Mitä Mikko on mieltä…

Tämä blogikirjoituksen tarkoitus on olla eräänlainen tuoteseloste eli tehdä selväksi muutamia mielipiteitäni ja ajatuksiani muutamista mieleentulevista asioista. Sen enempiä perustelematta. Näinhän ei saisi tehdä… Jos joku kysymys jäi vastaamatta, laita kommenttia, niin täältä pesee!

Yleistä…

– Vihreät on poliittinen puolue, ei lahko.

– Yleisesti ympäristö- ja eläinsuojelulainsäädäntöä tulee kiristää. Sanktioita tulee koventaa.

– En haikaile Kekkosta, Neuvostoliittoa tai markkaa.

– Haluan muuttaa maailmaa. Maailmaa muutetaan pääsemällä asemaan, jossa muutosta voi tehdä. Haluan siis valtaa.

– Suhtaudun epäilevästi ja epäluuloisesti nationalismiin ja patriotismiin.

– Yhteiskunnan ”hyvyyden” mittari on se, miten sen kaikkein heikoimmista jäsenistä huolehditaan ja miten se suhtautuu ympäristöön.

– Joskus ja joissain asioissa yhteiskunnan pitää holhotakin. Ikävä kyllä.

– Vaikka kannustaminen toimii useimmiten pakkoa paremmin, on kuitenkin olemassa tilanteita, joissa pakko on paras kannuste.

– Ihmisten vapaaehtoinen toiminta ja hyvä tahto eivät aina riitä, vaan tarvitaan määräyksiä ja kieltoja. Tämä koskee mm. norpansuojelua.

– Puita saa halailla, jos haluaa.

Aseista ja armeijoista…

– Aseet auroiksi.

– Yleistä asevelvollisuutta ei tarvita.

– Käsiaseet tulisi kieltää kansalaisilta.

– Vastustan sotilaallista liittoutumista.

Energiasta…

– Vastustan ydinvoimaa.

– Turpeen käyttö energiantuotannossa on lopetettava.

– Suomeen ei tarvita uraanikaivoksia.

Veroista ja palveluista…

– Arvonlisäveron tulisi olla ympäristövaikutusten mukaan progressiivinen.

– Tuloeroja tulee tasata progressiivisella tuloverotuksella. Pääomaveroon muutettava progressiiviseksi.

– Rakastan veroja. Verotuksen tason tulee olla riittävän korkea, että saadaan turvatuksi laadukkaat, tasapuolisesti kaikkien saatavilla olevat palvelut.

– Alkoholiveroa on varaa korottaa.

– Tarvitsemme perustulon

– Päättäjien ei pidä toimia elinkeinoelämän ehdoilla, elinkeinoelämän pitää toimia päättäjien ehdoilla.

– Kuntien saamia valtionosuuksia tulee korvamerkitä nykyistä enemmän. Nykyinen suunta on väärä.

Eläimistä ja ruoasta…

– Turkistarhaus tulisi elinkeinona lopettaa.

– Eläinten ja erityisesti tuotantoeläinten oikeuksia tulee vahvistaa lainsäädännön kautta entisestään.

– Kannatan kasvisruokapäivää kouluruokailussa. Puuro ei ole kasvisruoka.

– Ihmisiä tulisi kannustaa vähentämään lihan osuutta ruokavaliossaan.

Kaavoituksesta ja asumisesta…

– Rantarakentamista tulee säädellä tiukasti. Hyvin tiukasti.

– Vastustan Ideaparkkien kaltaisten kauppakeskusten rakentamista keskelle peltoja.

– Maaseutuakin tarvitaan. Kaikki eivät voi asua kaupungissa.

Työelämästä…

– Kehitys, jossa työelämä muuttuu koko ajan kovemmaksi ja epävarmemmaksi, täytyy pysäyttää.

– Tarvitsemme pehmeämpiä arvoja, ja siinä julkisyhteisöjen työnantajina tulee toimia edelläkävijöinä ja esimerkkeinä.

– Työaikaa pitäisi lyhentää ja osa-aikatyöstä pitäisi tehdä työntekijälle kannattavampaa.

– Työn pitää joustaa työntekijän ehdoilla, ei aina niin niin että työntekijä joustaa työn ehdoilla.

Tasa-arvosta ja vähemmistöistä…

– Kannatan samaa sukupuolta olevien avioliittoja ja adoptio-oikeutta.

– ”Maahanmuuttokriittisyys” on pseudoälyllisyyden huntuun verhottua rasismia.

– Monikulttuurisuus on tätä päivää ja tulevaisuutta. Hyvä niin.

– Kotouttamiseen tulee panostaa. Maahanmuuttajalasten koulunkäyntiin ja suomen kielen oppimiseen on satsattava riittävästi tukitoimia.

– Olen feministi (ainakin niin paljon kuin mies vain voi olla).

– Isillä tulee olla mahdollisuus nykyistä reilusti enemmän olla kotona lasten kanssa. 6+6+6 -malli olisi aivan hyvä.

Demokratiasta…

– Tarja Halonen on hyvä presidentti ja onnistunut tehtävissään. Heidi Hautala olisi ollut vielä parempi.

– Suomi ei itse asiassa tarvitse presidenttiä.

– Asioita päätettäessä kaikki sidosryhmät tulee tulla kuulluksi. Aidosti, ei näytöksenomaisesti.

– Politiikan pitää olla avointa ja läpinäkyvää. Jo valmistelun tulisi olla avointa.

– Päätöksenteon tulee olla mahdollisimman lähellä ihmistä. Kunnallista ja esimerkiksi kaupunginosademokratiaa on vahvistettava.

– Poliitikot on luovuttaneet liikaa valtaa virkamiehille. Siksi politiikka on yhtä mössöä.

Globaalista maailmasta…

– Suomen on hyvä kuulua Euroopan Unioniin.

– Kehitysyhteistyöhön tulee satsata nykyistä enemmän.

– Suomen tehtävänä on olla esimerkkinä ja edelläkävijänä globaaleissa kysymyksissä, kuten ilmastonmuutoksen ehkäisyssä, Itämeren suojelusssa, tai köyhyyden vastaisessa taistelussa. Ja vaikka muut maat eivät huolehtisi velvollisuuksistaan.

– Tobinin vero on otettava käyttöön.

Koulupolitiikasta…

– Pääsykokeista yliopistoissa tulee pitää kiinni.

– Opiskelun on oltava ilmaista, kaikilla asteilla, ja kaikille.

– Kannatan pakkoruotsia. Mutta myös pakkomatikkaa, pakkohistoriaa, pakkoliikuntaa jne.

-Opiskelijoiden tulotasoa on saatava nostettua. Paras vaihtoehto olisi perustulo, toiseksi paras opintorahan korotus ja sitominen elinkustannusindeksiin.

Opiskelijat ansaitsevat parempaa

Opiskelijat ovat tällä hetkellä eräs vaikeimmassa asemassa olevista ryhmistä. Opintotuki, joka on taannut varsin kapean toimeentulon, on jäänyt pahasti jälkeen yleisestä ostovoimakehityksestä viimeisen vuosikymmenen aikana. Opiskelijat ovat vaatineet jo pitkään tilanteen kohentamista mutta turhaan.

Opintotukeen liittyy muutama keskeinen ongelma. Ensinnäkin: tuen määrä on korkeallakin asteella aivan liian alhainen. Opintoraha on parhaimmillaan korkealla asteella 298 euroa kuukaudessa ja toisella asteella vain 246 euroa. Mielestäni erotteluun ei ole syytä: opiskelu on opiskelua riippumatta oppilaitoksesta. Kaiken lisäksi opintotuki on ainoa vähimmäisetuus, jota ei ole sidottu elinkustannusindeksiin.

Toinen ongelma liittyy opintotukeen liittyvään asumislisään. Tällä hetkellä opiskelija voi saada asumislisää 80 prosenttia vuokrasta, kuitenkin vain 252 euroon kuukaudessa saakka. Tuon summan ylittävältä osalta asumislisää ei saa. Kuitenkin on niin, että vuokrat ovat nousseet kovasti viimeisen vuosikymmenen aikana. Monilla yliopistopaikkakunnilla on pulaa opiskelija-asunnoista, joka pakottaa opiskelijat etsimään kotia vapailta markkinoilta. Käytännössä tämä johtaa siihen, että monen opiskelijan saama tuki jää alle 50 prosenttiin  tosiasiallisista asumismenoista.

Kun tämä kerrannaisvaikutus lisätään alhaiseen opintorahaan, niin voidaan puhua todellisesta köyhyydestä. Opiskelijat joutuvat ottamaan lainaa tai tekemään työtä opiskeluiden ohessa. Usein molempia. Työnteko pidentää väistämättä opiskeluaikoja. Toki työnteko tuo myös työkokemusta, mutta liian harvoin omalle alalle. Vaikka tulevina vuosina valtion talous tulee olemaankin tiukilla, niin nämä asiat on saatava korjatuksi siitäkin huolimatta. Lisäksi opiskelijalapsiperheiden vanhemmat ovat tutkitusti vähemmän kotona kuin muut työssäkäyvät perheelliset, sillä opiskelu on  jo itsessään kokopäivätyö! Työssäkäynnistä huolimatta 30 000 opiskelijaperheen lasta elää köyhyysrajan alapuolella.

Opiskelijamme ansaitsevat parempaa. Opintotukeen täytyy saada tasokorotus huolimatta valtiontalouden vaikeuksista. Samoin vuokramenokattoa on nostettava. Asumislisän tulee myös olla ympärivuotinen. Opintotuki on vihdoin ja viimein sidottava yleiseen elinkustannusindeksiin. Lisäksi opintotukeen tarvitaan huoltajakorotus

Lopullinen tavoite kuitenkin on perustulo, jonka piiriin opiskelijatkin kuuluisivat.

Opintoraha indeksiin

Tänään minulle soitti ammattikorkeakouluopiskelija, joka halusi kuulla kantani kahteen kysymykseen: pitääkö opintotuki sitoa elinkustannusindeksiin ja pitäisikö korkeakouluihin laittaa lukukausimaksut. Opiskelija soitti minulle opiskelijajärjestöjen kampanjan tiimoilta.

Minulle kysymykset olivat helppoja: opintuki pitää saada indeksiin, ja mielellään ennen sitä tasokorotus tukeen. Samoin asumislisän kustannuskattoa olisi nostettettava. Lukukausimaksuille taas puolestaan kantani on ehdoton ei. Opiskelun tulee olla maksutonta myös ulkomaalaisille opiskelijoille.

Viime viikolla opiskelijajärjestöt järjestivät tempauksen edistääkseen opintotuen sitomista elinkustannusindeksiin.  Helsingissä opiskelijat kampanjoivat mm. Kampin edustalla, jossa he pyysivät asiaa tukevia sitomaan pienen nauhan aitaan vertauskuvana asialle. Tietysti olin heti messissä, sillä asia on erittäin tärkeä. Opiskelijoiden saama opintotuki on tällä hetkellä häpeällisen pieni ja vaatisi myös tasokorotuksen. Eläkäläiset kampanjoivat tällä hetkellä kovasti, jotta eläkkeistä poistettaisiin nk. leikattu indeksi. Vaikka tästä ei mitään vastakkainasettelua pidä tehdäkään niin silti opintotuen nostaminen on paljon tärkeämpi ja kiireellisempi toimenpide. Syy löytyy seuraavasta listasta.

Vähimmäisetuudet vuonna 2011 euroa/kk:

Täysi kansaneläke + (2011) takuueläke 687,74

Peruspäiväraha 1) (25,63 €/5 x vko) 553,41

Sairauspäiväraha (22,04 €/arkipäivä) 552,14

Toimeentulotuen perusosa (13,92 €/pv) 419,00

Opintoraha toisella asteella 246,00

Opintoraha korkea-asteella 298,00

Lisäksi molempiin opintorahoihin vaikuttavat mm. vanhempien luona asuminen, ikä ym. Opiskelijoille syntyy oikeus toimeentulotukeen vasta opintolainaosuuden jälkeen.

Lisäksi opiskelija saa asumislisää. Jos opiskelee Suomessa, asumislisän määrä on 80 prosenttia vuokrasopimuksessa mainituista hyväksyttävistä asumismenoista. Asumismenoja ei oteta huomioon siltä osin, kuin ne ylittävät 252 euroa kuukaudessa.  Ongelma tässä on tuo kyseinen menokatto. Vuokrat ovat nousseet kovasti ja varsinkin yliopistopaikkakunnilla on pulaa opiskelija-asunnoista, joka pakottaa opiskelijat etsimään kotia vapailta markkinoilta. Käytännössä monet saavat tosiasiallisiin asumismenoihinsa tukea alle 50 %:a. Kun tämä kerrannaisvaikutus lisätään alhaiseen opintorahaan, niin voidaan puhua todellisesta köyhyydestä. Opiskelijat joutuvat ottamaan lainaa, tai tekemään työtä opiskeluiden ohessa, tai molempia. Työnteko pidentää väistämättä opiskeluaikoja. Tosin, se tuo myös työkokemusta, mutta harvemmin kuitenkaan omalle alalle. Vaikka tulevina vuosina valtion talous tulee olemaankin tiukilla, niin nämä asiat on saatava korjatuksi siitäkin huolimatta.

Lukukausimaksuille on olemassa tällä hetkellä opetusministeriön kokeilu. Tässä lyhennelmä ministeriön sivuilta:

Korkeakoulut voivat vuosina 2010–2014 periä maksuja vieraskieliseen ylempään korkeakoulututkintoon tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutusohjelmaan hyväksytyltä ETA-alueen ulkopuolelta tulevalta opiskelijalta.

Korkeakoulut voivat itse määritellä perittävien maksujen suuruuden.

Kokeilu käynnistyy yhdeksässä yliopistossa ja kymmenessä ammattikorkeakoulussa. Yhteensä kokeiluun osallistuu 130 koulutusohjelmaa.

Korkeakoulujen rahoituksessa tämän kaltaiset ratkaisut ovat täydellisen väärä suunta ja lukukausimaksuilla tulee uhratuksi myös tärkeät suomalaiset periaatteet.

Opiskelijajärjestöjen kampanjavideo: