Hallitus teki kaikkien aikojen järkyttävimmän ja vastuuttomimman esityksen, kun se päätti Mauri Pekkarisen suulla esittää Suomeen kahta uutta ydinvoimalaa. Vihreät puolestaan, minä mukaan lukien, ovat tyrmistyneitä. Eivätkä pitkään hiljaa, luulen.

Hallituksen esitys herättää muutamia kysymyksiä: miksi keskusta ja Pekkarinen yht’äkkiä muutti kantaansa nollasta yhteen ydinvoimalasta kahteen ydinvoimalaan. Toinen mielenkiintoinen kysymys liittyy siihen, miksi vihreät ovat yhä hallituksessa. Mutta minullapa on teoria. Tässä täytyy olla kyse jo seuraavista vaaleista.

Taustatekijä numero yksi: puoluiden kannatus. Keskustan kannatus tulee sukeltamaan seuraavissa vaaleissa. Kokoomuksen nosteen lasketaan puolestaan jatkuvan. Demarit ei ole uskottava vaihtoehto ja pieni nousukin jäänee vain pieneksi tai haaveeksi. Myös perussuomalaisten nousu jatkunee. Talouden taantuma nostaa monissa ihmisen alhaisinta puolta pinnalle ja tähänhän perussuomalaiset kyllä osaavat tarttua. Vasemmistoliitto lähtee vaaleihin Arhinmäen johdolla, mutta puolueen uudistuminen lienee silti vain näennäistä. Vaikea on uskoa vasureiden pystyvän aidosti uudistuneseen ehdokasasetteluun valtakunnallisesti. Tämä taas puolestaan tarkottaisi enintään torjuntavoittoa laskevaa kannatusta vastaan.

Taustatekijä numero kaksi: keskustan puheenjohtajakisa. Mauri Pekkarinen hamuaa puolueensa puheenjohtajutta. Nyt on näytttävien operaatioiden paikka.

Kuvio menee näin. Kokoomus voittaa vaalit, mutta kumpi valita kumppaniksi: keskusta vai demarit? Pekkarinen osti ydinvoimaesityksellä hallituspaikan keskustapuolueelle tulevasta vaalitappiosta huolimatta. Kytkykauppana Pekkarinen saa myös keskustan puheenjohtajuuden ja painavan salkun seuraavasta hallituksesta. Pekkarinen teki siis diilin, jonka vuoksi kannattaa takkia kääntää. Ainoat keskustassa, jotka huutelevat puolueen johtoa vastaan ovat niitä, joiden mielipiteellä ei ole merkitystä (keskustanuoret on sivuutettu maailman sivu) ja niitä, joilla ei ole enää mitään hävittävää tai voitettavaa, kuten Antti Kaikkonen. Kokoomus puolestaan on pelannut korttinsa juuri oikein. Nämä kiteytyvät hyvin Jyrki Kataisen lausumassa: ”Kiitos, Mauri” -terveisessä. Myös savupiipputeollisuus kiittää. Demarit puolestaan ovat juuri tästä syystä hiljaa, hyvin hiljaa.

Entäpä vihreät? Oli vaikeaa katsoa Anni Sinnemäen kiemurtelua tuolissaan Paavo Arhinmäen kysyttyä eduskunnan kyselytunnilla (22.4.2010), ovatko vihreät Pakkarisen kanssa samaa mieltä ydinvoimasta, ja jos ei, niin miksi vihreät jatkavat hallituksessa? Kysymykset ovat kieltämättä oikeutettuja. Esitys kahdesta ydinvoimalasta on traaginen vihreiden kannalta. Miten perustella äänestäjilleen ja itselleen (ja omatunnolleen) hallitukseen jääminen, ja toisaalta, mitä seuraisi jos hallituksesta lähdetään. Tämä on kysymys, jota varmasti mietitään puolueen johdossa, tai ainakin pitäisi miettiä.

Vihreät kansanedustajat tulevat todennäköisesti äänestämään hallituksen esitystä vastaan, näin uskon. Lisäksi vihreät pyrkivät saamaan puolelleen eduskunnan enemmistön. Onnistutaanko siinä, se jää nähtäväksi. Jos äänestys hävitään, on todellinen ratkaisun paikka: should we stay or should we go…

Jos vihreät jättävät hallituksen, tai vaihtoehtoisesti potkitaan hallituksesta, ovet seuraavaan (todennäköisesti porvari-) hallitukseen sulkeutuvat sillä samalla hetkellä. Mutta kuka nousee tilalle? Perussuomalaiset! Tämän seurauksena seuraavat neljä vuotta saisimme täysin ympäristöstä, planeetasta ja globaalista vastuusta piittaamattoman hallituksen. Hallituksen, joka olisi avoimen ”maahanmuuttokriittinen”. Tämä olisi kauhuskenaario. Vaihtoehto, jossa KD nostettaisiin hallitukseen, kääntäisi Suomen kohti konservatiivisuutta, eikä näin olisi paljoakaan parempi vaihtoehto.

Jos vihreät puolestaan jäävät hallitukseen, puolueen uskottavuus on vaakalaudalla. Tämän kaltaisen päätöksen kanssa ei vain voi elää. Miten voimme lähteä uskottavasti seuraaviin vaaleihin, jos olemme olleet hallituksessa, joka tekee Suomesta ydinenergiaa ulkomaille myyvän valtion. Sitä paitsi: hallituspaikka saattaa silti jäädä haaveeksi, vaikka nyt hallitukseen jäätäisiin, ja vaikka vaaleja ei hävittäisikään. Voi olla, että hankalaksi koettu vihreät eivät enää porvareille kelpaakaan (tosin myös perussuomalaiset hallituskumppanina on varsin arvaamaton vaihtoehto). Vihreiden kohdalla tilanne on siis kuin  ”suo siellä, vetelä täällä”

Keskusta ja kokoomus ovat pelanneet siis hyvin. Itsensä ja suurteollisuuden kannalta. Planeetan ja tulevien sukupolvien kannalta esitys onkin paljon suurempi tragedia minkä Vihreä liitto kohtasi.