Yhdenvertainen mahdollisuus kielivalintoihin

Tässä 18.2.2013 tekemäni valtuustoaloite.  
Yhdenvertainen mahdollisuus kielivalintoihin
Peruskoululaisilla on mahdollisuus valita neljännellä vuosiluokalla alkava vapaaehtoinen A2-kieli. Mikkelin kaupunki tarjoaa kaupungin kieliohjelman mukaisesti kolmea eri valinnaiskielivaihtoehtoa: ranskaa, saksaa ja venäjää.
Valinnaisen A2-kielen opetusryhmän syntymisen alarajaksi on kuitenkin määritelty 16 lasta, vaikka esimerkiksi opetussuunnitelmassa tällaista alarajaa ei ole mainittu. Suuri ryhmän perustamiskoko ehkäisee tehokkaasti valinnaiskieliryhmien syntymisen muissa kuin suurimmissa alakouluissa. Tämä asettaa erityisesti pienten koulujen oppilaat epätasa-arvoiseen asemaan suuriin kouluihin nähden, sillä Mikkelissä on kouluja, joissa ikäluokka on pienempi kuin ryhmän perustamiseen vaadittu 16. Näin valinnaisen kielen ryhmää ei synny vaikka koko ikäluokka sellaisen valitsisikin ja koulutuksellinen tasa-arvo jää toteutumatta kaupungin sisällä.
Työmarkkinoilla monipuolinen kielitaito on kilpailuetu ja tarjoaa monipuolisen kielitaidon omaaville hyvät työllistymismahdollisuudet. Tällä hetkellä kuitenkin ollaan laajasti huolestuneita suomalaisten kielitaidon kapenemisesta. Huoli on valtakunnallinen ja myös Mikkelissä tilanne on koettu ongelmalliseksi erityisesti elinkeinoelämän taholta. Mikkelin yhtenä painopisteenä on matkailuteollisuuden kehittäminen ja tulevaisuudessa paikallisten yritysten kannalta on elintärkeää saada kielitaitoista työvoimaa. Kielten opiskeluun panostaminen kantaa siis myös kaupungin kasvustrategian näkökulmasta.
Me allekirjoittaneet esitämme, että Mikkelin kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin, joilla taataan oppilaiden tasavertainen mahdollisuus kielivalintoihin.
Mikkelissä 18.2.2013
Mikko Siitonen
Valtuustoryhmä Mikkelin vihreät
ja 46 allekirjoittajaa.
Mainokset

Valtuusto 16.4.2012

Ristiinan valtuusto kokoontui 16.4. ja asialistalta löytyi niin valtuustoaloitteita kuin Ristiinan kunnan tilinpäätös vuodelta 2011. 

Valtuuston kokouksessa oli käsittelyssä kaksi vihreiden aloitetta:

1) ”Valtuustoaloite luottamushenkilöiden sidosten julkistamisesta ja julkisuuslain mukaisesta hallinnon avoimuudesta ja kansalaisten oikeudesta saada tietoa” sekä 2) ”Valtuustoaloite kunnan tiedottamisstrategian laatimiseksi”.

Sidosten julkistamisesta valtuusto päätti että luottamushenkilöiden sidonnaisuudet julkistetaan vihreiden esittämällä tavalla Ristiinan kunnan internet –sivuilla seuraavan valtuustokauden alusta lukien. Tiedotusstrategian luomiseen on tarkoitus palata ensi syksynä. Nämä molemmat tietysti ovat siinä mielessä ehdollisia päätöksiä, että 3.5. selviää, onko Ristiina itsenäinen vielä ensi vuonna.

Myös keskustan valtuustoryhmän aloite ”Tilaaja – Tuottajamallin toteutuksen arvioinnista Ristiinan kunnassa” oli käsittelyssä. Kunnanhallitus oli todennut ympäripyöreyksiä vastauksessaan valtuustolle. Niinpä tein pykälässä toivomusponnen, johon muu valtuusto yhtyi. Väänäsen esityksestä aloite palautettiin uudelleen valmisteltavaksi siten, että ponsi huomioidaan valmistelussa. Ponteni oli seuraavanlainen:

Toivomusponsi §27

Ristiinan vihreä valtuustoryhmä esittää toivomuspontena, että eri yhteistoimintaelimiin Ristiinan edustajiksi valitut luottamushenkilöt ja viranhaltijat raportoisivat toimintaansa puolen vuoden välein valtuustolle.

Tämän tulisi koskea vähintään peruspalveluiksi luokiteltavia ostopalveluita. Tavoitteena on että valtuustolle palautuisi edes osa siitä ohjausvallasta, joka on menetetty ostopalveluiden myötä.

Ristiinan vihreä valtuustoryhmä uskoo, että valtuusto ei halua toimia ainoastaan laskujen maksajana, vaan olla aktiivisena osapuolena kuntalaisten palveluiden turvaamisessa.

Tilinpäätöksessä oli n. 600 000 euron omituinen satunnainen erä, joka painoi lopulta koko kunnan tuloksen miinukselle viime vuodelta. Sen verran tiesin taustoista, että Ristiinan kunta oli käynyt hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa oikeutta Vantaan kaupunkia vastaan kuntaan muuttaneen kehitysvammaisen lapsen hoitokuluista. Molemmista oikeusportaista oli tullut Ristiinan kannalta kielteinen päätös ja Ristiina oli tuomittu maksamaan hoitokulut viivästyskorkoineen. Viivästyskorot olivat tässä vaiheessa n. 150 000 euroa ja summa ei ole vielä edes lopullinen!

Niinpä olin lähettänyt virkamiehille seuraavat kysymykset etukäteen, jotta asiasta saataisiin valtuuston kokouksessa selvyys. Kysymykset olivat:

1. Paljonko ja miltä ajalta ovat viivästyskorot?

2. Paljonko olivat kunnan oikeudenkäyntikulut?

3. Milloin ja missä päätös asian oikeuteen viemisestä on tehty ja kenen hallintokunnan toimesta?

4. Miten asian tarkastelua on tehty tilintarkastajan ja kunnan johdon välillä siltä osin kun on päädytty tilintarkastuksessa olemaan merkitsemättä varauksia ja mistä on ja kuka on tehnyt sen arvion mikä oli tilikirjoissa viime tilikaudella ?

Lisäksi itse valtuuston kokouksessa kysyin, olisiko hallinto-oikeuden kielteisen päätöksen jälkeen pitänyt tehdä kirjanpitoon varauksia. Ja lukuisia muitakin kysymyksiä…

Hallinto- ja talousjohtaja Johanna Lundström oli valmistautunut kokoukseen hyvin ja selvityksessään sai kuvattua päätöksen syntyprosessin varsin uskottavasti. Lisäksi perusturvalautakunnan pj Keijo Partio valotti asiaa lautakunnan näkökulmasta.

Vaikka selvitykset olivat hyviä, niin alkuperäisen hallinto-oikeuteen lähtemispäätöksen dokumentoimattomuus oli niin iso asia, että esitin tilinpäätöksen lähettämistä takaisin tarkastuslautakuntaan tämän asian osalta. Puheenvuorossani totesin että asia tulisi palauttaa myös sen takia, että ”kuntalaisille välittyisi viesti, että valtuusto ei suhtaudu kevyesti epämääräisyyksiin kunnan taloudenpidossa ja hallinnossa”.

En kuitenkaan saanut tukea, joten tilinpäätös tuli hyväksytyksi. Ilman meitä vihreitä asiaa ei kuitenkaan koskaan olisi avattu valtuustossa ja tärkeä keskustelu olisi jäänyt käymättä.

Kunnanhallituksen vastaus vihreiden aloitteeseen

Kunnanhallitus käsitteli 14.6.2010 vihreiden aloitetta energiatehokkuudesta. Kunnanhallituksen esitys ei aivan mahdoton ole, mutta silti selkeästi riittämätön.

Vihreät teki  aloitetteen energiatehokkuudesta edellissä valtuuston kokouksessa. Aloitteen  idea on selkeä: kunnan panostaminen energiatehokkuuteen säästää sekä planeettaa että veroeuroja. Verot voidaan käyttää energian sijasta esimerkiksi investointoihin tai palveluiden turvaamiseen. Energiatehokkuuden lisäämiseen on olemassa työ- ja elinkeinoministeriön hanke, jota kautta olisi mahdollista saada kuntaan myös valtion rahoitusta. Juuri tähän sopimukseen aloitteessa haluttiin Ristiinan liityvän. Lisäksi aloitteessa vaadittiin eri hallintokuntia tekemään suunnitelmat energiatehokkuuden lisäämiseksi, sekä haluttiin että kunta selvittää mahdollisuutta lämpökameran hankkimiseen. Näin tekninen toimi voisi tarjota kuntalaisten käyttöön palvelun, jolla jokainen kuntalainen voisi selvittää oman asuinrakennuksensa lämpövuodot.

Nyt kunnanhallitus siis on antanut vastauksensa. Vastauksen mukaan kunta tulee palkkaamaan yhdessä Pertunmaan kanssa energiatehokkuusneuvojan. Energiatehokkuusneuvojan tärkeimpiä tehtäviä tulevat olemaan:

1.        Laatia energiatehokkuussopimusten liittymisasiakirjat yhteistyössä kunnan kanssa
2.        Laatia toimintasuunnitelma yhteistyössä kunnan kanssa (aikataulut, toimenpiteet)
3.        Laatia energiatehokkuusohjelman edellyttämät raportit yhteistyössä kuntien kanssa
4.        Järjestää infotilaisuuksia energiatehokkuudesta kunta- ja organisaatiokohtaisesti
5.        Pitää energiatehokkuusasiaa esillä kunnan organisaatioiden ja kuntalaisten keskuudessa
6.        Toimia yhteyshenkilönä Etelä-Savon kuntien ja Motivan/TEM:n välillä

Tämähän kuulostaa hyvältä. Ja riittämättömältä. Kunnanhallituksen esityksessä on nimittäin kolme ongelmaa.

Ensinnäkin, hallituksen vastauksessa tuli nykyistä selkeämmin lukea että Ristiina ottaa tavoitteekseen energiatehokkuussopimukseen liittymisen. Toisekseen, tässä vaiheessa eri hallintokuntia ei velvoiteta yhtään mihinkään. Kolmanneksi, lämpökamerasta ei mainita vastauksessa sanaakaan.

Kun asia tulee valtuuston käsittelyyn tulee puntariin aloitteen lisäksi myös se, miten ”vihreitä” muut puolueet todellisuudessa ovat. Kaikki kolme suurta puoluetta, kokoomus, keskusta ja SDP, yhteen ääneen korostavat ekologisuuttaan. Tämän kaltaisissa tilanteissa arvot  testataan ja samalla testataan myös todelliset teot sanojen takaa.

Pelkään kuitenkin pahoin, että ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on sittenkin vain yhden puolueen, vihreiden, agendassa ja muilla vain juhlapuheissa. Toivottavasti olen väärässä. Tämä selviää seuraavassa valtuuston kokouksessa.