Tuoteseloste, vol 3

Tämä blogikirjoitus on jatko-osa seitsemän ja kuusi vuotta sitten kirjoittamilleni tuoteselosteille. Huomaan että aika ja maailman muuttuminen ovat muuttaneet mielipiteitäni joissain kysymyksissä ja kiinnostuksen kohteetkin ovat hieman vaihtuneet… Tämähän lienee loppupeleissä hyvä asia.

Oli miten oli, tämän blogauksen tarkoitus on olla eräänlainen tuoteseloste eli tehdä selväksi muutamia mielipiteitäni ja ajatuksiani muutamista mieleentulevista asioista. Sen enempiä perustelematta. Näinhän ei saisi tehdä… Jos joku kysymys jäi vastaamatta, laita kommenttia, niin täältä pesee!

Yleistä…

– Vihreät on poliittinen puolue, ei lahko.

– Olen pragmaattinen idealisti  tai idealistinen pragmaatikko.

– Olen arvoliberaali ja edustan vihreissä ehkä sitä ”maltillista porvariutta”. Mitä ihmettä se mahtaakaan sitten tarkoittaa. Ehkä sitä, etten ainakaan ole kovin ”vasemmistohenkinen”. Mitä ihmettä sekään sitten tarkoittaa.

– Vaikka jo koulutukseni perusteella katselen maailmaa kokonaisuuksina niin SILTI koen vahvasti olevani keskiluokan puolestapuhuja sekä pitää oman ikäluokkani ja minua nuorempien puolia. Tietyissä kysymyksissä vastakkainasettelun aika ei tosiaan ole ohi.

– En haikaile Kekkosta, Neuvostoliittoa tai markkaa. Muutenkaan ennen ei ollut paremmin. Parasta retroilua edustavat vinyylilevyt ja analoginen käyttöliittymä kirjallisuudessa (eli siis perinteinen kirja).

– Haluan muuttaa maailmaa. Maailmaa muutetaan pääsemällä asemaan, jossa muutosta voi tehdä. Haluan siis valtaa.

– Suhtaudun vähintään epäilevästi ja epäluuloisesti nationalismiin ja patriotismiin. Isänmaallinen olen mutta en suostu siihen että pieni porukka (kaikki tietävät kyllä ketä tarkoitan) saa päättää mitä isänmaallisuus tarkoittaa. Heidän lokeroihinsa en tosin mahdu. Sori siitä.

– Yhteiskunnan ”hyvyyden” mittari on se, miten sen kaikkein heikoimmista jäsenistä huolehditaan ja miten se suhtautuu ympäristöön.

– Joskus ja joissain asioissa yhteiskunnan pitää holhotakin. Ikävä kyllä.

– Vaikka kannustaminen toimii useimmiten pakkoa paremmin, on kuitenkin olemassa tilanteita, joissa pakko on paras kannuste.

– Ihmisten vapaaehtoinen toiminta ja hyvä tahto eivät aina riitä, vaan tarvitaan määräyksiä ja kieltoja. Tämä koskee mm. norpansuojelua.

– Sivistyksen ja sivistyneisyyden arvoa pitää nostaa. Olemme unohtamassa ihan peruskäytöstavat ja faktatiedon tärkeyden. Hemmetti.

Aseista ja armeijoista…

– Aseet auroiksi.

– Yleinen asevelvollisuus saattaa olla välttämätön paha. Valitettavasti.

– Käsiaseiden säilyttäminen kotona tulisi kieltää kansalaisilta. Metsästysharrastus on asia erikseen.

– Vastustan sotilaallista liittoutumista. Ehkä.

Energiasta…

– Vastustan ydinvoimaa.

– Turpeen käyttö energiantuotannossa on lopetettava.

– Suomeen ei tarvita uraanikaivoksia.

– Energian pientuotannossa ja älykkäissä sähköverkoissa on tulevaisuus.

Veroista ja palveluista…

– Arvonlisäveron tulisi olla ympäristövaikutusten mukaan progressiivinen.

– Tuloeroja tulee tasata progressiivisella tuloverotuksella. Keskiluokan verotaakka ei kuitenkaan saa olla kohtuuton.

– Rakastan veroja koska verotuksella yhteiskunta rahoittaa palvelut ja tulonsiirrot. Verotuksen tason tulee olla riittävä, että saadaan turvatuksi laadukkaat, tasapuolisesti kaikkien saatavilla olevat palvelut.

– Tarvitsemme perustulon.

– Päättäjien ei pidä toimia elinkeinoelämän ehdoilla, elinkeinoelämän pitää toimia päättäjien ehdoilla. Uskon kuitenkin markkinatalouteen ja suhteelliseen vapaaseen kilpailuun.

– Vapaa kilpailu on useimmiten hyvä asia ja markkinoilla on usein itseään korjaava vaikutus. Tässä on kuitenkin monta muttaa ja reunaehtoa, joten talouden säätelyäkin tarvitaan. Teoria hyvä, pragmatismi parempi.

Luonnosta ja eläimistä ja ruoasta…

– Turkistarhaus tulisi elinkeinona lopettaa.

– Eläinten ja erityisesti tuotantoeläinten oikeuksia tulee vahvistaa lainsäädännön kautta entisestään.

– Kannatan kasvisruokapäivää kouluruokailussa. Puuro ei ole kasvisruoka.

– Ylipäätään lihaton ruokavalio on ihan tosi jees. Ihmisiä tulisi kannustaa vähentämään lihan osuutta ruokavaliossaan.

– Itse olen kuitenkin sekasyöjä, mutta yritän pitää hyvin kohtuudessa lihamäärän jonka suuhuni laitan.

– Puita saa halailla, jos haluaa.

– Yleisesti ympäristö- ja eläinsuojelulainsäädäntöä tulee kiristää. Sanktioita tulee koventaa.

Kaavoituksesta ja asumisesta…

– Rantarakentamista tulee säädellä tiukasti. Hyvin tiukasti.

– Vastustan Ideaparkkien kaltaisten kauppakeskusten rakentamista keskelle peltoja.

– Keskusta-alue tulee rakentaa tiivisti, haja-asutusalueiden rakentaminen on syytä olla suunnitelmallista.

– Maaseutuakin tarvitaan. Kaikki eivät voi eikä halua asua kaupungissa.

Työelämästä…

– Kehitys, jossa työelämä muuttuu koko ajan kovemmaksi ja epävarmemmaksi, täytyy pysäyttää. Voihan se olla mahdotonta mutta minä nyt kuitenkin olen valinnut puoleni.

– Tarvitsemme pehmeämpiä työelämän arvoja, ja siinä julkisyhteisöjen työnantajina tulee toimia edelläkävijöinä ja esimerkkeinä. Tässä Mikkeli ei aina onnistu, sanonpahan vaan.

– Työaikaa pitäisi lyhentää ja osa-aikatyöstä pitäisi tehdä työntekijälle kannattavampaa. Perustulo ja maksuton varhaiskasvatus voisivat olla keinoja tähän.

– Työn pitää joustaa työntekijän ehdoilla, ei aina niin niin että työntekijä joustaa työn ehdoilla.

Tasa-arvosta ja vähemmistöistä” ja maahanmuutosta…

– Kannatan samaa sukupuolta olevien avioliittoja ja adoptio-oikeutta.

– ”Maahanmuuttokriittisyys” on pseudoälyllisyyteen verhottua rasismia ja islamofobiaa. ”Kriittisyyden” varjolla ollaan valmiita kieltämään jokaisen yhdenvertainen ja luovuttamaton ihmisarvo. Se ei ole kovin sivistynyttä tai länsimaisten arvojen mukaista.

– Monikulttuurisuus on tosiasia.  Se on tätä päivää ja tulevaisuutta. So what?

– Kotouttamiseen tulee panostaa. Maahanmuuttajalasten koulunkäyntiin ja suomen kielen oppimiseen on satsattava riittävästi tukitoimia.

– Olen feministi.

– Isillä tulee olla mahdollisuus nykyistä reilusti enemmän olla kotona lasten kanssa. 6+6+6 -malli olisi aivan hyvä.

Demokratiasta…

– Suomi ei itse asiassa tarvitsisi presidenttiä.

– Asioita päätettäessä kaikki sidosryhmät tulee tulla kuulluksi. Aidosti, ei näytöksenomaisesti.

– Poliittisten päätösten vaikutusarviointeihin pitäisi oikeasti panostaa.

– Politiikan pitää olla avointa ja läpinäkyvää. Jo valmistelun tulisi olla avointa.

– Päätöksenteon tulee olla mahdollisimman lähellä ihmistä. Kunnallista ja esimerkiksi kaupunginosademokratiaa on vahvistettava.

– Poliitikot on luovuttaneet liikaa valtaa virkamiehille. Siksi politiikka on yhtä mössöä.

Globaalista maailmasta…

– Suomen on hyvä kuulua Euroopan Unioniin.

– Kehitysyhteistyöhön tulee satsata nykyistä enemmän.

– Suomen tehtävänä on olla esimerkkinä ja edelläkävijänä globaaleissa kysymyksissä, kuten ilmastonmuutoksen ehkäisyssä, Itämeren suojelusssa, tai köyhyyden vastaisessa taistelussa. Ja vaikka muut maat eivät huolehtisi velvollisuuksistaan.

 

Kouluista ja varhaiskasvatuksesta…

– Pääsykokeista yliopistoissa tulee pitää kiinni.

– Opiskelun on oltava ilmaista, kaikilla asteilla, ja kaikille.

– Kannatan pakkoruotsia. Mutta myös pakkomatikkaa, pakkohistoriaa, pakkoliikuntaa jne.

– Varhaiskasvatus on varhaiskasvatusta, ei vain päivähoitoa.

– Varhaiskasvatuksen pitää olla kaikille lapsille tarjolla subjektiivisena oikeutena.

– Kyllä hitto soikoon pienimmät lapset on selkeästi paskin säästökohde. Parempaan meidän aikuisten pitää pystyä.

lataus.png

 

 

Mitä Mikko on mieltä…

Tämä blogikirjoituksen tarkoitus on olla eräänlainen tuoteseloste eli tehdä selväksi muutamia mielipiteitäni ja ajatuksiani muutamista mieleentulevista asioista. Sen enempiä perustelematta. Näinhän ei saisi tehdä… Jos joku kysymys jäi vastaamatta, laita kommenttia, niin täältä pesee!

Yleistä…

– Vihreät on poliittinen puolue, ei lahko.

– Yleisesti ympäristö- ja eläinsuojelulainsäädäntöä tulee kiristää. Sanktioita tulee koventaa.

– En haikaile Kekkosta, Neuvostoliittoa tai markkaa.

– Haluan muuttaa maailmaa. Maailmaa muutetaan pääsemällä asemaan, jossa muutosta voi tehdä. Haluan siis valtaa.

– Suhtaudun epäilevästi ja epäluuloisesti nationalismiin ja patriotismiin.

– Yhteiskunnan ”hyvyyden” mittari on se, miten sen kaikkein heikoimmista jäsenistä huolehditaan ja miten se suhtautuu ympäristöön.

– Joskus ja joissain asioissa yhteiskunnan pitää holhotakin. Ikävä kyllä.

– Vaikka kannustaminen toimii useimmiten pakkoa paremmin, on kuitenkin olemassa tilanteita, joissa pakko on paras kannuste.

– Ihmisten vapaaehtoinen toiminta ja hyvä tahto eivät aina riitä, vaan tarvitaan määräyksiä ja kieltoja. Tämä koskee mm. norpansuojelua.

– Puita saa halailla, jos haluaa.

Aseista ja armeijoista…

– Aseet auroiksi.

– Yleistä asevelvollisuutta ei tarvita.

– Käsiaseet tulisi kieltää kansalaisilta.

– Vastustan sotilaallista liittoutumista.

Energiasta…

– Vastustan ydinvoimaa.

– Turpeen käyttö energiantuotannossa on lopetettava.

– Suomeen ei tarvita uraanikaivoksia.

Veroista ja palveluista…

– Arvonlisäveron tulisi olla ympäristövaikutusten mukaan progressiivinen.

– Tuloeroja tulee tasata progressiivisella tuloverotuksella. Pääomaveroon muutettava progressiiviseksi.

– Rakastan veroja. Verotuksen tason tulee olla riittävän korkea, että saadaan turvatuksi laadukkaat, tasapuolisesti kaikkien saatavilla olevat palvelut.

– Alkoholiveroa on varaa korottaa.

– Tarvitsemme perustulon

– Päättäjien ei pidä toimia elinkeinoelämän ehdoilla, elinkeinoelämän pitää toimia päättäjien ehdoilla.

– Kuntien saamia valtionosuuksia tulee korvamerkitä nykyistä enemmän. Nykyinen suunta on väärä.

Eläimistä ja ruoasta…

– Turkistarhaus tulisi elinkeinona lopettaa.

– Eläinten ja erityisesti tuotantoeläinten oikeuksia tulee vahvistaa lainsäädännön kautta entisestään.

– Kannatan kasvisruokapäivää kouluruokailussa. Puuro ei ole kasvisruoka.

– Ihmisiä tulisi kannustaa vähentämään lihan osuutta ruokavaliossaan.

Kaavoituksesta ja asumisesta…

– Rantarakentamista tulee säädellä tiukasti. Hyvin tiukasti.

– Vastustan Ideaparkkien kaltaisten kauppakeskusten rakentamista keskelle peltoja.

– Maaseutuakin tarvitaan. Kaikki eivät voi asua kaupungissa.

Työelämästä…

– Kehitys, jossa työelämä muuttuu koko ajan kovemmaksi ja epävarmemmaksi, täytyy pysäyttää.

– Tarvitsemme pehmeämpiä arvoja, ja siinä julkisyhteisöjen työnantajina tulee toimia edelläkävijöinä ja esimerkkeinä.

– Työaikaa pitäisi lyhentää ja osa-aikatyöstä pitäisi tehdä työntekijälle kannattavampaa.

– Työn pitää joustaa työntekijän ehdoilla, ei aina niin niin että työntekijä joustaa työn ehdoilla.

Tasa-arvosta ja vähemmistöistä…

– Kannatan samaa sukupuolta olevien avioliittoja ja adoptio-oikeutta.

– ”Maahanmuuttokriittisyys” on pseudoälyllisyyden huntuun verhottua rasismia.

– Monikulttuurisuus on tätä päivää ja tulevaisuutta. Hyvä niin.

– Kotouttamiseen tulee panostaa. Maahanmuuttajalasten koulunkäyntiin ja suomen kielen oppimiseen on satsattava riittävästi tukitoimia.

– Olen feministi (ainakin niin paljon kuin mies vain voi olla).

– Isillä tulee olla mahdollisuus nykyistä reilusti enemmän olla kotona lasten kanssa. 6+6+6 -malli olisi aivan hyvä.

Demokratiasta…

– Tarja Halonen on hyvä presidentti ja onnistunut tehtävissään. Heidi Hautala olisi ollut vielä parempi.

– Suomi ei itse asiassa tarvitse presidenttiä.

– Asioita päätettäessä kaikki sidosryhmät tulee tulla kuulluksi. Aidosti, ei näytöksenomaisesti.

– Politiikan pitää olla avointa ja läpinäkyvää. Jo valmistelun tulisi olla avointa.

– Päätöksenteon tulee olla mahdollisimman lähellä ihmistä. Kunnallista ja esimerkiksi kaupunginosademokratiaa on vahvistettava.

– Poliitikot on luovuttaneet liikaa valtaa virkamiehille. Siksi politiikka on yhtä mössöä.

Globaalista maailmasta…

– Suomen on hyvä kuulua Euroopan Unioniin.

– Kehitysyhteistyöhön tulee satsata nykyistä enemmän.

– Suomen tehtävänä on olla esimerkkinä ja edelläkävijänä globaaleissa kysymyksissä, kuten ilmastonmuutoksen ehkäisyssä, Itämeren suojelusssa, tai köyhyyden vastaisessa taistelussa. Ja vaikka muut maat eivät huolehtisi velvollisuuksistaan.

– Tobinin vero on otettava käyttöön.

Koulupolitiikasta…

– Pääsykokeista yliopistoissa tulee pitää kiinni.

– Opiskelun on oltava ilmaista, kaikilla asteilla, ja kaikille.

– Kannatan pakkoruotsia. Mutta myös pakkomatikkaa, pakkohistoriaa, pakkoliikuntaa jne.

-Opiskelijoiden tulotasoa on saatava nostettua. Paras vaihtoehto olisi perustulo, toiseksi paras opintorahan korotus ja sitominen elinkustannusindeksiin.

Työpäivää lyhentämällä työuriin pituutta

Suomen keskeisiä haasteita tulevina vuosina on valtiontalouden tasapainottaminen ja työttömyyden vähentäminen. Nämä kysymykset liittyvät olennaisesti yhteen.

Viimeisen vuoden ajan valtakunnassa on keskusteltu työurien pidentämisestä. Milloin on väläytelty eläkeiän nostamista, milloin opiskeluaikojen lyhentämistä. Molempien ratkaisujen taustalla ovat pakkokeinot ja todelliset ongelmat ovat jääneet keskustelun sivulauseisiin.

Opiskeluaikojen lyhentäminen pakkokeinoin on mielestäni väärä suunta. Suomen kilpailuvaltti maailmassa nyt ja yhä enemmän tulevaisuudessa moniosaava työvoima. Opiskeluaikojen lyhentäminen esimerkiksi perussuomalaisten ehdottamalla tavalla, jossa maisterintutkintoon asti opiskelisi yhä harvempi, ja alemmasta korkeakoulututkinnosta eli kandidaatin tutkinnosta tulisi standardi on jo ajatustasolla vahingollinen. Kuinka Suomen kilpailukykyä edistäisi koulutustason laskeminen? Opiskeluajan lyhentämisessä ainoat järkevät keinot ovat kannusteita. Esimerkiksi nopeasti opiskelevat saisivat porrastetusti opintolainaa anteeksi tms.

Kokoomus tarjoaa ratkaisuna eläkeiän nostoa. Tällä hetkellä Suomessa eläkeikä on 63 vuotta. Silti vain harva jaksaa jatkaa edes sinne saakka. Todellinen eläköitymisikä on noin 60 vuotta. Ennenaikaiselle eläkkeelle työntekijöitä ajaa ennen kaikkea työelämän raskaus. Tästä todistaa Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n tuore tutkimus, jonka mukaan 82 %:a suomalaisista kokee työtahdin liian kiihkeäksi.  Ongelmamme on se, että työ jakautuu tavattoman epätasaisesti ihmisten kesken: ne, joilla on työpaikka, työtä on aivan liikaa ja työtahti aivan liian hektinen ja ne, jotka ovat työttömiä… niin, heillä ei ole työtä lainkaan. Lisäksi erilaiset osa-aikaistyöratkaisut ovat tällä hetkellä ihmiselle kannattamattomia ottaa vastaan tai samasta syystä mahdotonta vapaaehtoisesti toteuttaa. Tähän ongelmaan vihreiden ajama perustulo toisi ratkaisun.

Eräs vaaliteemoistani on työelämäkysymykset ja työelämän laadun parantaminen. Tähän liittyy olennaisesti työn epätasainen jakautuminen. Kuinka tehdä työstä vähemmän kuluttavaa, että ihmiset jaksaisivat edes nykyiseen eläkeikään ja miten jakaa työtä tasaisemmin?

Ratkaisu on minulle selkeä: lyhennetään työaikaa. Jos työaikaa lyhennettäisiin esimerkiksi 35 tuntiin, tämä mahdollistaisi työn tasaisemman jakautumisen ja keventäisi ihmisten työtaakkaa, eli toisi selkeästi laadullista parantumista. Jos samalla madallettaisiin entisestään työnantajan mahdollisuutta palkata uutta työvoimaa sekä tehtäisiin osa-aikaistyöstä perustulon avulla kannattavampaa, duuni alkaisikin joustaa ihmisten tarpeiden ja jaksamisen mukaan. Tilanne oli olisi päinvastainen nykytilanteeseen, jossa työntekijä joustaa ja joustaa työtaakan alla kunnes katkeaa.  Lisäksi työttömyys pienenisi merkittävästi.

 

Ihan itse piirtämä hassunhauska juttu

 

Opiskelijat ansaitsevat parempaa

Opiskelijat ovat tällä hetkellä eräs vaikeimmassa asemassa olevista ryhmistä. Opintotuki, joka on taannut varsin kapean toimeentulon, on jäänyt pahasti jälkeen yleisestä ostovoimakehityksestä viimeisen vuosikymmenen aikana. Opiskelijat ovat vaatineet jo pitkään tilanteen kohentamista mutta turhaan.

Opintotukeen liittyy muutama keskeinen ongelma. Ensinnäkin: tuen määrä on korkeallakin asteella aivan liian alhainen. Opintoraha on parhaimmillaan korkealla asteella 298 euroa kuukaudessa ja toisella asteella vain 246 euroa. Mielestäni erotteluun ei ole syytä: opiskelu on opiskelua riippumatta oppilaitoksesta. Kaiken lisäksi opintotuki on ainoa vähimmäisetuus, jota ei ole sidottu elinkustannusindeksiin.

Toinen ongelma liittyy opintotukeen liittyvään asumislisään. Tällä hetkellä opiskelija voi saada asumislisää 80 prosenttia vuokrasta, kuitenkin vain 252 euroon kuukaudessa saakka. Tuon summan ylittävältä osalta asumislisää ei saa. Kuitenkin on niin, että vuokrat ovat nousseet kovasti viimeisen vuosikymmenen aikana. Monilla yliopistopaikkakunnilla on pulaa opiskelija-asunnoista, joka pakottaa opiskelijat etsimään kotia vapailta markkinoilta. Käytännössä tämä johtaa siihen, että monen opiskelijan saama tuki jää alle 50 prosenttiin  tosiasiallisista asumismenoista.

Kun tämä kerrannaisvaikutus lisätään alhaiseen opintorahaan, niin voidaan puhua todellisesta köyhyydestä. Opiskelijat joutuvat ottamaan lainaa tai tekemään työtä opiskeluiden ohessa. Usein molempia. Työnteko pidentää väistämättä opiskeluaikoja. Toki työnteko tuo myös työkokemusta, mutta liian harvoin omalle alalle. Vaikka tulevina vuosina valtion talous tulee olemaankin tiukilla, niin nämä asiat on saatava korjatuksi siitäkin huolimatta. Lisäksi opiskelijalapsiperheiden vanhemmat ovat tutkitusti vähemmän kotona kuin muut työssäkäyvät perheelliset, sillä opiskelu on  jo itsessään kokopäivätyö! Työssäkäynnistä huolimatta 30 000 opiskelijaperheen lasta elää köyhyysrajan alapuolella.

Opiskelijamme ansaitsevat parempaa. Opintotukeen täytyy saada tasokorotus huolimatta valtiontalouden vaikeuksista. Samoin vuokramenokattoa on nostettava. Asumislisän tulee myös olla ympärivuotinen. Opintotuki on vihdoin ja viimein sidottava yleiseen elinkustannusindeksiin. Lisäksi opintotukeen tarvitaan huoltajakorotus

Lopullinen tavoite kuitenkin on perustulo, jonka piiriin opiskelijatkin kuuluisivat.