijaa henkilökohtaisten tai puoluepoliittisten etujen ajamiselle. Näitä molempia on nähty aivan riittävästi Ristiinan päätöksenteossa tähän asti. Ilman yhteistyötä on turha puhua mistään “Ristiina-puolueesta”.

Ristiinalaiset ansaitsevat ja tarvitsevat tulevaan kaupunginvaltuustoon avoimuutta ja lähidemokratiaa edistäviä, koko kaupungin kehittämiseen halukkaita ja sitoutuneita edustajia. Pirujen maalailu seinille tai änkyröinti kun ei palvele enää kenenkään etua.