Vetovoimaa kulttuurista

Tänään 18.10. Kaupunkilehdessä julkaistiin mielipidekirjoitukseni. Laitetaan se siis tännekin. Talousarviokeskustelusta, johon tekstissä viittaan, löytyy blogikirjoitus tästä linkistä.

Vaalityötä tehdessä tapaa myös vapaa-ajan asukkaita. Olen tavannut kysyä heiltä, ovatko he ajatelleet muuttavansa pysyvästi tänne. Monet eivät edes harkitsisi. Syykin on monella selvä: kaivataan kulttuurielämää ja sitä ei Mikkelin seudulta riittävästi löydy. Ja tosiaan, vaikka meillä onkin täällä monta tasokasta kulttuurilaitosta ja museota, niin elävään kaupunkikuvaan kuuluva ruohonjuuritasolta lähtevä kulttuuri on ahtaalla.

Olin itse vuosia mukana Mikkelin musiikkiklubin toiminnassa. Musiikkiklubissa halusimme puhaltaa omalta osaltamme henkeä kaupunkiin ja järjestimme usean vuoden ajan kaupungin keskustassa alkoholitonta ilmaiskonserttia. Mikkelin kaupungin toiminta-avustus oli kuitenkin todella pieni ja tiedän, että monet kulttuuriyhdistykset kamppailevat saman ongelman kanssa.

Oma lukunsa kulttuuriyhdistysten rinnalla ovat monet kyläseurat ja kaupunginosayhdistykset, jotka tekevät arvokasta työtä yhteisöllisyyden eteen ja täydentävät kunnallisia palveluita, varsinkin kun kyliltä palvelut ovat kadonneet. Erinomaisia esimerkkejä löytyy vaikkapa Vitsiälästä tai Ihastjärveltä.

Yhdistykset puhaltavat eloa kaupunkiin ja antavat aktiivitoimijoilleen mielekkään, koko yhteisöä hyödyttävän tavan harrastaa. Yhdistysten toiminnan myötä kaupunkikuva elävöityy ja viihtyvyys kasvaa. On jopa olemassa tutkimustietoa, että yhdistystoimintaan osallistumisella on positiivisia vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin.

Teinkin Ristiinan valtuuston tämän vuoden budjetin käsittelyssä esityksen että kyläseurojen toiminta-avustukset kaksinkertaistettaisiin. Esitykseni kustannusvaikutus olisi ollut pieni mutta sen symboliarvo olisi ollut suuri. Harmi etten saanut muita puolueita mukaan.

On nimittäin niin, että vetovoimaisuus on muutakin kuin ostoskeskuksia ja rantarakentamista. Me tarvitsemme yhteisöllisyyttä ja kulttuuria, vaikka ja juuri siksi koska taloudessa on edessä tiukkoja vuosia. Haluaisinkin haastaa sekä tulevat kaupunginvaltuutetut että paikalliset yrittäjät mukaan tukemaan ruohonjuuritasolta toimintaa, sillä monipuolinen yhdistystoiminta ja kulttuuritarjonta hyödyttää meitä kaikkia.

Talousarviokeskustelussa ei tarvita keskustelua

Tänään Ristiinan valtuusto käsitteli talousarviota ensi vuodelle. Se olikin sitten aika siirtyä valtuutettuna tositoimiin!

Tein talousarvion käyttötalouden osaan kaksi muutosesitystä, joiden kustannusvaikutus olisi ollut pieni, mutta vaikutukset ihmisten lähiympäristöön suuri.

Ensimmäinen ehdotus oli lisätä 1500 euroa Ristiinan nuorisovaltuustolle, jotta heillä olisi mahdollisuus järjestää toimintaa ja tapahtumia ristiinalaisille nuorille. Pienellä summalla olisi vahvistettu osallistuvaa kansalaisuutta ja tehty todennäköisesti paljon hyvää. Esitystäni ei kannatettu.

Toinen muutosesitykseni liittyi kyläseurojen avustuksiin. Budjetissa tähän oli suunnattu 5000 euroa, mutta esitin summan kaksinkertaistamista 10 000 euroon. Perusteluina olivat yhteisöllisyyden lisääminen sekä elintärkeän toiminnan tukeminen. Ristiina on lakkauttanut kyliltään KAIKKI palvelut ja kylätoimikunnat ovat joutuneet ottamaan osittain kunnan tehtäviä kontolleen. Olisi oikeus ja kohtuus että kunta tukisi kyläseurojen toimintaa nykyistä avokätisemmin. No, tätäkään esitystä ei kannatettu.

Harmillista on tietysti se, että puoluepolitiikka torppaa hyvät ehdotukset Ristiinassa(kin).

Joka tapauksessa laitan tähän lopuksi pitämäni (ja välitunnilla kirjoittamani) ryhmäpuheenvuoron talousarvioon.

Arvoisa puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut, arvoisa yleisö.

Talousarvioesitys vuodelle 2012 on mielestämme luottamushenkilöiltä ja johtavilta virkamiehiltä tyydyttävä suoritus. Pieniä viilauksia se silti tarvitsee.

Menokuri ja velkaantumisen hillitseminen ovat keskeisiä tavoitteita myös meidän vihreiden mielestä. Vihreän politiikan tavoitteena on turvata myös talouden saralla kestävä tulevaisuus.

Kunnanjohtajan yleiskatsauksessa puhutaan talouden epävarmuustekijöistä. Kuntataloudessa on edessä todennäköisesti tiukat ajat tulevina vuosina,  kunnan verotulojen kehitys on kysymysmerkki ja eräs vakava uhka palvelutuotannolle on tukipalveluiden hallitsematon hintojen nousu.  Tämä on vaarantamassa itse palvelutuotannon.

Palveluiden kohdalla taloussuunnitelmassa ja strategioissa palveluita kuvataan adjektiiveilla ”kohtuulliset” ja ”riittävät”. Sen lisäksi että meidän pitää turvata ristiinalaisten palvelut, meidän pitää käydä jatkuvaa arvokeskustelua siitä mikä on kohtuullista ja riittävää. Me kunnan taloussuunnitteluun osallistuvat luottamushenkilöt tiedämme millaista taistelua jo nyt on pitää kiinni palveluista Ristiinassa. Tulevaisuudessa taistelu on vaarassa muuttua toivottomaksi. Siksi on järkevää että käännämme kaikki mahdolliset kivet, myös kuntaliitosmahdollisuuden, jotta Ristiinassa voidaan tulevaisuudessakin elää parasta elämää Etelä-Savossa.

Kuitenkin on niin, että mitä tahansa ei voi tehdä tai myydä. Lähidemokratia, kuntalaisten mahdollisuus vaikuttaa elämäänsä, lähiympäristöönsä, ympäröivään luontoon ja palveluihin, ei saa olla kaupan – ainakaan halpaan hintaan. Siksi ulkoistamisissa ja erilaisissa seudullisissa yhteistyömalleissa on pidettävä mielessä myös kuntalaisten mahdollisuus osallisuuteen. Samoin meidän on keskityttävä siihen että niukkenevat resurssit ohjautuvat yhä tehokkaammiin palveluihin, ei hallinnollisiin himmeleihin tai tukipalveluiden kustannuksiin.

Vihreät aikovat esittää talousarvioon muutamaa lisäystä. Niiden kustannusvaikutukset ovat pienet ja toivomme, että muut valtuustoryhmät voisivat niitä kannattaa. Niiden idea on lisätä aktiivista kuntalaisuutta ja yhteisöllisyyttä. Tämä on erityisen tärkeää nyt, kun palvelutuotanto on keskittynyt vain tänne keskustaajamaan. Lisäksi pienellä lisäpanostuksella voimme tarjota nuorillemme lisää aktiviteettia. Palaan näihin talousarvion yksityiskohtaisemmassa käsittelyssä.